Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1322. Kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana ja kirkon korjausta varten määrättiin kannettavaksi kolehti 23.8.1687. Myrsky ja ukkosentuli vahingoittivat kirkkoa, jonka vuoksi kannettiin kolehtia 1747. Kirkkoa korjattiin 1858, jolloin rakennettiin 3 304 ruplan kustannusarvion mukaan yksi uusi kuori. Seurakunnassa toimi pitäjänkoulu 1639–1791.
Kylät
Antböle, Åsgårda, Bertby, Boksö, Borgboda, Daglösa, Främmanby, Germundö, Haga, Haraldsby, Hjortö, Hullby, Kuggböle, Kvarnbo, Laby, Lagmansby, Långbergsöda, Lavö, Lavsböle, Liby, Näs, Ödkarby, Ovanåker, Rangsby, Ryssböle, Ryssö, Saggö, Sålis, Sonnröda, Strömma, Syllöda, Tengsöda, Toböle, Vassböle
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalosta keisarin päätös 27.11.1680. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätöksessä 11.10.1866.
Kirkkoherrat
1553–1557 Martinus
1558–1562 Jöns Petri
1563–1564 Matts
1565–1581 Michael Andreae
1580 Abraham Andreae Angermannus
1585–1606 Michael Gregorii Stut
1607–1624 Simon Eestho
1625–1635 Johannes Magni Boraeus
1636–1667 Boëtius Olai Murenius
1670–1685 Georgius Prytz
1685–1698 Jonas Eek
1698–1720 Erland Törn
1721–1765 Matthias Grunnerus
1766–1778 Gabriel Petesche
1779–1793 Johan Henrik Ahrenberg
1795–1809 Per Schöös
1811–1820 Johan Niklas Snellman
1822–1843 Karl Detlof Sipelius
1845–1873 Ulrik Magnus Forsström
1875–1898 Alexander Edvard Ahlstedt
1900–1928 Olof Peter August Sjögren
1929–1933 Valdemar Leonard Sjöberg
Kappalaiset
1601–1606 Mårten
1607 Simon Eestho
1631–1651 Michael Henrici Stigelius
1660–1665 Nicolas Hieronymi Hultén
1670–1697 Boetius Boetii Muur
1697–1709 Jacobus Favorinus
1709–1714 Ander Hedéen
1722–1769 Johan Landtman
1770–1792 Jacob Benedictius
1794–1832 Johan Sundberg
1833–1834 Karl Fredrik Hast
1835–1838 Karl Johan Olin
1841–1843 Karl Gustaf Hollmén
1844–1866 Erik Vilhelm Klerk
1867–1870 Karl Selim Fritjof Bergroth
1874–1893 Mauritz Hultman, virka lakkautettuiin
Ylimääräiset papit
1741– Johan Grunnerus, kirkkoherran apulainen
1743– Erik Åhlstedt, apulaispappi
1757 Daniel Backman, vt. kirkkoherra
1766–1770 Jakob Benedictius, papiston apulainen
1779–1781 Johan Isak Ekengren, vt. kirkkoherra
1793– Johan Fredrik Granbom, armovuodensaarnaaja
1790–luku Matthias Antell, apulaispappi
1801–1805 Johan Gabriel Ahrenberg, kirkkoherran apulainen
1805–1833 Johan Andströmer, papiston apulainen, välisaarnaaja
1834–1835 Adolf Dahlberg, virkavuodensaarnaaja
1838–1840 Johan Fredrik Lönnberg, armovuodensaarnaaja
1840–1841 Johan Samuel Fredricsson, armovuodensaarnaaja, kapplaisen sijainen
1841–1842 Vilhelm Andersson, kappalaisen sijainen
1842–1844 Josef Vilhelm Fontell, kappalaisen sijainen, välisaarnaaja
1870–1871 Lars Gustaf Viktor Dahlberg, vt. kappalainen
1871–1872 Anders Gustaf Heikkilä, vt. kappalainen
1872–1874 August Edvard Olivier Lundenius, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1874 Matias Sandström, armovuodensaarnaaja
1886–1887 Oskar Fredrik Lindvall, papiston apulainen
1887–1888 Johan Valdemar Gustafsson, papiston apulainen
1888–1889 Gustaf Teodor Brandt, papiston apulainen
1889–1890 Jakob Eliel af Hällström, papiston apulainen
1890–1893 Karl Edvin Pettersson, papiston apulainen
1892 Juhana Yrjö Akilles Vuorinen, papiston apulainen
1893–1900 Ernst Edvard Engström, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1900–1901 Väinö Matti Ropponen, kirkkoherran apulainen
1901–1904 August Albinus Vesterlund, kirkkoherran apulainen
1905 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran virallinen apulainen
1907 Arno Sonck, virallinen apulainen
1909 Oscar Wilhelm Lindberg, kirkkoherran virallinen apulainen
1928–1929 Karl Edvard Snellman, vt. kirkkoherra
1929–1930 Gustaf Georg Malmsten, vt. kirkkoherra
Arkisto
Saltvikin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1636 ja historiakirjat vuodesta 1638. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1625–1948.
Kansallisarkisto on digitoinut Saltvikin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Saltvikin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa.