Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin jo 1335. Seurakunta oli Turun kymnaasin prebendana 1630–1640 ja Turun akatemian prebandana 1640–1659 sekä Turun piispan anneksina ensimmäisen kerran 1659–1661 ja uudelleen 1690–1776.
Muut nimet
Sagu
Maakirjakylät
Åkers, Alsböle, Amböle, Birkkärr, Bränkärr, Britsböle, Dals, Danskulla, Dikarböle, Finkulla, Finskylä, Flossböle, Foudila, Gripsböle, Haarakallio, Haddböle, Hallela, Hännälä, Hännikböle, Härmälä, Hemböle, Holvastböle, Ingniemi, Isomäkipää, Isopalike, Isosilkkilä, Järvenkylä, Kalainen, Kaukola, Kavalto, Kirkonkylä, Knappböle, Koorla, Korpela, Korsnäs, Korvala, Koski, Kosundböle, Kouttu, Kuggböle, Kursalo, Lattmark, Lautkankare, Liesniemi, Liivala, Luola, Lurböle, Mäenala, Marike, Martböle, Mattböle, Naarslahti, Nummenpää, Osmalahti, Paddainen, Pappila, Patarautila, Pyrilä, Raitniemi, Rajalahti, Rikaniemi, Ristniemi, Ruona, Ruonlahti, Salmensuu, Salmi, Sarapisto, Saustila, Sillankorva, Sillanpää, Siuri, Skörsböle, Slätsböle, Sodaböle, Sorrböle, Sunnanberg, Svartsböle, Sydänmaa, Tallböle, Tapila, Timperlä, Vähäkylä, Vähämäkipää, Vähäpalike, Vähäsilkkilä, Vahtinen, Vartsalo, Västerkulla, Vesti, Vuotkulla, Ylistaro
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kalakymmenyksistä kirkkoherralle maaherran päätöksissä 7.4.1762, 29.6.1762 ja 11.8.1808 ja keisarin päätös 10.10.1857. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1691 kunnes virka lakkautettiin tuomiokapitulin päätöksellä 21.9.1882 ja palkka jaettiin tasan Sauvon ja Karunan kappalaisten kesken. Kirkkoherra sai 40 vapausvuotta uudisviljelyksistään virkatalossaan 19.2.1811.
Kirkkoherrat
1335 Ascerus
1337 Henricus
1380–luku Jöns Petersson
1412 Henrik Jönsson
1470 Peder Pedersson
1554–1557 Kanutus Johannis
1568–1573 Sigfridus Martini
1575–1594 Canutus Johannis
1595–1613 Johannes Thomæ
1614–1629 Simon Sigfridi Forskåhl
1630–1634 Eschillus Olai Petræus
1633–1652 Sveno Laurentii Vigelius
1652–1658 Nicolaus Laurentii Nycopensis
1659 Abraham Thauvonius
1659–1661 Johannes Elai Terserus
1661–1664 Ericus Petri Ketarenius
1664–1668 Jonas Johannis Wanzonius
1689–1711 Johan Gezelius
1711–1721 Johannes Gezelius
1721–1728 Herman Witte
1728–1733 Lars Tammelin
1734–1748 Gabriel Tammelin
1748–1755 Johan Browallius
1758–1776 Karl Fredrik Mennander
1777–1796 Gabriel Fortelius
1798–1830 Martin Johan Tolpo
1831–1857 Gabriel Fortelius
1859–1883 Karl Reinhold Danielsson
1885–1888 Hegesippus Hippolytus Hjerpe
1890–1898 Arvid Utter
1901–1935 Johan Vilhelm Vartiainen
1936–1950 Albert Johan Soveri
Kappalaiset
1571–1585 Henricus Johannis
1592 Oluf
1593–1614 Simon Sigfridi Forskåhl
1614–1633 Georgius Mathaei Thauvonius
1633–1636 Sigfridus Simonis Forskåhl
1657–1690 Petrus Jacobi Pajonaeus
1691–1710 Johannes Levanus
1712–1727 Andreas Levanus
1728–1763 Henrik Levan
1764–1785 Henrik Gustaf Levanus
1787–1805 Johan Utter
1805–1820 Abraham Wessel
1822–1828 Gabriel Fortelius
1828–1841 Karl Reinhold Danielsson
1841–1858 Otto Pihl
1862–1869 Karl Heikel
1869–1879 Hegesippus Hippolytus Hjerpe
1884–1892 Johan Anshelm Enebäck
1893–1896 Johan Vilhelm From
1897–1917 Väinö Waldemar von Creutlein
1922–1933 Torsten Leonard Salminen, vt. 1920
1936–1941 Oiva Johannes Salmela, virka lakkautettiin 1941.
Apupapit, pitäjänapulaiset ja armovuodensaarnaajat
1676–1691 Johannes Levanus
1691–1699 Hemming Ollonius
1699– Henricus Carpaeus
1727–1728 Henrik Levanus
1730–1740 Johan Stenlund
1741–1765 Jakob Holmberg
1765–1768 Anders Björkquist
1768–1781 Anders Björkquist
1781–1787 Isak Forselius
1788–1800 Simon Helenius
1801–1811 Johan Henrik Levan
1812–1822 Gabriel Fortelius
1824–1825 Per Rönnbäck
1825–1828 Karl Reinhold Danielsson
1829–1841 Otto Pihl
1842–1882 Erik Eldén, virka lakkautettu.
Ylimääräiset papit
1722– Israel Escholin, kappalaisen apulainen
1727–1728 Henrik Levanus, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1728–1729 Henrik Alanus, vt. kirkkoherra
1730–1734 Gabriel Tammelin, vt. kirkkoherra
1745 Mathias Rindelius, kirkkoherran apulainen
1748– Daniel Idman, vt. kirkkoherra
1754–1756 Erik Lencqvist, vt. kirkkoherra,
1757–1759 Erik Johan Levan, kirkkoherran apulainen
–1766 Henrik Rungius, vt. kirkkoherra
1760–1764 Henrik Gustaf Levanus, kappalaisen apulainen
1780–1781 Isak Forselius, kappalaisen apulainen
1783– Mikael Åkerblom, kappalaisen apulainen
1807–1808 Erik Johan Saxen, kirkkoherran apulainen
1821–1823 Karl Granström, välisaarnaaja
1822–1825 Johan Abraham Jung, kirkkoherran apulainen
1830–1831 Isak Ericsson, välisaarnaaja
1832 Edvard Svahn, kirkkoherran apulainen
1833 Adolf Vilhelm Levan, kirkkoherran apulainen
1834–1835 Johan Robert Vialén, kirkkoherran apulainen
1835–1837 Johan Samuel Fredricsson, kirkkoherran apulainen
1840–1841 Henrik Ahlgren, kirkkoherran apulainen
1842–1843 Mats Johan Hydén, kirkkoherran apulainen
1844–1845 Karl Elis Roos, kirkkoherran apulainen
1845–1850 Karl Johan Lindholm, kirkkoherran apulainen
1852–1857 Gustaf Ferdinand Mellberg, kirkkoherran apulainen
1857 Johan Stolpe, kirkkoherran apulainen
1857–1859 Mauritz Hultman, kirkkoherran sijainen
1861–1862 Arvid Utter, kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja, pitäjänapulainen
1877–1880 Johan Kristian Mittler, papin apulainen
1879–1884 Gustaf Edvard Lybeck, vt. kappalainen, kirkkoherran sijainen
1882–1883 Frans Vilhelm Leppänen, kirkkoherran apulainen
1892–1893 Väinö Waldemar von Creutlein, vt. kappalainen
1896–1897 Väinö Waldemar von Creutlein, vt. kappalainen
1898–1899 Severi Gabriel Kalke, välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen
1899 August Alfred Oravala, kirkkoherran sijainen
1899–1900 August Tobias Vilenius, välisaarnaaja
1900–1901 Arttu Akseli Albin Ahonen, kirkkoherran sijainen
1918 Emil Santaoja
1918–1919 Yrjö Jaakko Edvin Alanen
1920 Johan Viktor Edvard Varpio
1933 Martti Johannes Jaskari
1933–1934 Onni Kalervo Antila, vt. kappalainen
1941 Nestori Väänänen, vt. kappalainen
1942–1951 Onni Armas Aho
Arkisto
Sauvon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1631 ja historiakirjat vuodesta 1673. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1616–1967.
Kansallisarkisto on digitoinut Sauvon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.