top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Salmi

Päivitetty: 30. toukok.


Rajakartta: Salmi

Salmi mainitaan yhtenä Karjalan seitsemästä pogostasta 1500, jolloin siihen kuului muun muassa Mantsinsaari ja Tuloma, ja pogostassa oli ortodoksinen Nikolain luostari Orusjärvellä. Salmin kauppala perustettiin 1632, mutta se tuli lopulta liitetyksi Impilahteen 1653. Luterilainen seurakunta perustettiin vuoden 1617 Stolbovan rauhan jälkeen ja seurakunnalla mainitaan oma kirkkoherra vuodesta 1639 aina isonvihan aikaan saakka. Todennäköisesti kirkkoherrakunta ja koko Salmin luterilainen seurakunta lakkasivat olemasta sen jälkeen, kun venäläiset polttivat Salmin luterilaisen kirkon sodan ensimmäisessä hyökkäyksessään 2.3.1702. Salmin, Kitelän ja Mantsinsaaren harvalukuiset luterilaiset olivat myöhemmin Impilahden papiston sielunhoidon alaisia.


Hajanaiseen Impilahden seurakuntaan asetettiin Salmin, Suojärven, Korpiselän ja Suistamon alueille erityinen matkasaarnaaja keisarin käskykirjeellä 15.3.1851 ja matkasaarnaajan virka lakkautettiin 1885, jolloin Suojärvi, Korpiselkä ja Suistamo liitettiin perustettuun Soanlahden kirkkoherrakuntaan. Salmin rukoushuonekuntaan asetettiin saarnaajaksi Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen 1905. Luterilainen kirkko rakennettiin Tuleman kylään, jonka rakentamisesta valtionvaroilla keisarillinen senaatti antoi kirjeen 16.11.1885, ja kirkko vihittiin käyttöön 11.1.1890. Seurakuntaan asetettiin katekeetta keisarin käskykirjeellä 5.10.1893. Muodostettiin evankelis-luterilaiseksi rajamaaseurakunnaksi 1922 ja erotettiin Impilahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1937.


Salmin kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Salmin seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen niin sanottujen siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Salmin asukkaat sijoitettiin Varpaisjärvelle, Lapinlahdelle, Pielavedelle, Kiteelle, Vesannolle, Rautalammille, Tervoon, Karttulaan, Maaningalle, Siilinjärvelle, Kuopion maalaiskuntaan, Juankoskelle, Muuruvedelle, Säyneisiin, Nilsiään, Muhokselle ja Utajärvelle.


Muut nimet

Salmis


Kylät

Ala-Uuksu, Hanhiselkä, Hiiva, Hyrsylä, Kanabrojärvi, Karkku, Käsnäselkä, Kaunoselkä, Kirkkojoki, Kovero, Kuronlahti, Lunkula, Mäkipää, Manssila (Manshila), Miinala, Oritselkä, Orusjärvi, Palojärvi, Peltoinen, Perämaa, Räimälä, Rajaselkä, Tiijala, Tulema, Työmpäinen, Uuksalonpää, Uusikylä, Varpaselkä, Virtelä, Ylä-Uuksu


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Salmi, Suojärve, Korpilahden ja Suistamon luterilaisen matkasaarnaajan ohjesääntö asetettiin keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunnassa 20.3.1852. Saarnaajalla oli 300 ruplan palkka, jota korotettiin 800 markalla 13.7.1865. Saarnaaja piti jumalanpalveluksia Salmissa noin neljä–kuusi kertaa, Suojärvellä neljä kertaa, Suistamolla kerran ja Korpiselällä kolme–neljä kertaa vuodessa. Salmin luterilaisen kirkon rakentamisen myötä saarnaajan virka lakkautettiin ja Salmin luterilaisten sielunhoito siirrettiin Impilahden papistolle, joille heidän tuli maksaa papinpalkkaa samojen perusteiden mukaan kuin Impilahden seurakunnan.


Kirkkoherrat

1639–1643 Gregorius Johannis

1650 Gregorius Matthiae

1662–1689 Johannes Canuti

1690– Petrus Johanni Ischanius


Saarnaajat

1851–1866 David Sirelius

1866–1867 Erik Johan Stavén, vt. saarnaaja

1867–1885 Filemon Dahl, virka lakkautettiin


Saarnaajat

1907–1912 Lauri Konstantin Eerola (Eriksson), Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen

1912–1924 Johan Alfred Viherluoto, Impilahden kirkkoherran virallinen apulainen


Ylimääräiset papit

1924–1925 Julius Utriainen, vt. pappi

1925–1929 Johan Aatto Terho, vt. pappi

1929–1937 Matti Juhani Huhtinen, vt. pappi

 

Arkisto


Salmin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1900, tilikirjat vuodesta 1913 ja historiakirjat vuodesta 1851. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1852–1970.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Salmin seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

Commentaires


Hae

bottom of page