Perustettiin Karjalohjan emäseurakunnan kappeliksi 1591. Mainitaan paikkakuntana jo 1409. Yhdistettiin emäseurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 22.12.1859, jolloin emäseurakunnan papisto ryhtyi hoitamaan entisen kappeliseurakunnan kirkollisia toimituksia. Seurakunnan kirkossa mainitaan saarnatun vain joka toinen pyhä ainakin 1688. Muodostettiin uudelleen kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 1.3.1871 mutta ensimmäinen kappalainen astui virkaansa vasta 1901. Erotettiin Karjalohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1951. Sammatin kunta perustettiin 1866 ja liitettiin Lohjan kaupunkiin 2009.
Maakirjakylät
Haarjärvi, Immola, Kaukola, Karstu, Kiikala, Leikkilä, Lohilampi, Luskala, Mustlahti, Myllykylä, Niemi, Sammatti
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalainen sai augmenttiveroa 170 markkaa Lohjan Jalansaaren Heinon tilalta, mihin liittyen keisarillisessa käskykirjeessä 1.3.1871. Papinverosta Lohjan emäseurakunnan ja Sammatin kappelin papistolle Keisarillisen senaatin päätös 16.12.1890. Kappalaisen palkkausrahasto, jossa oli 10 978 markkaa 1.5.1897, perustettiin vapaaehtoisilla lahjoituksilla ja koottiin 1870-luvun alussa. Varat saatiin pääasiassa Sammatista mutta myös Lohjalta, Nummelta, Pusulasta ja Karjalohjalta.
Kappalaiset
1658–1683 Georgius Lagus
1683–1703 Jöran Henrik Lekman
1703–1729 Johan Lundberg
1730–1755 Ivar Wallenius
1757–1769 Henrik Tallqvist
1771–1785 Johan Widell
1786–1792 Johan Laurell
1794–1825 Gabriel Procopæus
1826–1836 Johan Gabriel Vahlman
1839–1855 Johan Cyrenius
1858 Erik Ellinen, virka lakkautettiin 1859
1901–1905 Niilo Pispala
1906– Otto Edvard Lahtinen
Ylimääräiset papit
1792–1794 Adolf Fredrik Danbom, kappalaisen viran armovuodensarnaaja
1812–1821 Johan Lönqvist, apupappi
1825–1826 Gustaf Sjöblad, armovuodensaarnaaja
1836–1839 Johan Cyrenius, armovuodensaarnaaja
1855–1856 Richard Teofil Pontelius, armovuodensaarnaaja
1856–1860 Gustaf Norrmén, armovuodensaarnaaja
1883–1884 Lauri Vihtori Pajula, vt. kappalainen
1884–1885 Axel Rudolf Levan, vt. kappalainen
1886–1889 Emil Oskar Salonen, vt. kappalainen
1889–1891 Artur Eliel Candolin, vt. kappalainen
1892–1898 Emil Eligius Eriksson, vt. kappalainen
1898–1901 Kustaa Iivari Savander, vt. kappalainen
1905 Matias Hertz, vt. kappalainen
1905–1906 Otto Edvard Lahtinen, vt. kappalainen
Arkisto
Sammatin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1749 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1696–1954.
Kansallisarkisto on digitoinut Sammatin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.