Perustettiin Pudasjärven emäseurakunnan Jokijärven rukoushuonekunnaksi keisarin suostuttua rukoushuoneen rakentamiseen Pudasjärven Kurjen kylän Taivalkosken sahan läheisyyteen 22.6.1842. Toisen rukoushuoneen rakentamiseen Jokijärven puolelle anottiin samalla lupaa mutta tähän ei tiettävästi annettu vastausta. Tuomiokapitulin määräyksen mukaan papillisen katekeetan tai Pudasjärven papiston apulaisen tuli pitää uudessa rukoushuoneessa jumalanpalveluksia erikseen määrätyssä järjestyksessä. Ensimmäinen kirkko valmistui Jokijärven kylään 1848 ja se siirrettiin Taivalkosken kylään 12.4.1877 annetulla päätöksellä. Kirkon siirto toteutui 1878. Muodostettiin Pudasjärven emäseurakunnan Jokijärven kappeliksi keisarillisella käskykirjeellä 16.1.1858 ja erotettiin itsenäiseksi Taivalkosken kirkkoherrakunnaksi 27.8.1879. Taivalkosken osia liitettiin perustettuun Posion seurakuntaan 1908 ja liitos toteutui 1925. Kirkko paloi salaman sytyttämänä perustuksiaan myöden 27.7.1925. Taivalkosken kunta perustettiin 1878 ja siihen liitettiin vuonna 1868 perustettu Jokijärven kunta 1884. Muut nimet Jokijärvi Maakirjakylät Jokijärvi, Jokikylä, Jurmu, Kurtti, Kynsiperä, Loukusa, Metsäkylä, Piispajärvi, Taivalkoski, Vaarakylä, Yli-Näljänkä Naapuriseurakunnat Kuusamo , Posio , Pudasjärvi , Suomussalmi Papisto Kirkkoherran virkatalon oikeuksista annettiin keisarillinen käskykirje 20.10.1892. Kirkkoherrat 1888–1908 Johan Barkman 1912–1913 Juho Viktor Kiviharju 1914–1926 Johan Valfrid Teräsvaara Kappalaiset 1880–1884 Gustaf Edvard Nyman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1842–1850 Johan Peter Lithovius , saarnaajakatekeetta 1850–1853 Johan Bäckvall , saarnaajakatekeetta 1853–1858 Karl Otto Tenlén , saarnaajakatekeetta 1853 Karl Otto Tenlén , vt. kappalainen 1858–1862 Nils Fellman , vt. kappalainen 1875–1876 Alfred Elieser Backman , vt. kappalainen 1876 Herman Hannula , vt. kappalainen 1878–1880 Gustaf Edvard Nyman , vt. kappalainen 1884–1885 Antti Lappalainen , vt. kirkkoherra 1885–1887 Johan Barkman , vt. kirkkoherra 1909–1912 Yrjö Henrik Kortekangas, vt. kirkkoherra Arkisto Taivalkosken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1850 ja historiakirjat vuodesta 1875. Vanhemmat tiedot löytyvät Pudasjärven kirkonkirjoista. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1849–1860. Kansallisarkisto on digitoinut Taivalkosken seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan alkuaan Lappeen emäseurakunnan kappelina ainakin 1500-luvun puolivälistä alkaen. Mainitaan omaksi pitäjäkseen 1552–1556, mutta uudelleen kappelina 1561. Erotettiin Lappeesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi kuninkaan käskykirjeellä 24.7.1571. Kirkkoherralle määrättiin 28.1.1571 virkataloksi Taipaleen kuninkaankartano, joka myöhemmin vuonna 1741 muutettiin maanluonnoltaan kruununtilaksi. Seurakunta oli aluksi Viipurin ja sitten Porvoon piispan prebendana 1673–1743. Seurakunnan omaisuutta hävitettiin isonvihan aikana. Seurakuntaan kuuluneista Lemi perustettiin kappeliksi 1688 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1807. Suomenniemi perustettiin kappeliksi 1689 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1866. Seurakunnasta on aikoinaan liitetty osia kuuluvaksi Hartolan emäseurakuntaan kuuluneeseen Joutsan kappeliin. Maakirjakylät Ahokkala, Ampujala, Haikkaanlahti, Haikola (Haikolanranta), Halila, Heikkola, Herttuala, Illukansaari, Jauhiala, Juntula, Kannus, Karhula, Karhunpää, Kattelussaari, Kilkinsaari, Kilpiänsaari, Kirkonkylä, Kirvesniemi (Yxnäs), Kuhala, Kuikkala, Kurenlahti, Kurenniemi, Kurhila, Kutila, Kyläniemi, Laukniemi, Lehtola, Leväinen, Liukkola, Merenlahti, Muukkola, Märkälä, Nieminen (Niemis), Olkkola, Paakkola, Pakkala, Paarmala, Peltoin (Peltois), Pänniälä, Rehula, Reinikkala, Saikkola, Sammaljärvi, Solkein (Solkis), Taipale (Taiplagård), Telkkälä, Turkiala, Vainikkala, Viskarila, Vitsain (Vitsais) Naapuriseurakunnat Joutseno , Lappee , Lappeenranta , Lemi , Puumala , Ruokolahti , Savitaipale Papisto Seurakunta määrättiin maksamaan kaksi lestiä eli 96 tynnyriä viljaa Viipurin tuomiokirkon dekaanille 1595. Maaherra Johan Rosenhane myönsi 27.7.1648 neljäsosan veromaata Vilkolan kylästä kappalaisen virkataloksi, johon liitettiin yksi autiotila 15.2.1659. Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 14.4.1839 sekä 10.10.1841 ja suostumus vahvistettiin 22.1.1842. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 14.4.1839 ja se vahvistettiin 12.10.1839. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870 ja 22.12.1891. Sporttelitaksasta Keisarillisen senaatin päätös 30.11.1871. Kirkkoherrat 1571–1583 Johannes Simonis 1585–1610 Petrus Laurentii 1612–1631 Matthias Laurentii 1640–1657 Laurentius Petri Herkepæus 1659–1673 Laurentius Herkepæus 1673–1681 Abraham Brunnerus 1681–1689 Samuel Alopæus 1690–1693 Anders Herkepæus 1694–1728 Kristiern Awenarius 1728–1732 Petrus Pauloinus 1732–1743 Magnus Orræus 1755–1778 Magnus Orræus 1780–1802 Anders Hæggroth , vanhempi 1807–1817 Johan Vargentin 1822–1825 Johan Gustaf Löfberg 1828 Israel Reinhold Hoffrén 1830–1833 Karl Johan Vinter 1836–1868 Anders Johan Venell 1870–1896 Nils Gabriel Arppe 1900–1904 Gustaf Edvin Fabritius 1906– Matti Tarkkanen Kappalaiset 1586 Olaus Matthiæ 1593–1612 Matthias Laurentii 1613–1639 Laurentius Petri Herkepæus 1648 Laurentius Herkepæus 1656 Anders Heinricius 1657–1666 Anders Lacmannus 1668–1673 Abraham Matthiæ Brunnerus 1673–1680 Arnoldus (Aron) Jakobi Fabricius 1688 Andreas Herkepæus 1690–1725 Klas Dyster 1727–1750 Benjamin Cojander 1752–1779 Henrik Wahrenberg 1784 Abraham Langell 1792–1807 Johan Vargentin 1807–1813 Elias Löflund 1815–1819 Karl Teodor Stråhlman 1821–1824 Johan Henrik Zweygberg 1824–1838 Abraham Josef Vahlberg 1841–1855 Anders Huchtman 1858–1860 Vilhem Ludvig Lundan 1860–1866 Henrik Johan Savander 1867–1874 Karl Hellén 1876–1878 Johan Stråhlman 1882–1892 Otto Edvard Härmälä 1893–1903 Karl Henrik Huhtinen 1904– Kustaa Pietari Soveri (Silander) Ylimääräiset papit 1803–1805 Olof Pesonius, armovuodensaarnaaja 1805–1808 Anders Hæggroth nuorempi, armovuodensaarnaaja 1806–1807 Gustaf Borg , kappalaisenapulainen 1813–1814 Gustaf Lilius, kappalaisenapulainen, armovuodensaarnaaja 1814–1815 David Berner , armovuodensaarnaaja 1816–1822 Karl Johan Hollender , kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1824–1826 Gustaf Adolf Brunou , sijaiskirkkoherra 1826–1828 Peter Platan , sijaiskirkkoherra 1828–1832 Efraim Hollmén , sijaiskirkkoherra 1832–1841 David Eklund , kirkkoherranapulainen, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1834–1836 Anders Gustaf Eklund , vt. kappalainen 1847–1848 Karl Reinhold Bonsdorff , kirkkoherranapulainen 1848–1851 Bernhard Stenbäck , kirkkoherranapulainen 1851–1852 Gustaf Mauritz Lundeqvist , kirkkoherranapulainen 1852–1854 Erik Johan Blom , kirkkoherranapulainen 1854–1856 Karl Johan Lind , kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1855 Ulrik Siegberg , virkavuodensaarnaaja 1855–1858 Anders Andersson , armovuodensaarnaaja 1856–1857 August Gabriel Isak Meron , kirkkoherranapulainen 1858 Gustaf Bäckström , kirkkoherranapulainen 1858–1859 August Magnus Tolpo , kirkkoherranapulainen 1879–1880 Karl Johan Lind , kirkkoherranapulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1892–1893 Johan Emil Andelin , vt. kappalainen Arkisto Taipalsaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1747, tilikirjat vuodesta 1793 ja historiakirjat vuodesta 1747. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1736–1908. Seurakunnan pappila ja arkisto tuhoutuivat tulipalossa 1746. Pappilassa oli tulipalonalku myös 15.3.1917, jolloin kirkonarkistoa ei tiettävästi tuhoutunut. Punaiset sytyttivät sisällissodan aikana seurakunnan kirkon palamaan huhtikuun loppupäivinä 1918 mutta tuli saatiin viime hetkessä sammutetuksi eikä suurempaa vahinkoa ehtinyt tapahtua. Kansallisarkisto on digitoinut Taipalsaaren seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Erotettiin Juvan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuoden 1477 jälkeen, jolloin siihen kuuluivat Sulkavan, Kerimäen, Puumalan, Joroisten, Iisalmen, Leppävirran ja Rantasalmen alueet. Aiemmin, vuonna 1465, Bengt Bjelken perilliset olivat lahjoittaneet puolet Säämingin tiloista, luultavasti Rantasalmelta, Växjön piispalle. Lahjoituksen ehdoksi asetettiin piispanistuimen asettaminen Karjalaan. Turun vuoden 1743 rauhassa seurakunnan pappila ja 141 1/3 tilaa liitettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan. Ainoastaan seitsemän kylää jäi Ruotsin puolelle. Näiden lisäksi kolme kylää jäi kiistanalaiselle alueelle. Säämingin kunta liitettiin Savonlinnan kaupunkiin 1973. Seurakuntaan kuuluneista Rantasalmi perustettiin kappeliksi 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1578. Puumala erotettiin 1617 ja Sulkava 1630. Kerimäki perustettiin kappeliksi 1630 ja erotettiin 1640. Vuonna 1631 seurakunnasta erotettiin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat 1630 perustettuun Joroisten seurakuntaan. Heinävesi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1744, muodostettiin kappeliksi 1810 ja erotettiin 1852. Savonlinnan kaupunki muodostui vuonna 1475 Kyrönsalmen partaalle perustetun Olavinlinnan ympärille, muodostettiin kappeliksi 1901 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1932. Muutama seurakuntaan kuulunut tila, yhteensä 1 manttaali, määrättiin siirrettäväksi Enonkosken kirkkoherrakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894, jolloin Säämingin manttaaliluku tuli olemaan 70. Maakirjakylät Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Heikinpohja, Ikoinniemi, Joutsenmäki, Juvola, Kalliolahti, Kallislahti, Kaartilanranta, Kesamonsaari, Kiilamäki, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laahkola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Luotojärvi, Lötjölä, Makkola, Mikkolanniemi, Moinniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Nojanmaa, Osikonmäki, Otavanniemi, Paakkunala, Parkumäki, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pihlajaniemi, Pitkälä, Pirhiänniemi, Ritosaari, Ruhvana, Saukonsaari, Simanala, Särkilahti, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Uusi Haapalahti, Varparanta, Vuoriniemi, Yläkuona Naapuriseurakunnat Enonkoski , Kerimäki , Parikkala , Punkaharju , Rantasalmi , Ruokolahti , Savonlinna , Sulkava Papisto Papiston palkka maksettiin vuoden 1747 tositekirjan mukaan ja suostumus palkasta tehtiin 28.8.1853 ja vahvistettiin 17.12.1853. Kirkkoherra sai 30 vuoden käyttöoikeuden kahteen suoviljelykseen pappilan maalla Keisarillisen senaatin päätöksellä 14.2.1871. Kirkkoherrat 1535 Philippus Andreæ 1554 Jakob 1557–1562 Matthias Olai 1563–1570 Andreas Andreæ 1570–1599 Ericus Petri 1599–1611 Johannes Jacobi 1613–1617 Martinus Aaronis 1619–1641 Sigfridus Erici Kostianus 1643–1674 Samuel Olai Krogerus 1674–1680 Matthias Erici Mollenius 1679–1684 Matthias Hangelius 1685–1705 Thomas Jacobi Agander 1706–1727 Abraham Petri Carstenius 1728–1742 Paul Krogius 1742–1779 Abraham Lawonius 1779–1792 Abraham Lawonius 1796–1797 Peter Wahlberg 1797–1800 Johan Bäckman 1802–1825 Abraham Johan Lojander 1826–1835 Johan Tykén 1836–1864 Johan Niklas Stråhlman 1867–1891 Alexander Jakob Gummerus 1892–1895 Karl Axel Hyrkstedt Tuomiorovastit 1897–1906 Juuso Hedberg 1907– Aleksander Auvinen Kappalaiset 1588 Matthias 1593 Andreas Olai 1602–1617 Sigfridus Erici Kostianus 1624 Martinus Martini 1630 Petrus Johannis 1634 Martinus Sigfridi 1645–1649 Bartholdus Jacobi 1652–1663 Johan Laurentii Fabricius 1663–1678 Matthias Laurentii 1679–1694 Henrik Romanus 1697–1712 Samuel Mollenius 1723–1735 Jordanus Lawonius 1736–1742 Abraham Lawonius 1742–1753 Karl Henrik Winter 1779–1780 Anders Hæggroth 1781–1807 Henrik Adolf Lagus 1810–1815 Anders Lavén 1817–1833 Arvid Zakarias Sirelius 1836–1856 Anders Kiljander 1858–1873 Alexander Krogerus 1876–1883 Isak Alexis Vallenius 1885–1895 Johan Jalkanen 1895– Johan Auvinen Savonlinnan sairastuvan saarnaajat 1675 Sigfridus Elimæus 1678 Kristian Sigfridi Elimæus Apulaiset ja sijaiset 1799–1803 Olof Pesonius, kappalaisen apulainen 1800–1802 Josef Mäklin , armovuodensaarnaaja 1803–1810 Anders Lavén kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1806–1809 Alexander Ignatius , kirkkoherran apulainen 1810–1811 Gustaf Borg , kirkkoherran apulainen 1815–1817 David Berner , armovuodensaarnaaja 1819–1820 Nils Adolf Winter , kirkkoherran apulainen 1824 Vilhelm Lindqvist , kirkkoherran apulainen 1824–1825 Erik Johan Terenius , kirkkoherran apulainen 1825 David Arenius , virkavuodensaarnaaja 1825–1828 Anders Tykén , armovuodensaarnaaja 1830–1833 Bror Custos Schalien , kirkkoherran apulainen 1834 Anders Huchtman , vt. kappalainen 1833–1834 Johan Gabriel Tuderus , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Karl Fredrik Barck , virka– ja armovuodensaarnaaja 1834–1837 Jakob Zitting , sijaiskirkkoherra 1843–1844 Alexander Edvard Ruuth , kirkkoherran apulainen 1845–1846 Nils Gabriel Arppe , kirkkoherran apulainen 1847–1848 Filemon Dahl , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Karl Ekman , kirkkoherran apulainen 1850–1855 Johan Gottlieb Mikander , kirkkoherran apulainen 1856–1862 Karl Ekman , kirkkoherran apulainen 1856–1858 Anders Samuel Kiljander , armovuodensaarnaaja 1862–1867 Johan Stråhlman , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1869–1873 Aleksanteri Gummerus , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1873–1874 Gustaf Lybeck , vt. kappalainen 1874–1877 Jaakko Schwartzberg , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1878–1879 Julius Immanuel Gummerus , kirkkoherran apulainen 1879–1885 Johan Jalkanen , sijaiskirkkoherra 1880 Konrad Alexis Hougberg, vt. kappalainen 1882–1884 Johan Abraham Manu , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1885–1889 Adolf Tiainen , sijaiskirkkoherra 1887 Herman Tavast , vt. kappalainen 1889–1892 Valter Erik Lampén , vt. kirkkoherra 1894 Viktor August Dahlström , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Matias Wilhelm Vikström , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1895 Ludvig Nikander , vt. kirkkoherra 1897–1901 Kustaa Mortimer Martin , tuomiorovastin apulainen, tuomiokirkkoapulainen 1901–1904 Matti Tienari , sairashuonesaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kaupunginsaarnaaja 1902–1904 Jaakko Ripatti , tuomiokirkkoapulainen, vt. kirkkoherra 1904–1908 Otto Wilhelm Kärkkäinen , sairashuonesaarnaaja, vt kirkkoherra, välivuosi saarnaaja 1908–1909 Heikki Rautajärvi, tuomiokirkkoapulainen 1909– Pekka Oskari Anttinen, tuomiokirkkoapulainen Arkisto Säämingin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilyttää Kansallisarkisto Mikkeli ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1708–1909. Kansallisarkisto on digitoinut Säämingin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan osa Korpilahden emäseurakuntaa, josta erotettiin osana Muuramea 1921. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1922. Kirkko rakennettiin 1927. Säynätsalon kunta perustettiin 1924 ja liitettiin Jyväskylän kaupunkiin 1993. Maakirjakylät Muurame Naapuriseurakunnat Jyväskylä , Korpilahti , Muurame , Toivakka Papisto Kirkkoherrat 1928–1932 Aapeli Erhard Jokipii 1935–1950 August Robert Valpio Apupapit 1945 Arvo Lusa 1945 Auvo Telkki Ylimääräiset papit 1923–1926 Hemming Nestori Alanko 1926–1928 Aapeli Erhard Jokipii 1932–1934 Taito Lumme 1934–1935 Paavo Liimatainen 1935 Taavi Kilpi Arkisto Säynätsalon seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1922. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi

Muodostettiin Kaavin emäseurakunnan osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.3.1917 viimeisenä keisariaikana perustettuna uutena seurakuntana. Perustamisen yhteydessä seurakuntaan tulivat kuulumaan Kaavin Säyneisen, Siikajärven, Koskenalan, Viitaniemen, Likosaaren ja Tuohisaaren kylät, Hirvisaaren kylästä tilat rekisterinumeroilla 1, 3, 9–11 ja 16, Rautavaaran Alaluoston kylä sekä Nilsiän Siikajärven kylän tilat rekisterinumeroilla 8–10. Kirkon rakentamisesta päätettiin heti seurakunnan perustamisen jälkeen ja arkkitehti Ilmari Launisen piirustukset hyväksyttiin ministeriössä 1921. Rakentamishanke kuitenkin viivästyi ja Viipurin piispa Erkki Kaila kehotti piispantarkastuksessa 1927 kiirehtimään kirkon rakentamisessa. Kirkko rakennettiin lopulta kivestä arkkitehti Erkki Pitkäsen suunnitelmien mukaan 1934–1939. Säyneisen kunta perustettiin 1924 ja liitettiin Juankosken kuntaan 1971. Muut nimet Säyneis Maakirjakylät Hirvisaari, Koskenala, Likosaari, Siikajärvi, Säyneiskylä, Tuohisaari, Viitaniemi Naapuriseurakunnat Juuka , Kaavi , Muuruvesi , Nilsiä , Rautavaara Arkisto Säyneisen seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1921. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1920–2002. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Säyneisen seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Perniön emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi noin 1660, jolloin seurakuntaa kutsuttiin nimellä Förby tai Suomenkylä. Seurakunnassa pidettiin kuninkaan 25.10.1789 käskykirjeen mukaan jumalanpalvelus joka sunnuntai, vuorotellen suomeksi ja ruotsiksi. Emäseurakunnan pitäjänapulainen sijoitettiin seurakuntaan ja hän asettui asumaan Pensalon saarelle noin 1816. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1864. Erotettiin Perniöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Ero toteutui 1924, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Finbyn kunta perustettin 1868 ja liitettiin Salon kaupunkiin 2009. Seurakunnan ja kunnan suomenkielinen nimi muutettiin Särkisaloksi 1930. Muut nimet Förby, Suomenkylä, Särkisalo Maakirjakylät Aisböle, Bastböle, Domarby, Falkberg, Finnarf, Finby, Förby, Gråböle, Hakkala, Heikberg, Hästö, Kaukosalo (Kohlsjö), Kota, Latokartano, Mondola, Murom, Niksår, Norrby, Pensala näs, Pettu, Seppämäki, Siksalo, Stensnäs, Suutarkylä, Söderby, Tessvärr, Träskböle, Verkstrand Naapuriseurakunnat Bromarv , Kemiö , Perniö , Tenhola , Västanfjärd Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 16.11.1882. Kirkkoherrat 1924– August Tobias Wilenius Pitäjänapulaiset Perniön 1716–1723 Johannes Catelius 1723–1728 Arvid Gebhardt 1728–1732 Anders Ahlgren 1734–1744 Matias Ahlman 1744–1754 Matias Manelius 1755–1780 Jacb Johan Bastman 1781–1797 Gustaf Lindevall 1797–1799 Karl Henrik Forsman 1798–1809 Johan Söderberg 1810–1820 Johan Strandell 1820–1848 Matias Valdstedt 1848–1859 Immanuel Smedberg , virka lakkautettiin Kappalaiset 1865–1871 Gustaf Ferdinand Mellberg 1872–1879 Vilhelm Oskar Richter 1882–1892 Ernst August Lundqvist 1893–1901 Artur Eliel Candolin 1902– August Tobias Wilenius , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1859–1863 Karl Fabian Springert , vt. kappalainen 1879–1882 August Alexander Schalien , vt. kappalainen 1892 Jakob Eliel af Hällström , vt. kappalainen 1893 Karl Julius Jonatan Helander , vt. kappalainen 1901–1902 August Tobias Wilenius , vt. kappalainen Arkisto Finbyn seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1806. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1706–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Finbyn eli Särkisalon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Euran emäseurakunnan kappeli, jollaisena mainitaan 1481. Säkylä mainitaan paikkakuntana ainakin jo 1392. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1639. Seurakunnalla oli aikoinaan yhteinen kappalainen Köyliön kanssa. Säkylän kunta perustettiin 1869. Vuoden 2016 alueliitoksen myötä seurakuntaan kuuluu nykyään myös Köyliön kappeliseurakunta. Seurakunta on nykyään nimeltään Säkylän-Köyliön seurakunta. Maakirjakylät Iso-Säkylä, Korpi, Löytäne, Pyhäjoki, Vähä-Säkylä Naapuriseurakunnat Alastaro , Eura , Honkilahti , Köyliö , Oripää , Vampula , Yläne Papisto Kappalaisen virkatalo annettiin kuninkaan käskykirjeellä 15.11.1699. Säkylän pappilaa varten Suomen kenraalikuvernööri kreivi Per Brahen 30.6.1659 antama Jaakkolan prebendatila tuotti noin 500 markkaa vuodessa vielä 1890-luvulla. Kirkkoherrat 1722–1729 Johan Bergbom 1730–1753 Henrik Laihiander 1755–1784 Anders Elgforth 1785–1798 Henrik Johan Bergroth 1800–1809 Anders Eldén 1810–1825 Fredrik Johan Colérus 1826–1832 Johan Arell 1836–1846 Karl Gustaf Mellberg 1846–1855 Otto Johan Brander , ensin vt. kirkkoherra 1856–1866 Gustaf Molin 1867–1872 Emil Ferdinand Bergroth 1872–1881 Axel Richard Mauritz Creutlein , ensin vt. kirkkoherra 1882–1899 Vilhelm Adrian Mandellöf 1900–1928 Pekka (Pietari) Korhonen 1929–1951 Kaarlo Kustaa Käes (Klockarla) Kappalaiset ? Laurentius 1633 Martinus Kappalaiset Köyliön kanssa yhteiset 1730–1745 Simon Fonselius 1746–1790 Thomas Lindqvist 1792–1815 Mikael Ingelius 1817–1826 Nils Mikael Ingelius 1828–1857 Gustaf Pælander 1859–1864 Henrik Vilhelm Nordlund 1866–1902 Konrad Helenius 1904–1908 Matti Tienari 1908–1912 Kaarlo Nestori Parikka 1913–1929 Kaarlo Kustaa Käes (Klockarla) Ylimääräiset papit 1747– Anders Elgfoth , kirkkoherran apulainen 1758– Gregorius Sommarfelt , kappalaisen apulainen 1770– Georg Montén , kirkkoherran apulainen 1783– Jakob Herman Packalén , kirkkoherran apulainen 1784–1785 Adolf Ström , kappalaisen apulainen 1808–1810 Isak Nordlund , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1810–1812 Matias Grönberg , kappalaisen apulainen 1812–1814 Mikael Kellman , kappalaisen apulainen 1814–1817 Nils Mikael Ingelius , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1823–1824 Karl Fredrik Gråå , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1825–1826 Anders Helenius, välisaarnaaja 1827–1828 Klas Johan Kemell , armovuodensaarnaaja 1830–1834 Erik Vallenborg , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1834–1836 Erik Eldén , armovuodensaarnaaja 1855–1856 Karl Johan August Gotthard Leidenius , välisaarnaaja 1856–1859 Nils Johan Jungberg , virka- ja armovuodensaarnaaja 1864–1866 Oskar Grönholm , välisaarnaaja 1900 Vihtori Malakias Kaipio , vt. kirkkoherra Arkisto Säkylän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1723 ja historiakirjat vuodesta 1680. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1680–1887. Kansallisarkisto on digitoinut Säkylän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Viipurin emäseurakunnan kappelina 1541. Säkkijärvi mainitaan paikkana jo 1396. Erotettiin Viipurista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1572. Seurakunta oli Viipurin linnaseurakunnan anneksina 1678–1684 ja Viipurin toisen kymnaasin toisen teologian lehtorin prebendana 1684–1710. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkkoa ja polttivat molemmat pappilat isonvihan aikana ja 21.9.1741, jolloin koko kirkon omaisuus ryöstettiin. Seurakunta jaettiin kahtia Uudenkaupungin rauhassa 1721, ja Ruotsin puolelle jäänyt osa Säkkijärveä oli Porvoon lukion prebendana 1722–1730. Vuoden 1743 Turun rauhan tuloksena Säkkijärven pohjoinen osa kuului Kymenkartanon lääniin ja Haminan konsistoriin. Eteläinen osa puolestaan kuului vastedes Viipurin maaseurakuntaan. Uutta kirkkoa rakennettaessa seurakunta sai elokuussa 1746 nuhteita vastahakoisuudestaan osallistua kirkon rakennustöihin. Uuden kivisen kirkon rakentaminen aloitettiin 18.5.1830 ja se vihittiin käyttöön Kolminaisuuden kirkkona Mikon päivänä 1833. Seurakuntaan kuulunut Ylämaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Vahvialan kirkkoherrakuntaan 1919. Säkkijärven kunta perustettiin 1866. Osa Säkkijärven kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput liitettiin Miehikkälän ja Yläneen kuntiin 1946. Säkkijärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Säkkijärven luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Vehkalahdelle, Sippolaan, Valkealaan, Savitaipaleelle, Luumäelle ja Lemille. Maakirjakylät Alahäme, Alaoutila, Häsälä, Heinlahti, Hujakkala, Huovila, Hyppälä, Hyttilä, Ihaksela, Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kirkonkylä, Kolhola, Lahnajärvi, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhutlahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Rakkola, Ristsatama, Säämälä, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Sirkjärvi, Suurpäälä, Tapiola, Teikarsaari, Timperilä, Väkevälä, Vilajoki, Vilaniemi, Villala Naapuriseurakunnat Lappeenranta ja Lappee , Luumäki , Miehikkälä , Vahviala , Virolahti , Ylämaa Papisto Kirkkoherran virkataloksi annettiin 1 1/2 veromaata 1572. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 1766 ja palkkausvahvistus 1769. Suostumus papiston palkasta tehtiin 16.1.1848 ja se vahvistettiin 1.4.1848. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista kirkonrakentamisessa Keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Myllynomistajien kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 23.3.1876. Kirkkoherrat 1572–1615 Georgius Martini 1616–1631 Matthias Georgii Friare 1632–1651 Laurentius Laurentii 1652–1675 Franciscus Laurentii 1675–1678 Thomas Farncisci Korpaeus 1679–1684 Erik Cupræus, anneksapappi 1730–1737 Matthias Polin 1738–1744 Johan Carmelin 1744–1746 David Leistenius 1748–1786 Erik Sylvin 1788–1841 Erik Sylvin 1843–1868 Erik Reinhold Sylvin 1857–1897 Otto Mauritz Nordström 1898–1920 Frans Alfred Carpen 1924–1936 Erkki Hynninen 1938–1948 Hannes Lahti Kappalaiset –1585 Johan Petri 1592 Mårten 1593–1616 Matthias Georgii 1616–1632 Laurentius Laurentii 1638–1652 Franciscus Laurentii Korpaeus 1657–1673 Thomas Francisci Korpaeus 1675–1680 Laurentius Matthiae 1682–1694 Claudius Thaniander 1697–1735 Henricus Claudii Hoppius 1739–1784 Fabian Olander 1786–1796 Anders Grenqvist 1798–1821 Anders Virenius 1824–1855 Johan Henrik Zweygberg 1857–1884 Daniel Kristian Hirn 1887–1928 Hugo Benjamin Sulin 1929–1938 Hannes Lahti 1938–1940 Eero Vähäpassi 1940–1945 Heikki Immonen Apupapit ja armovuodensaarnajat 1680–1682 Arvid Sorthanus , vt. kirkkoherra 1688–1689 Henrik Hoppius , vt. kirkkoherra 1690–1693 Erik Kekonius , vt. kirkkoherra 1693–1705 Erik Aquilander, vt. kirkkoherra 1706–1710 Peter Forsander , vt. kirkkoherra 1722–1730 Matthias Polin , vt. kirkkoherra 1753–1765 E. Jussenius 1780–1788 Erik Sylvin 1755–1786 Anders Grenqvist 1792–1796 Anders Virenius 1805–1806 G. M. Elephant 1815–1817 Vilhelm Björksten 1818–1820 Adam Höijer 1820–1821 Peter David Starck 1821–1824 Adam Höijer 1821–1843 Erik Renhold Sylvin 1842 Gregorius Monell 1842–1843 Per Mauritz Forsblom 1845–1846 Alexander Magnus Oleander 1849 Gustaf Abraham Ancherus 1849–1857 August Magnus Tolpo 1868–1871 Henrik Vilhelm Salenius 1871–1872 Karl David Axel Hirn 1877 Teodor Titus Timoteus Tornell 1877–1879 Frans Viktor Hollming 1879 Adolf Tiainen 1881–1882 Johan Emil Lindegren 1882–1887 Axel Anton Lindegren 1889 Sven Robert Arthur Piira 1889–1895 Konstantin Anshelm Virtanen 1895–1898 Sven Robert Arthur Piira 1898–1900 Matti Tienari 1900–1902 Kustaa Nestori Korpela 1902–1903 Frans Hjalmar Prins 1903–1906 Niilo Vitikainen 1906– Johan Arthur Tevaluoto (Ahlsten) 1940–1945 Heikki Immonen, vt. kappalainen, sotilaspastori 1948–1949 Urho Valtari, vt. kirkkoherra Arkisto Säkkijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1728–1990. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Säkkijärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Hämeen vanhimpia seurakuntia, joka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1442. Alkuaan seurakunnan alue lienee kuulunut Hollolan emäseurakuntaan. Seurakuntaan kuulunut Jämsä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi jo 1449 ja Padasjoki noin 1465. Myös Rautalammin sanotaan kuuluneen seurakuntaan ennen erottamista 1561. Muista seurakuntaan kuuluneista Hartola mainitaan kappelina, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1781. Luhanka perustettiin kappeliksi 1766 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Sysmän Ylä- ja Alakämpinmäen kylät siirrettiin kuuluvaksi Hirvensalmeen Keisarillisen senaatin päätöksellä 6.12.1897. Sysmän kunta perustettiin 1866. Muut nimet Sysmäki, Sysimäki Maakirjakylät Joutsjärvi, Karilanmaa, Judinsalo, Koivisto, Kuivajärvi, Käenmäki, Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoistenkylä, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Saari, Skinnarila (Kinnarila), Soiniemi, Suurikylä, Särkilahti, Taipale, Toivola, Valittula, Virtaa, Voipala Naapuriseurakunnat Asikkala , Hartola , Heinola , Kuhmoinen , Luhanka , Padasjoki Papisto Kirkkoherran virkatalo lahjoitettiin. Suostumus papiston palkasta 19.2.1729, vahvistus 28.3.1732, uusi suostumus 7.4.1834 ja uusi vahvistus 8.11.1834. Säterimaksuista keisarin käskykirje 17.4.1863. Kirkkoherrat 1497 Canutus 1553–1560 Anders 1566–1578 Jöns 1578–1585 Bartholdus Matthiae 1582–1601– Sigfridus Petri 1607–1647 Matthias Petri 1648–1676 Johannes Matthiae Reuchlinus 1676–1700 Jakob Bernhardi Gååsman 1700–1715 Nils Burtz 1721–1729 Jakob Carlquist 1732–1782 Michael Heintzius 1785–1790 Jakob Wallgrén 1792–1826 Karl Streng 1828–1832 Anders Joakim Streng 1836–1847 Johan Selén 1849–1864 Jakob Johan Lindeqvist 1865–1895 Henrik Renqvist 1897– Axel Amandus Achander 1921–1933 Juho Kustaa Heino 1937–1940 Kalle Mäkinen 1941–1942 Martti Mikael Heliövaara 1944–1956 Teodor Pylvänäinen Kappalaiset 1560 Laurentius 1593 Martinus –1607 Matthias Petri 1614–1617 Georgius Stephani 1632 Henrik 1634–1653 Jöran Georgii 1655 Jacobus 1662 Matthias 1676–1694 Elias Zachariae Messenius 1703–1707 Samuel Florinus 1710–1739 Olof Henrik Soilander 1740–1752 Johan Wredfors 1752–1761 Iwar Vallenius 1765–1805 Tobias Simonis Ticcander 1806–1810 Johan Ticcander 1812–1816 Samuel Johan Antell 1819–1828 Anders Joakim Streng 1829–1843 Gustaf Vilhelm Viksten 1844–1859 Albert Vilhelm Schogster 1860–1887 Erik Johan Blom 1890–1906 Juho Fabian Lehto 1906–1910 Emil Ferdinand Aarnio 1910–1949 Emanuel Suvanne (Lamppu) 1949–1956 Sulo Heikki Toivanen Ylimääräiset papit 1781–1806 Johan Ticcander , kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1800–1807 Gustaf Lönnblad , kirkkoherran apulainen 1807–1808 Karl Johan Holm , kappalaisen apulainen 1807–1819 Anders Joakim Streng , kirkkoherran apulainen 1810–1812 Karl Gustaf Streng , armovuodensaarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen 1816–1827 Karl Gustaf Streng , armovuodensaarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen 1827–1829 Adam Rönnqvist , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1827–1836 Adolf Lyra , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1837–1840 August Vilskman , kirkkoherran apulainen 1841 Karl Johan Cederblad , kirkkoherran apulainen 1841–1845 Henrik Renqvist , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Henrik Johan Paldani , vt. kappalainen 1845–1849 Adam Sallmén , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1849–1862 Karl Adolf Streng , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1859 Axel von Brandenburg , vt. kappalainen 1862–1865 Frans Fritjof Cavén , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1876–1877 Georg Gotthard Grönberg , vt. kappalainen 1878 Mikael Kinnunen , vt. kappalainen 1881–1882 Gustaf Alfred Nyholm , vt. kappalainen 1882–1885 Albert Vitalis Ståhlhammar , vt. kappalainen 1885–1890 Juho Fabian Lehto , vt. kappalainen 1887 Artur Leopold Heideman , vt. kappalainen 1892–1895 Viktor Järvinen , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1895–1897 Johan Paavali Leivonen , sijaiskirkkoherra 1918 Lauri Johannes Heinonen, kirkkoherran apulainen 1919–1920 Tomas Tuovinen, vt. kirkkoherra 1932 Kaarlo Aleksanteri Hyrske, vt. kirkkoherra 1933–1934 Kalle Mäkinen, vt. kirkkoherra 1934 Kaarlo Aleksander Hyrske, ylimääräinen pappi 1934–1935 Tenho Kalervo Korpinen, vt. kirkkoherra 1935–1936 Paavo Vihtori Tervakangas (Mäkelä), vt. kirkkoherra 1936 Toivo Severin Nurkkinen, vt. kirkkoherra 1939 Rainer Kullervo Koskenkylä (Linsén), vt. kirkkoherra 1940–1941 Aaro Armas Ensio Ahonen, vt. kirkkoherra 1942–1944 Henrik Erland Sihvonen, vt. kirkkoherra 1946–1947 Toivo Severin Nurkkinen, vt. kirkkoherra 1944–1948 Kauko Olavi Krannila, vv. kappalainen Arkisto Sysmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1678–1905. Seurakunnan pappila paloi alkuvuodesta 1814 ja toistamiseen 14.1.1820, jolloin arkiston vanhin osa tuhoutui. Pappila paloi jälleen perustuksiaan myöden 25.3.1918, jolloin silloinen kirkonarkisto kuitenkin pelastui lähes täysin ja vain osa asiakirjoista jonkin verran tärveltyi. Kansallisarkisto on digitoinut Sysmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Loviisan kaupunki perustettiin Turun rauhan jälkeen Haminasta venäläistä valtaa paenneiden asukkaiden toimesta Degerbyn rusthollin maille kuninkaan luvalla 28.6.1745. Kaupunkia kutsuttiin ensinnä Degerbyn nimellä kunnes kuningas Aadolf Fredrikin käydessä tarkastamassa uuden kaupungin 1.7.1752 se nimettiin Loviisaksi hänen puolisonsa kuningatar Loviisa Ulrikan mukaan. Degerbyn rustholli sijaitsi aikoinaan Pernajan emäseurakunnan Mertilahden kappelin maalla. Pernajan papisto hoiti aluksi kirkolliset toimitukset kaupungissa, kunnes kaupunkiseurakuntaa varten asetettiin oma saarnaaja ja rakennettiin laudoista oma kirkko vuonna 1748. Ensimmäinen kirkkoherra asetettiin 1750 ja kirkkoherralle annettiin anneksiksi Anjalan, Elimäen ja Ruotsinpyhtään seurakunnat, joista kuninkaallisessa käskykirjeessä 21.1.1748. Kirkonkassasta maksettiin 40 000 kuparitaalaria linnoituksen rakentamista varten 1753, jolloin ehdoksi asetettiin kivisen kirkon rakentaminen kaupungille valtion varoilla. Suunnitelma ei kuitenkaan toteutunut ja puinen kirkko rakennettiin 1782. Kirkko sekä kellotapuli tuhoutuivat kaupungin palossa 5.7.1855. Uusi kirkko rakennettiin osittain kolehtivaroilla Keisarillisen senaatin käskykirjeen mukaisesti 1857. Anjalan, Elimäen ja Ruotsinpyhtään anneksi lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 13.4.1863 ja Loviisan kaupunkiseurakunta liitettiin toistaiseksi kappelina Pernajan emäseurakuntaan. Loviisa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 15.9.1864, jolloin se määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi ja kappalaisen virka lakkautettiin. Kirkkoherra määrättiin pitämään jumalanpalveluksia suomeksi 12 kertaa vuodessa. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Liljendalin, Pernajan ja Ruotsinpyhään kunnat liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010. Muut nimet Lovisa, Degerby Maakirjakylät Antby (Antinkylä), Degerby, Fantsnäs, Köpbacka, Lappom, Räfsby (Haravankylä) Naapuriseurakunnat Pernaja , Ruotsinpyhtää , Svartholm Papisto Papinvaaleissa kaupunki äänesti yhtä suurella osuudella kuin maaseurakunta, mistä pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 29.5.1754 ja keisarin käskykirje 1.11.1828. Ellei kaupunki tyytynyt niihin kolmeen vaalipappiin, jotka tuomikapituli oli pannut ehdolle, oli sillä oikeus kutsua neljäs välisaarnaaja, ja piti tuomiokapitulin ehdottaa se vaalipappi nimettäväksi, joka oli saanut eniten ääniä. Tästä asiasta kuninkaan kirje Haminan kaupunkia varten 10.10.1740 ja Degerbyn kaupungin anomus 23.1.1748. Sama sääntö määrättiin noudatettavaksi kaupungin kappalaisen vaalissa kuninkaan kirjeellä 18.3.1768. Kirkkoherran ja kappalaisen virkatalot määrättiin rakennettaviksi ja kunnossa pidettäviksi kaupungin tullivaroilla kuninkaan päätöksillä 23.1.1748 ja 2.8.1766. Papiston palkasta keisarin käskykirje 25.2.1843 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 6.12.1845 ja 19.2.1848. Sporttelitaksasta Keisarillisen senaatin päätös 11.11.1853. Kirkkoherran palkasta ja sporttelitaksasta Keisarillisen senaatin päätökset 22.1.1876 ja 23.11.1876. Kuvernöörin päätöksellä 14.1.1898 vahvistettiin kirkonkokouksen päätös, jonka mukaan kirkkoherran palkka tuli olemaan 3 500 markkaa, hyyryraha 1 000 markkaa ja eräiden sporttelien korvaus 500 markkaa. Kirkkoherrat 1750–1778 David Starck 1780–1791 Zacharias Cygnæus 1792–1805 Henrik Calonius 1810–1840 Karl Adolf Hougberg 1844–1861 Gustaf Leonard Stenbäck 1876–1892 Karl Albert Hackzell 1895–1918 Ivar Alarik Nikander 1920–1957 Arnold Schalin Kappalaiset 1748–1767 Nils Ursinus 1768–1777 Henrik Calonius 1777–1785 Jakob Skogman 1786–1796 Karl Östberg 1797–1798 Henrik Adolf Logren 1800–1805 Gustaf Schogster 1805–1830 Anders Gustaf Argillander 1833–1873 Karl Henrik Hipping , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1801–1805 Anders Gustaf Argillander , kirkkoherran apulainen 1805–1809 Lars Filip Palander , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1805–1808 Axel Matias Hackzell , kirkkoherran apulainen 1810–1813 Johan Gabriel Forsskåhl , kirkkoherran apulainen 1813–1819 Gustaf Adolf Backman , kirkkoherran apulainen 1819–1822 Johan Stenius , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaaraaja 1822–1833 Karl Henrik Hipping , kirkkoherran apulainen 1830–1833 Johan Stenius , kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaaraaja 1833 Karl Mauritz Lagerstam , kirkkoherran apulainen 1834–1842 Sven Nils Hougberg , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1841–1844 Johan Granholm , papin apulainen, sijaiskirkkoherra 1844 Lars Romell , sijaiskirkkoherra 1845–1846 Fredrik Lindberg , kirkkoherran apulainen 1848–1876 Karl Albert Hackzell , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1884–1888 Kaarlo Maunu Olander , kirkkoherran apulainen 1888–1895 Ivar Alarik Nikander , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1896 Karl Mikael Mellberg , vt. kirkkoherra 1896–1897 Adolf Julius Lindberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1901–1902 Frans Adolf Rudanko , kirkkoherran apulainen 1903–1904 Edvin Alfons Holmström , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1907–1908 David Emanuel Vesterlund, vt. kirkkoherra 1908–1909 Otto Arvid Vinqvist, kirkkoherran apulainen Arkisto Loviisan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700-luku–1962. Kansallisarkisto on digitoinut Loviisan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)