top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Loviisa

Päivitetty: 24. toukok.


Rajakartta: Loviisa

Loviisan kaupunki perustettiin Turun rauhan jälkeen Haminasta venäläistä valtaa paenneiden asukkaiden toimesta Degerbyn rusthollin maille kuninkaan luvalla 28.6.1745 ja kaupunkia kutsuttiin ensinnä Degerbyn nimellä, kunne se nimettiin Loviisaksi kuningatar Loviisa Ulrikan mukaan puolisonsa kuningas Aadolf Fredrikin käydessä tarkastamasa uuden kaupungin 1.7.1752. Mainittu Degerbyn rustholli sijaitsi aikanaan Pernajan emäseurakunnan Mertilahden kappelin maalla. Pernajan papisto hoito alkuaan kirkolliset toimitukset kaupungissa, kunnes kaupunkiseurakuntaa varten asetettiin oma saarnaaja ja rakennettiin laudoista oma kirkko 1748. Ensimmäinen kirkkoherra asetettiin 1750 ja kirkkoherralle annettiin anneksiksi Anjalan, Elimäen ja Ruotsinpyhtään seurakunnat, joista kuninkaallisessa käskykirjeessä 21.1.1748.


Kirkonkassasta maksettiin 40 000 kuparitaalaria linnoituksen rakentamista varten 1753, jolloin ehdoksi asetettiin kivisen kirkon rakentaminen valtion varoilla kaupungille, mutta tämä ei toteutunut, ja puinen kirkko rakennettiin 1782. Kirkko sekä kellotapuli tuhoutuivat kaupungin palossa 5.7.1855 ja uusi kirkko rakennettiin osaksi kolehtivaroilla keisarillisen senaatin käskykirjeen mukaisesti 1857. Anjalan, Elimäen ja Ruotsinpyhtään anneksi lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 13.4.1863 ja Loviisan kaupunkiseurakunta liitettiin toistaiseksi kappelina Pernajan emäseurakuntaan, kunnes erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 15.9.1864, jolloin se määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi ja kappalaisen virka lakkautettiin. Kirkkoherra määrättiin pitämään jumalanpalveluksia suomeksi 12 kertaa vuodessa. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Liljendali, Pernajan ja Ruotsinpyhään kunnat liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010.


Muut nimet

Lovisa, Degerby


Kylät

Isnäs, Köpbacka, Liljendal, Pitkäpää, Sarvisalo, Taikaranta, Tesjoki, Valko


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papinvaaleissa äänesti kaupunki yhtä suurella osuudella kuin maaseurakunta, mistä asiasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 29.5.1754 ja keisarin käskykirje 1.11.1828. Ellei kaupunki tyytynyt niihin kolmeen vaalipappiin, jota tuomikapituli oli pannut ehdolle, oli sillä oikeus kutsua neljäs välisaarnaaja, ja piti tuomiokapitulin ehdottaa se vaalipappi nimettäväksi, joka oli saanut eniten ääniä, mistä asiasta kuninkaan kirje Haminan kaupunkia varten 10.10.1740 ja Degerbyn kaupungin anomus 23.1.1748. Sama sääntö määrättiin noudatettavaksi kaupungin kappalaisen vaalissa kuninkaan kirjeellä 18.3.1768.


Kirkkoherran ja kappalaisen virkatalot määrättiin rakennettaviksi ja kunnossa pidettäviksi kaupungin tullivaroilla kuninkaan päätöksillä 23.1.1748 ja 2.8.1766. Papiston palkasta keisarin käskykirje 25.2.1843 sekä keisarillisen senaatin päätökset 6.12.1845 ja 19.2.1848. Sporttelitaksasta keisarillisen senaatin päätös 11.11.1853. Kirkkoherran palkasta ja sporttelitakasasta keisarillisen senaatin päätökset 22.1.1876 ja 23.11.1876. Kuvernöörin päätöksellä 14.1.1898 vahvistettiin kirkonkokouksen päätös, jonka mukaan kirkkoherran palkka tuli olemaan 3 500 markkaa, hyyryraha 1 000 markkaa ja eräiden sporttelien korvaus 500 markkaa.


Kirkkoherrat

1750–1778 David Starck

1780–1791 Zacharias Cygnæus

1792–1805 Henrik Calonius

1920–1957 Arnold Schalin


Kappalaiset

1748–1767 Nils Ursinus

1768–1777 Henrik Calonius

1777–1785 Jakob Skogman

1786–1796 Karl Östberg

1800–1805 Gustaf Schogster

1833–1873 Karl Henrik Hipping, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1801–1805 Anders Gustaf Argillander, kirkkoherran apulainen

1805–1809 Lars Filip Palander, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1805–1808 Axel Matias Hackzell, kirkkoherran apulainen

1810–1813 Johan Gabriel Forsskåhl, kirkkoherran apulainen

1813–1819 Gustaf Adolf Backman, kirkkoherran apulainen

1819–1822 Johan Stenius, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaaraaja

1822–1833 Karl Henrik Hipping, kirkkoherran apulainen

1830–1833 Johan Stenius, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaaraaja

1833 Karl Mauritz Lagerstam, kirkkoherran apulainen

1834–1842 Sven Nils Hougberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1841–1844 Johan Granholm, papin apulainen, sijaiskirkkoherra

1844 Lars Romell, sijaiskirkkoherra

1845–1846 Fredrik Lindberg, kirkkoherran apulainen

1848–1876 Karl Albert Hackzell, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1884–1888 Kaarlo Maunu Olander, kirkkoherran apulainen

1888–1895 Ivar Alarik Nikander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1896 Karl Mikael Mellberg, vt. kirkkoherra

1896–1897 Adolf Julius Lindberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1901–1902 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen

1903–1904 Edvin Alfons Holmström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1907–1908 David Emanuel Vesterlund, vt. kirkkoherra

1908–1909 Otto Arvid Vinqvist, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Loviisan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700-luku–1962.


Kansallisarkisto on digitoinut Loviisan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

10 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page