Loviisan kaupunki perustettiin Turun rauhan jälkeen Haminasta venäläistä valtaa paenneiden asukkaiden toimesta Degerbyn rusthollin maille kuninkaan luvalla 28.6.1745 ja kaupunkia kutsuttiin ensinnä Degerbyn nimellä, kunne se nimettiin Loviisaksi kuningatar Loviisa Ulrikan mukaan puolisonsa kuningas Aadolf Fredrikin käydessä tarkastamasa uuden kaupungin 1.7.1752. Mainittu Degerbyn rustholli sijaitsi aikanaan Pernajan emäseurakunnan Mertilahden kappelin maalla. Pernajan papisto hoito alkuaan kirkolliset toimitukset kaupungissa, kunnes kaupunkiseurakuntaa varten asetettiin oma saarnaaja ja rakennettiin laudoista oma kirkko 1748. Ensimmäinen kirkkoherra asetettiin 1750 ja kirkkoherralle annettiin anneksiksi Anjalan, Elimäen ja Ruotsinpyhtään seurakunnat, joista kuninkaallisessa käskykirjeessä 21.1.1748.
Kirkonkassasta maksettiin 40 000 kuparitaalaria linnoituksen rakentamista varten 1753, jolloin ehdoksi asetettiin kivisen kirkon rakentaminen valtion varoilla kaupungille, mutta tämä ei toteutunut, ja puinen kirkko rakennettiin 1782. Kirkko sekä kellotapuli tuhoutuivat kaupungin palossa 5.7.1855 ja uusi kirkko rakennettiin osaksi kolehtivaroilla keisarillisen senaatin käskykirjeen mukaisesti 1857. Anjalan, Elimäen ja Ruotsinpyhtään anneksi lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 13.4.1863 ja Loviisan kaupunkiseurakunta liitettiin toistaiseksi kappelina Pernajan emäseurakuntaan, kunnes erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 15.9.1864, jolloin se määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi ja kappalaisen virka lakkautettiin. Kirkkoherra määrättiin pitämään jumalanpalveluksia suomeksi 12 kertaa vuodessa. Liljendali, Pernajan ja Ruotsinpyhään kunnat liitettiin Loviisan kaupunkiin 2010.
Muut nimet
Lovisa, Degerby
Kylät
Isnäs, Köpbacka, Liljendal, Pitkäpää, Sarvisalo, Taikaranta, Tesjoki, Valko
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papinvaaleissa äänesti kaupunki yhtä suurella osuudella kuin maaseurakunta, mistä asiasta pitäjänkokouksen pöytäkirjassa 29.5.1754 ja keisarin käskykirje 1.11.1828. Ellei kaupunki tyytynyt niihin kolmeen vaalipappiin, jota tuomikapituli oli pannut ehdolle, oli sillä oikeus kutsua neljäs välisaarnaaja, ja piti tuomiokapitulin ehdottaa se vaalipappi nimettäväksi, joka oli saanut eniten ääniä, mistä asiasta kuninkaan kirje Haminan kaupunkia varten 10.10.1740 ja Degerbyn kaupungin anomus 23.1.1748. Sama sääntö määrättiin noudatettavaksi kaupungin kappalaisen vaalissa kuninkaan kirjeellä 18.3.1768.
Kirkkoherran ja kappalaisen virkatalot määrättiin rakennettaviksi ja kunnossa pidettäviksi kaupungin tullivaroilla kuninkaan päätöksillä 23.1.1748 ja 2.8.1766. Papiston palkasta keisarin käskykirje 25.2.1843 sekä keisarillisen senaatin päätökset 6.12.1845 ja 19.2.1848. Sporttelitaksasta keisarillisen senaatin päätös 11.11.1853. Kirkkoherran palkasta ja sporttelitakasasta keisarillisen senaatin päätökset 22.1.1876 ja 23.11.1876. Kuvernöörin päätöksellä 14.1.1898 vahvistettiin kirkonkokouksen päätös, jonka mukaan kirkkoherran palkka tuli olemaan 3 500 markkaa, hyyryraha 1 000 markkaa ja eräiden sporttelien korvaus 500 markkaa.
Kirkkoherrat
1750–1778 David Starck
1780–1791 Zacharias Cygnæus
1792–1805 Henrik Calonius
1810–1840 Karl Adolf Hougberg
1844–1861 Gustaf Leonard Stenbäck
1876–1892 Karl Albert Hackzell
1895–1918 Ivar Alarik Nikander
1920–1957 Arnold Schalin
Kappalaiset
1748–1767 Nils Ursinus
1768–1777 Henrik Calonius
1777–1785 Jakob Skogman
1786–1796 Karl Östberg
1797–1798 Henrik Adolf Logren
1800–1805 Gustaf Schogster
1805–1830 Anders Gustaf Argillander
1833–1873 Karl Henrik Hipping, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1801–1805 Anders Gustaf Argillander, kirkkoherran apulainen
1805–1809 Lars Filip Palander, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1805–1808 Axel Matias Hackzell, kirkkoherran apulainen
1810–1813 Johan Gabriel Forsskåhl, kirkkoherran apulainen
1813–1819 Gustaf Adolf Backman, kirkkoherran apulainen
1819–1822 Johan Stenius, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaaraaja
1822–1833 Karl Henrik Hipping, kirkkoherran apulainen
1830–1833 Johan Stenius, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuodensaaraaja
1833 Karl Mauritz Lagerstam, kirkkoherran apulainen
1834–1842 Sven Nils Hougberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1841–1844 Johan Granholm, papin apulainen, sijaiskirkkoherra
1844 Lars Romell, sijaiskirkkoherra
1845–1846 Fredrik Lindberg, kirkkoherran apulainen
1848–1876 Karl Albert Hackzell, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1884–1888 Kaarlo Maunu Olander, kirkkoherran apulainen
1888–1895 Ivar Alarik Nikander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1896 Karl Mikael Mellberg, vt. kirkkoherra
1896–1897 Adolf Julius Lindberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1901–1902 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen
1903–1904 Edvin Alfons Holmström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1907–1908 David Emanuel Vesterlund, vt. kirkkoherra
1908–1909 Otto Arvid Vinqvist, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Loviisan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1750, tilikirjat vuodesta 1750 ja historiakirjat vuodesta 1748. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1700-luku–1962.
Kansallisarkisto on digitoinut Loviisan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.