top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sääminki

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Sääminki

Erotettiin Juvan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuoden 1477 jälkeen, jolloin siihen tuli kuulumaan Sulkavan, Kerimäen, Puumalan, Joroisten, Iisalmen, Leppävirran ja Rantasalmen alueet. Aiemmin Bengt Bjelken perilliset puolet Säämingin tiloista, luultavasti Rantasalmelta, Växjön piispalle 1465, jolloin ehdoksi asetettiin piispanistuimen asettaminen Karjalaan. Turun vuoden 1743 rauhassa seurakunnan pappila ja 141 1/3 tilaa liitettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan ja ainoastaan seitsemän kylää jäi Ruotsin puolelle, joiden lisäksi myös kolme kiistanalaiselle alueelle. Säämingin kunta liitettiin Savonlinnan kaupunkiin 1973.


Seurakuntaan kuuluneista Rantasalmi perustettiin kappeliksi 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrkaunnaksi 1578. Puumala erotettiin 1617 ja Sulkava 1630. Kerimäki perustettiin kappeliksi 1630 ja erotettiin 1640. Seurakunnasta erotettiin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat perustettiin Joroisten seurakuntaan 1631. Heinävesi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1744, muodostettiin kappeliksi 1810 ja erotettiin 1852. Savonlinnan kaupunki muodostui vuonna 1475 Kyrönsalmen partaalle perustetun Olavinlinnan ympärille, muodostettiin kappeliksi 1901 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1932. Muutama seurakuntaan kuulunut tila, yhteensä 1 manttaali, määrättiin siirrettäväksi kuulumaan perustettuun Enonkosken kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894, jolloin Säämingin manttaaliluku tuli olemaan 70.


Kylät


Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Heikinpohja, Ikoinniemi, Juvola, Kaartilanranta, Kallislahti, Kesamonsaari, Kiilanmäki, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Mikkolanniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Nojanmaa, Oravi, Otavanniemi, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajanlahti, Pihlajanniemi, Pirhiänniemi, Ritosaari, Ruhvana, Särkilahti, Saukonsaari, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Utrasniemi, Varparanta, Vuoriniemi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkka maksettiin vuoden 1747 tositekirjan mukaan ja suostumus palkasta tehtiin 28.8.1853, joka vahvistettiin 17.12.1853. Kirkkoherra sai 30 vuoden käyttöoikeuden kahteen suoviljelykseen pappilan maalla keisarillisen senaatin päätöksellä 14.2.1871.


Kirkkoherrat

1535 Philippus Andreæ

1554 Jakob

1557–1562 Matthias Olai

1563–1570 Andreas Andreæ

1570–1599 Ericus Petri

1599–1611 Johannes Jacobi

1613–1617 Martinus Aaronis

1619–1641 Sigfridus Erici Kostianus

1643–1674 Samuel Olai Krogerus

1679–1684 Matthias Hangelius

1685–1705 Thomas Jacobi Agander

1728–1742 Paul Krogius

1742–1779 Abraham Lawonius

1779–1792 Abraham Lawonius

1796–1797 Peter Wahlberg

1797–1800 Johan Bäckman

1802–1825 Abraham Johan Lojander

1826–1835 Johan Tykén


Tuomiorovastit

1897–1906 Juuso Hedberg


Kappalaiset

1588 Matthias

1593 Andreas Olai

1602–1617 Sigfridus Erici Kostianus

1624 Martinus Martini

1630 Petrus Johannis

1634 Martinus Sigfridi

1645–1649 Bartholdus Jacobi

1652–1663 Johan Laurentii Fabricius

1663–1678 Matthias Laurentii

1679–1694 Henrik Romanus

1697–1712 Samuel Mollenius

1723–1735 Jordanus Lawonius

1736–1742 Abraham Lawonius

1742–1753 Karl Henrik Winter

1779–1780 Anders Hæggroth

1781–1807 Henrik Adolf Lagus

1810–1815 Anders Lavén

1836–1856 Anders Kiljander

1858–1873 Alexander Krogerus

1885–1895 Johan Jalkanen


Savonlinnan sairastuvan saarnaajat

1675 Sigfridus Elimæus

1678 Kristian Sigfridi Elimæus


Apulaiset ja sijaiset

1799–1803 Olof Pesonius, kappalaisen apulainen

1800–1802 Josef Mäklin, armovuodensaarnaaja

1803–1810 Anders Lavén kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1806–1809 Alexander Ignatius, kirkkoherran apulainen

1810–1811 Gustaf Borg, kirkkoherran apulainen

1815–1817 David Berner, armovuodensaarnaaja

1819–1820 Nils Adolf Winter, kirkkoherran apulainen

1824 Vilhelm Lindqvist, kirkkoherran apulainen

1824–1825 Erik Johan Terenius, kirkkoherran apulainen

1825 David Arenius, virkavuodensaarnaaja

1825–1828 Anders Tykén, armovuodensaarnaaja

1830–1833 Bror Custos Schalien, kirkkoherran apulainen

1834 Anders Huchtman, vt. kappalainen

1833–1834 Johan Gabriel Tuderus, kirkkoherran apulainen

1834–1837 Karl Fredrik Barck, virka– ja armovuodensaarnaaja

1834–1837 Jakob Zitting, sijaiskirkkoherra

1843–1844 Alexander Edvard Ruuth, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Nils Gabriel Arppe, kirkkoherran apulainen

1847–1848 Filemon Dahl, kirkkoherran apulainen

1848–1849 Karl Ekman, kirkkoherran apulainen

1850–1855 Johan Gottlieb Mikander, kirkkoherran apulainen

1856–1862 Karl Ekman, kirkkoherran apulainen

1856–1858 Anders Samuel Kiljander, armovuodensaarnaaja

1862–1867 Johan Stråhlman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1869–1873 Aleksanteri Gummerus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1873–1874 Gustaf Lybeck, vt. kappalainen

1874–1877 Jaakko Schwartzberg, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen

1878–1879 Julius Immanuel Gummerus, kirkkoherran apulainen

1879–1885 Johan Jalkanen, sijaiskirkkoherra

1880 Konrad Alexis Hougberg, vt. kappalainen

1882–1884 Johan Abraham Manu, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1885–1889 Adolf Tiainen, sijaiskirkkoherra

1887 Herman Tavast, vt. kappalainen

1889–1892 Valter Erik Lampén, vt. kirkkoherra

1894 Viktor August Dahlström, kirkkoherran apulainen

1895–1897 Matias Wilhelm Vikström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1895 Ludvig Nikander, vt. kirkkoherra

1897–1901 Kustaa Mortimer Martin, tuomiorovastin apulainen, tuomiokirkkoapulainen

1901–1904 Matti Tienari, sairashuonesaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kaupunginsaarnaaja

1902–1904 Jaakko Ripatti, tuomiokirkkoapulainen, vt. kirkkoherra

1904–1908 Otto Wilhelm Kärkkäinen, sairashuonesaarnaaja, vt kirkkoherra, välivuosi saarnaaja

1908–1909 Heikki Rautajärvi, tuomiokirkkoapulainen

1909– Pekka Oskari Anttinen, tuomiokirkkoapulainen

 

Arkisto


Säämingin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkeli ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1708–1909.


Kansallisarkisto on digitoinut Säämingin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

23 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page