Erotettiin Juvan emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi vuoden 1477 jälkeen, jolloin siihen kuuluivat Sulkavan, Kerimäen, Puumalan, Joroisten, Iisalmen, Leppävirran ja Rantasalmen alueet. Aiemmin, vuonna 1465, Bengt Bjelken perilliset olivat lahjoittaneet puolet Säämingin tiloista, luultavasti Rantasalmelta, Växjön piispalle. Lahjoituksen ehdoksi asetettiin piispanistuimen asettaminen Karjalaan. Turun vuoden 1743 rauhassa seurakunnan pappila ja 141 1/3 tilaa liitettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan. Ainoastaan seitsemän kylää jäi Ruotsin puolelle. Näiden lisäksi kolme kylää jäi kiistanalaiselle alueelle. Säämingin kunta liitettiin Savonlinnan kaupunkiin 1973.
Seurakuntaan kuuluneista Rantasalmi perustettiin kappeliksi 1554 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1578. Puumala erotettiin 1617 ja Sulkava 1630. Kerimäki perustettiin kappeliksi 1630 ja erotettiin 1640. Vuonna 1631 seurakunnasta erotettiin Kaitaisen ja Ruokoniemen kymmenyskunnat 1630 perustettuun Joroisten seurakuntaan. Heinävesi perustettiin rukoushuonekunnaksi 1744, muodostettiin kappeliksi 1810 ja erotettiin 1852. Savonlinnan kaupunki muodostui vuonna 1475 Kyrönsalmen partaalle perustetun Olavinlinnan ympärille, muodostettiin kappeliksi 1901 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1932. Muutama seurakuntaan kuulunut tila, yhteensä 1 manttaali, määrättiin siirrettäväksi Enonkosken kirkkoherrakuntaan keisarillisen senaatin päätöksellä 20.9.1894, jolloin Säämingin manttaaliluku tuli olemaan 70.
Maakirjakylät
Aholahti, Ahvensalmi, Ahvionsaari, Haapalahti, Hannolanpelto, Haukiniemi, Heikinpohja, Ikoinniemi, Joutsenmäki, Juvola, Kalliolahti, Kallislahti, Kaartilanranta, Kesamonsaari, Kiilamäki, Kokonsaari, Kommerniemi, Kosola, Laahkola, Laukansaari, Liistonsaari, Loikansaari, Luotojärvi, Lötjölä, Makkola, Mikkolanniemi, Moinniemi, Moinsalmi, Niittylahti, Nojanmaa, Osikonmäki, Otavanniemi, Paakkunala, Parkumäki, Pellossalo, Pesolansaari, Pietolansaari, Pihlajalahti, Pihlajaniemi, Pitkälä, Pirhiänniemi, Ritosaari, Ruhvana, Saukonsaari, Simanala, Särkilahti, Tolvanniemi, Tuohisaari, Tynkkylänjoki, Uusi Haapalahti, Varparanta, Vuoriniemi, Yläkuona
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkka maksettiin vuoden 1747 tositekirjan mukaan ja suostumus palkasta tehtiin 28.8.1853 ja vahvistettiin 17.12.1853. Kirkkoherra sai 30 vuoden käyttöoikeuden kahteen suoviljelykseen pappilan maalla keisarillisen senaatin päätöksellä 14.2.1871.
Kirkkoherrat
1535 Philippus Andreæ
1554 Jakob
1557–1562 Matthias Olai
1563–1570 Andreas Andreæ
1570–1599 Ericus Petri
1599–1611 Johannes Jacobi
1613–1617 Martinus Aaronis
1619–1641 Sigfridus Erici Kostianus
1643–1674 Samuel Olai Krogerus
1674–1680 Matthias Erici Mollenius
1679–1684 Matthias Hangelius
1685–1705 Thomas Jacobi Agander
1706–1727 Abraham Petri Carstenius
1728–1742 Paul Krogius
1742–1779 Abraham Lawonius
1779–1792 Abraham Lawonius
1796–1797 Peter Wahlberg
1797–1800 Johan Bäckman
1802–1825 Abraham Johan Lojander
1826–1835 Johan Tykén
1836–1864 Johan Niklas Stråhlman
1867–1891 Alexander Jakob Gummerus
1892–1895 Karl Axel Hyrkstedt
Tuomiorovastit
1897–1906 Juuso Hedberg
1907– Aleksander Auvinen
Kappalaiset
1588 Matthias
1593 Andreas Olai
1602–1617 Sigfridus Erici Kostianus
1624 Martinus Martini
1630 Petrus Johannis
1634 Martinus Sigfridi
1645–1649 Bartholdus Jacobi
1652–1663 Johan Laurentii Fabricius
1663–1678 Matthias Laurentii
1679–1694 Henrik Romanus
1697–1712 Samuel Mollenius
1723–1735 Jordanus Lawonius
1736–1742 Abraham Lawonius
1742–1753 Karl Henrik Winter
1779–1780 Anders Hæggroth
1781–1807 Henrik Adolf Lagus
1810–1815 Anders Lavén
1817–1833 Arvid Zakarias Sirelius
1836–1856 Anders Kiljander
1858–1873 Alexander Krogerus
1876–1883 Isak Alexis Vallenius
1885–1895 Johan Jalkanen
1895– Johan Auvinen
Savonlinnan sairastuvan saarnaajat
1675 Sigfridus Elimæus
1678 Kristian Sigfridi Elimæus
Apulaiset ja sijaiset
1799–1803 Olof Pesonius, kappalaisen apulainen
1800–1802 Josef Mäklin, armovuodensaarnaaja
1803–1810 Anders Lavén kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1806–1809 Alexander Ignatius, kirkkoherran apulainen
1810–1811 Gustaf Borg, kirkkoherran apulainen
1815–1817 David Berner, armovuodensaarnaaja
1819–1820 Nils Adolf Winter, kirkkoherran apulainen
1824 Vilhelm Lindqvist, kirkkoherran apulainen
1824–1825 Erik Johan Terenius, kirkkoherran apulainen
1825 David Arenius, virkavuodensaarnaaja
1825–1828 Anders Tykén, armovuodensaarnaaja
1830–1833 Bror Custos Schalien, kirkkoherran apulainen
1834 Anders Huchtman, vt. kappalainen
1833–1834 Johan Gabriel Tuderus, kirkkoherran apulainen
1834–1837 Karl Fredrik Barck, virka– ja armovuodensaarnaaja
1834–1837 Jakob Zitting, sijaiskirkkoherra
1843–1844 Alexander Edvard Ruuth, kirkkoherran apulainen
1845–1846 Nils Gabriel Arppe, kirkkoherran apulainen
1847–1848 Filemon Dahl, kirkkoherran apulainen
1848–1849 Karl Ekman, kirkkoherran apulainen
1850–1855 Johan Gottlieb Mikander, kirkkoherran apulainen
1856–1862 Karl Ekman, kirkkoherran apulainen
1856–1858 Anders Samuel Kiljander, armovuodensaarnaaja
1862–1867 Johan Stråhlman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1869–1873 Aleksanteri Gummerus, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1873–1874 Gustaf Lybeck, vt. kappalainen
1874–1877 Jaakko Schwartzberg, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen
1878–1879 Julius Immanuel Gummerus, kirkkoherran apulainen
1879–1885 Johan Jalkanen, sijaiskirkkoherra
1880 Konrad Alexis Hougberg, vt. kappalainen
1882–1884 Johan Abraham Manu, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1885–1889 Adolf Tiainen, sijaiskirkkoherra
1887 Herman Tavast, vt. kappalainen
1889–1892 Valter Erik Lampén, vt. kirkkoherra
1894 Viktor August Dahlström, kirkkoherran apulainen
1895–1897 Matias Wilhelm Vikström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1895 Ludvig Nikander, vt. kirkkoherra
1897–1901 Kustaa Mortimer Martin, tuomiorovastin apulainen, tuomiokirkkoapulainen
1901–1904 Matti Tienari, sairashuonesaarnaaja, vt. kirkkoherra, vt. kaupunginsaarnaaja
1902–1904 Jaakko Ripatti, tuomiokirkkoapulainen, vt. kirkkoherra
1904–1908 Otto Wilhelm Kärkkäinen, sairashuonesaarnaaja, vt kirkkoherra, välivuosi saarnaaja
1908–1909 Heikki Rautajärvi, tuomiokirkkoapulainen
1909– Pekka Oskari Anttinen, tuomiokirkkoapulainen
Arkisto
Säämingin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740 ja historiakirjat vuodesta 1707. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilyttää Kansallisarkisto Mikkeli ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1708–1909.
Kansallisarkisto on digitoinut Säämingin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.