top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Säkkijärvi

Mainitaan Viipurin emäseurakunnan kappelina 1541. Säkkijärvi mainitaan paikana jo 1396. Erotettiin Viipurista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1572, jolloin kirkkoherran virkataloksi annettiin 1 1/2 veromaata. Seurakunta oli Viipurin linnaseurakunnan anneksina 1678–1684 ja Viipurin toisen kymnaasin toisen teologian lehtorin prebendana 1684–1710. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkkoa ja polttivat molemmat papppilat isonvihan aikana ja 21.9.1741, joista viimeksi mainittuna koko kirkon omaisuus ryöstettiin. Seurakunta jaetttiin kahtia Uudenkaupungin rauhassa 1721 ja Ruotsin puolelle jäänyt osa Säkkijärveä oli Porvoon lukion prebendana 1722–1730. Vuoden 1743 Turun rauhassa Säkkijärven pohjoinen osa tuli kuuluvaksi Kymenkartanon lääniin ja Haminan konsistoriin, kun taas eteläinen tuli kuuluvaksi Viipurin maaseurakuntaan. Kun uusi kirkko rakennettiin, sai seurakunta elokuussa 1746 nuhteita siitä, että se oli vahstenmielisesti ottanut osaa rakennustöihin. Uuden kivisen kirkon rakentaminen aoitettiin 18.5.1830 ja se vihittiin käyttöön Kolminaisuuden kirkkona Mikonpäivänä 1833.Seurakuntaan kuulunut Ylämaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Vahvialan kirkkoherrakuntaan 1919. Säkkijärven kunta lakkautettiin 1948 ja seurakunta 1949.


Kylät

Alahäme, Alaoutila, Häsälä, Heinlahti, Hujakkala, Huovila, Hyppälä, Hyttilä, Ihaksela, Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kirkonkylä, Kolhola, Lahnajärvi, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhutlahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Rakkola, Ristsatama, Säämälä, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Sirkjärvi, Suurpäälä, Tapiola, Teikarsaari, Timperilä, Väkevälä, Vilajoki, Vilaniemi, Villala


Naapuriseurakunnat

Lappeenranta ja Lappee, Luumäki, Miehikkälä, Vahviala, Virolahti

 

Papisto


Papiston palkasta kihlakunnaoikeuden pöytäkirjassa 1766 ja vahvistus 1769. Suostumus papiston palkasta tehtiin 16.1.1848 ja vahvistus 1.4.1848. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista kirkonrakentamisessa keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Myllynomistajien kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 23.3.1876.


Kirkkoherrat

1572–1615 Georgius Martini

1616–1631 Matthias Georgii Friare

1632–1651 Laurentius Laurentii

1652–1675 Franciscus Laurentii

1675–1678 Thomas Farncisci Korpaeus

1679–1684 Erik Cupræus, anneksapappi

1730–1737 Matthias Polin

1738–1744 Johan Carmelin

1744–1746 David Leistenius

1748–1786 Erik Sylvin

1788–1841 Erik Sylvin

1857–1897 Otto Mauritz Nordström, ensin vt. kirkkoherra

1924–1936 Erkki Hynninen


Kappalaiset

–1585 Johan Petri

1592 Mårten

1593–1616 Matthias Georgii

1616–1632 Laurentius Laurentii

1638–1652 Franciscus Laurentii Korpaeus

1657–1673 Thomas Francisci Korpaeus

1675–1680 Laurentius Matthiae

1739–1784 Fabian Olander

1786–1796 Anders Grenqvist

1798–1821 Anders Virenius

1929–1938 Hannes Lahti


Apupapit ja armovuodensaarnajat

1753–1765 E. Jussenius

1780–1788 Erik Sylvin

1755–1786 Anders Grenqvist

1792–1796 Anders Virenius

1805–1806 G. M. Elephant

1815–1817 Vilhelm Björksten

1818–1820 Adam Höijer

1820–1821 Peter David Starck

1821–1824 Adam Höijer

1898–1900 Matti Tienari

1903–1906 Niilo Vitikainen


Vt. kirkkoherrat

1680–1682 Arvid Sorthanus

1688–1689 Henrik Hoppius

1690–1693 Erik Kekonius

1693–1705 Erik Aquilander

1706–1710 Peter Forsander

1722–1730 Matthias Polin

 

Arkisto


Säkkijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1728–1990.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit


Hae

bottom of page