Säkkijärvi

Päivitetty: 31. toukok.

Mainitaan Viipurin emäseurakunnan kappelina 1541. Säkkijärvi mainitaan paikkana jo 1396. Erotettiin Viipurista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1572. Seurakunta oli Viipurin linnaseurakunnan anneksina 1678–1684 ja Viipurin toisen kymnaasin toisen teologian lehtorin prebendana 1684–1710. Venäläiset ryöstivät seurakunnan kirkkoa ja polttivat molemmat pappilat isonvihan aikana ja 21.9.1741, jolloin koko kirkon omaisuus ryöstettiin. Seurakunta jaettiin kahtia Uudenkaupungin rauhassa 1721, ja Ruotsin puolelle jäänyt osa Säkkijärveä oli Porvoon lukion prebendana 1722–1730. Vuoden 1743 Turun rauhan tuloksena Säkkijärven pohjoinen osa kuului Kymenkartanon lääniin ja Haminan konsistoriin. Eteläinen osa puolestaan kuului vastedes Viipurin maaseurakuntaan. Uutta kirkkoa rakennettaessa seurakunta sai elokuussa 1746 nuhteita vastahakoisuudestaan osallistua kirkon rakennustöihin. Uuden kivisen kirkon rakentaminen aloitettiin 18.5.1830 ja se vihittiin käyttöön Kolminaisuuden kirkkona Mikon päivänä 1833. Seurakuntaan kuulunut Ylämaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1917 ja seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Vahvialan kirkkoherrakuntaan 1919.

Osa Säkkijärven kunnasta luovutettiin Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput liitettiin Miehikkälän ja Yläneen kuntiin 1946. Säkkijärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Säkkijärven luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Vehkalahdelle, Sippolaan, Valkealaan, Savitaipaleelle, Luumäelle ja Lemille.

Maakirjakylät

Alahäme, Alaoutila, Häsälä, Heinlahti, Hujakkala, Huovila, Hyppälä, Hyttilä, Ihaksela, Iivanala, Jokikylä, Kallola, Karvala, Kaukiala, Kirkonkylä, Kolhola, Lahnajärvi, Lahtiala, Laihajärvi, Laisniemi, Lavola, Muhutlahti, Nisalahti, Nurmela, Paakkala, Rakkola, Ristsatama, Säämälä, Salajärvi, Santajoki, Siissala, Sirkjärvi, Suurpäälä, Tapiola, Teikarsaari, Timperilä, Väkevälä, Vilajoki, Vilaniemi, Villala

Naapuriseurakunnat

Lappeenranta ja Lappee, Luumäki, Miehikkälä, Vahviala, Virolahti, Ylämaa

Papisto

Kirkkoherran virkataloksi annettiin 1 1/2 veromaata 1572. Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 1766 ja palkkausvahvistus 1769. Suostumus papiston palkasta tehtiin 16.1.1848 ja se vahvistettiin 1.4.1848. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista kirkonrakentamisessa keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Myllynomistajien kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 23.3.1876.

Kirkkoherrat

1572–1615 Georgius Martini

1616–1631 Matthias Georgii Friare

1632–1651 Laurentius Laurentii

1652–1675 Franciscus Laurentii

1675–1678 Thomas Farncisci Korpaeus

1679–1684 Erik Cupræus, anneksapappi

1730–1737 Matthias Polin

1738–1744 Johan Carmelin

1744–1746 David Leistenius

1748–1786 Erik Sylvin

1788–1841 Erik Sylvin

1843–1868 Erik Reinhold Sylvin

1857–1897 Otto Mauritz Nordström

1898–1920 Frans Alfred Carpen

1924–1936 Erkki Hynninen

1938–1948 Hannes Lahti

Kappalaiset

–1585 Johan Petri

1592 Mårten

1593–1616 Matthias Georgii

1616–1632 Laurentius Laurentii

1638–1652 Franciscus Laurentii Korpaeus

1657–1673 Thomas Francisci Korpaeus

1675–1680 Laurentius Matthiae

1682–1694 Claudius Thaniander

1697–1735 Henricus Claudii Hoppius

1739–1784 Fabian Olander

1786–1796 Anders Grenqvist

1798–1821 Anders Virenius

1824–1855 Johan Henrik Zweygberg

1857–1884 Daniel Kristian Hirn

1887–1928 Hugo Benjamin Sulin

1929–1938 Hannes Lahti

1938–1940 Eero Vähäpassi

1940–1945 Heikki Immonen

Apupapit ja armovuodensaarnajat

1680–1682 Arvid Sorthanus, vt. kirkkoherra

1688–1689 Henrik Hoppius, vt. kirkkoherra

1690–1693 Erik Kekonius, vt. kirkkoherra

1693–1705 Erik Aquilander, vt. kirkkoherra

1706–1710 Peter Forsander, vt. kirkkoherra

1722–1730 Matthias Polin, vt. kirkkoherra

1753–1765 E. Jussenius

1780–1788 Erik Sylvin

1755–1786 Anders Grenqvist

1792–1796 Anders Virenius

1805–1806 G. M. Elephant

1815–1817 Vilhelm Björksten

1818–1820 Adam Höijer

1820–1821 Peter David Starck

1821–1824 Adam Höijer

1821–1843 Erik Renhold Sylvin

1842 Gregorius Monell

1842–1843 Per Mauritz Forsblom

1845–1846 Alexander Magnus Oleander

1849 Gustaf Abraham Ancherus

1849–1857 August Magnus Tolpo

1868–1871 Henrik Vilhelm Salenius

1871–1872 Karl David Axel Hirn

1877 Teodor Titus Timoteus Tornell

1877–1879 Frans Viktor Hollming

1879 Adolf Tiainen

1881–1882 Johan Emil Lindegren

1882–1887 Axel Anton Lindegren

1889 Sven Robert Arthur Piira

1889–1895 Konstantin Anshelm Virtanen

1895–1898 Sven Robert Arthur Piira

1898–1900 Matti Tienari

1900–1902 Kustaa Nestori Korpela

1902–1903 Frans Hjalmar Prins

1903–1906 Niilo Vitikainen

1906– Johan Arthur Tevaluoto (Ahlsten)

1940–1945 Heikki Immonen, vt. kappalainen, sotilaspastori

1948–1949 Urho Valtari, vt. kirkkoherra

Arkisto

Säkkijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1746 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1728–1990.

Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.

Kansallisarkisto on digitoinut Säkkijärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.