Hämeen vanhimpia seurakunta, joka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1442. Alkuaan seurakunnan alue lienee kuulunut Hollolan emäseurakuntaa. Seurakuntaan kuulunut Jämsä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi jo 1449 ja Padasjoki noin 1465. Rautalammin sanotaan kuuluneen seurakuntaan ennen erottamista 1561. Muista seurakuntaan kuuluneista Hartola mainitaan kappelina ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1781. Luhanka perustettiin kappeliksi 1766 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Sysmän Ylä- ja Alakämpinmäen kylät siirrettiin kuuluvaksi Hirvensalmeen keisarillisen senaatin päätöksellä 6.12.1897.
Muut nimet
Sysmäki, Sysimäki
Kylät
Joutsjärvi, Käenmäki, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Saaren kylä, Särkilahti, Soiniemi, Suurkylä, Taipale, Toivola, Valittula, Virtaa, Voipala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran virkatalo lahjoitettiin. Suostumus papiston palkasta 19.2.1729, vahvistus 28.3.1732, uusi suostumus 7.4.1834 ja uusi vahvistus 8.11.1834. Säterimaksuista keisarin käskykirje 17.4.1863.
Kirkkoherrat
1497 Canutus
1553–1560 Anders
1566–1578 Jöns
1578–1585 Bartholdus Matthiae
1582–1601– Sigfridus Petri
1607–1647 Matthias Petri
1648–1676 Johannes Matthiae Reuchlinus
1676–1700 Jakob Bernhardi Gååsman
1700–1715 Nils Burtz
1721–1729 Jakob Carlquist
1732–1782 Michael Heintzius
1785–1790 Jakob Wallgrén
1792–1826 Karl Streng
1828–1832 Anders Joakim Streng
1836–1847 Johan Selén
1849–1864 Jakob Johan Lindeqvist
1865–1895 Henrik Renqvist
1897– Axel Amandus Achander
1921–1933 Juho Kustaa Heino
Kappalaiset
1560 Laurentius
1593 Martinus
–1607 Matthias Petri
1614–1617 Georgius Stephani
1632 Henrik
1634–1653 Jöran Georgii
1655 Jacobus
1662 Matthias
1676–1694 Elias Zachariae Messenius
1703–1707 Samuel Florinus
1710–1739 Olof Henrik Soilander
1740–1752 Johan Wredfors
1752–1761 Iwar Vallenius
1765–1805 Tobias Simonis Ticcander
1806–1810 Johan Ticcander
1812–1816 Samuel Johan Antell
1819–1828 Anders Joakim Streng
1829–1843 Gustaf Vilhelm Viksten
1844–1859 Albert Vilhelm Schogster
1860–1887 Erik Johan Blom
1890–1906 Juho Fabian Lehto
1906–1910 Emil Ferdinand Aarnio
1910–1949 Emanuel Suvanne (Lamppu)
Ylimääräiset papit
1781–1806 Johan Ticcander, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen
1800–1807 Gustaf Lönnblad, kirkkoherran apulainen
1807–1808 Karl Johan Holm, kappalaisen apulainen
1807–1819 Anders Joakim Streng, kirkkoherran apulainen
1810–1812 Karl Gustaf Streng, armovuodensaarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen
1816–1827 Karl Gustaf Streng, armovuodensaarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen
1827–1829 Adam Rönnqvist, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1827–1836 Adolf Lyra, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra
1837–1840 August Vilskman, kirkkoherran apulainen
1841 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen
1841–1845 Henrik Renqvist, kirkkoherran apulainen
1843–1844 Henrik Johan Paldani, vt. kappalainen
1845–1849 Adam Sallmén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1849–1862 Karl Adolf Streng, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1859 Axel von Brandenburg, vt. kappalainen
1862–1865 Frans Fritjof Cavén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1876–1877 Georg Gotthard Grönberg, vt. kappalainen
1878 Mikael Kinnunen, vt. kappalainen
1881–1882 Gustaf Alfred Nyholm, vt. kappalainen
1882–1885 Albert Vitalis Ståhlhammar, vt. kappalainen
1885–1890 Juho Fabian Lehto, vt. kappalainen
1887 Artur Leopold Heideman, vt. kappalainen
1892–1895 Viktor Järvinen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1895–1897 Johan Paavali Leivonen, sijaiskirkkoherra
1918 Lauri Johannes Heinonen, kirkkoherran apulainen
1919–1920 Tomas Tuovinen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Sysmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1678–1905.
Seurakunnan pappila paloi alkuvuodesta 1814 ja toistamiseen 14.1.1820, jolloin arkiston vanhin osa tuhoutui. Pappila paloi jälleen perustuksiaan myöden 25.3.1918, jolloin silloinen kirkonarkisto kuitenkin pelastui lähes täysin ja vain osa asiakirjoja jonkun verran tärveltyi.
Kansallisarkisto on digitoinut Sysmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.