top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Sysmä

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Sysmä

Hämeen vanhimpia seurakunta, joka mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana 1442. Alkuaan seurakunnan alue lienee kuulunut Hollolan emäseurakuntaa. Seurakuntaan kuulunut Jämsä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi jo 1449 ja Padasjoki noin 1465. Rautalammin sanotaan kuuluneen seurakuntaan ennen erottamista 1561. Muista seurakuntaan kuuluneista Hartola mainitaan kappelina ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1781. Luhanka perustettiin kappeliksi 1766 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Sysmän Ylä- ja Alakämpinmäen kylät siirrettiin kuuluvaksi Hirvensalmeen keisarillisen senaatin päätöksellä 6.12.1897.


Muut nimet

Sysmäki, Sysimäki


Kylät

Joutsjärvi, Käenmäki, Karilanmaa, Kinnarila (Skinnarila), Koivisto, Liikola, Nikkaroinen, Nuoramoinen, Onkiniemi, Otamo, Palvala, Rapala, Saaren kylä, Särkilahti, Soiniemi, Suurkylä, Taipale, Toivola, Valittula, Virtaa, Voipala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran virkatalo lahjoitettiin. Suostumus papiston palkasta 19.2.1729, vahvistus 28.3.1732, uusi suostumus 7.4.1834 ja uusi vahvistus 8.11.1834. Säterimaksuista keisarin käskykirje 17.4.1863.


Kirkkoherrat

1497 Canutus

1553–1560 Anders

1566–1578 Jöns

1578–1585 Bartholdus Matthiae

1582–1601– Sigfridus Petri

1607–1647 Matthias Petri

1648–1676 Johannes Matthiae Reuchlinus

1676–1700 Jakob Bernhardi Gååsman

1700–1715 Nils Burtz

1721–1729 Jakob Carlquist

1732–1782 Michael Heintzius

1785–1790 Jakob Wallgrén

1792–1826 Karl Streng

1836–1847 Johan Selén

1865–1895 Henrik Renqvist

1921–1933 Juho Kustaa Heino


Kappalaiset

1560 Laurentius

1593 Martinus

–1607 Matthias Petri

1614–1617 Georgius Stephani

1632 Henrik

1634–1653 Jöran Georgii

1655 Jacobus

1662 Matthias

1676–1694 Elias Zachariae Messenius

1703–1707 Samuel Florinus

1740–1752 Johan Wredfors

1752–1761 Iwar Vallenius

1806–1810 Johan Ticcander

1860–1887 Erik Johan Blom

1890–1906 Juho Fabian Lehto


Ylimääräiset papit

1781–1806 Johan Ticcander, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1800–1807 Gustaf Lönnblad, kirkkoherran apulainen

1807–1808 Karl Johan Holm, kappalaisen apulainen

1807–1819 Anders Joakim Streng, kirkkoherran apulainen

1810–1812 Karl Gustaf Streng, armovuodensaarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen

1816–1827 Karl Gustaf Streng, armovuodensaarnaaja, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen

1827–1829 Adam Rönnqvist, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1827–1836 Adolf Lyra, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra

1837–1840 August Vilskman, kirkkoherran apulainen

1841 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen

1841–1845 Henrik Renqvist, kirkkoherran apulainen

1843–1844 Henrik Johan Paldani, vt. kappalainen

1845–1849 Adam Sallmén, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1849–1862 Karl Adolf Streng, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1859 Axel von Brandenburg, vt. kappalainen

1862–1865 Frans Fritjof Cavén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1876–1877 Georg Gotthard Grönberg, vt. kappalainen

1878 Mikael Kinnunen, vt. kappalainen

1881–1882 Gustaf Alfred Nyholm, vt. kappalainen

1882–1885 Albert Vitalis Ståhlhammar, vt. kappalainen

1885–1890 Juho Fabian Lehto, vt. kappalainen

1887 Artur Leopold Heideman, vt. kappalainen

1892–1895 Viktor Järvinen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1895–1897 Johan Paavali Leivonen, sijaiskirkkoherra

1918 Lauri Johannes Heinonen, kirkkoherran apulainen

1919–1920 Tomas Tuovinen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Sysmän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1788 ja historiakirjat vuodesta 1740. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1678–1905.


Seurakunnan pappila paloi alkuvuodesta 1814 ja toistamiseen 14.1.1820, jolloin arkiston vanhin osa tuhoutui. Pappila paloi jälleen perustuksiaan myöden 25.3.1918, jolloin silloinen kirkonarkisto kuitenkin pelastui lähes täysin ja vain osa asiakirjoja jonkun verran tärveltyi.


Kansallisarkisto on digitoinut Sysmän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

21 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page