Rajakartta: Uskela Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä jo 1200-luvulla. Seurakunnan vanhimman kirkon, Pyhän Birgittan nimikon, mainitaan sijainneen Uskelanjoen varrella viiden kilometrin päässä Salosta. Kysymys huonoon kuntoon joutuneen kirkon purkamisesta ratkaistiin tuomiokapitulissa 12.6.1799. Päätettiin ettei vanhaa kirkkoa kunnosteta vaan rakennetaan uusi kivinen kirkko Salon kappelin alueelle. Kuningas vahvisti tuomiokapitulin päätöksen 3.7.1800. Vanhan kirkon mainitaan "vaipuneen maanpoveen" 24.12.1825, jolloin se maanvieremän seurauksena ollessaan kaatumaisillaan jokeen revittiin maahan. Vanha kirkko oli jo aiemmin vahingoittunut maanvieremissä 1770, 1792, 1812 ja 1825. Uusi kirkko rakennettiin Saloon 1832. Uskelan kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Salon kaupunkiin 1967. Seurakuntaan kuuluneista Halikko ja Perniö mainitaan itsenäisinä kirkkoherrakuntina ja pitäjinä ainakin 1330. Salo mainitaan kappelina jo 1325 ja se erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Pertteli erotettiin 1860. Kuusjoki perustettiin rukoushuonekunnaksi 1822 ja siirrettiin kuulumaan kappelina Pertteliin 1884. Muurla perustettiin saarnahuonekunnaksi 1722, muodostettiin kappeliksi 1860 ja erotettiin 1919. Muut nimet Uskiala Maakirjakylät Anjala, Aninen, Breidilä, Hakastaro, Hankala, Haukkala, Hämeenkylä, Hämmäinen (Hämmäis), Isokylä, Karjaskylä, Kaukvuori, Kavila, Kirjola, Kokkola, Kurjenpahna, Kärkkä, Loppi (Loppis), Metsäjaarnu, Moisio, Mäenala, Mököinen (Mököis), Närvelä, Pahkavuori, Pappila, Pappinen, Pettilä, Pukkilan kartano, Rauvola, Salo, Toijala, Tottola, Ulli, Veitakkala, Villilä, Viurila Naapuriseurakunnat Halikko , Kuusjoki , Muurla , Perniö , Pertteli , Salo Papisto Papiston palkasta tehtiin sopimus 24.3.1734 ja kuningas vahvisti sen päätöksellä 9.8.1734. Papiston palkkauksesta keisarin päätöksessä 22.5.1820. Kirkkoherran palkasta Uskelasta ja Salosta Keisarillisen senaatin päätöksessä 10.12.1885. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1683 kunnes virka lakkautettiin Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 17.1.1861, jolloin pitäjänapulaisen palkka annettiin kappalaiselle. Kappalaisen virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 25.2.1876, jolloin kirkkoherra sai kappalaisen palkan. Kappalaisen virka asetettiin uudelleen Keisarillisen senaatin päätöksellä 20.8.1896. Kun Salon kauppala määrättiin eroamaan Uskelan emäseurakunnasta, kappalaisen virka lakkautettiin tuomikapitulin päätöksellä 15.8.1907 ja Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.9.1907. Kirkkoherrat 1552–1556 Sigfridus Martini –1557 Thomas 1557–1577 Olaus Petri 1595–1608 Ericus Henrici 1609–1621 Zacharias Olaui 1733–1758 Karl Melartopaeus 1758–1789 Gabriel Salinius 1792–1816 Jakob Mallén 1819–1830 Gustaf Renvall 1831–1857 Erik Johan Saxén 1859–1868 Oskar Ferdinand Ingelius 1860–1878 Johan Jakob Lybeck 1879–1896 Peter Adolf Vasz 1900–1907 Peter Snellman 1910–1915 Teodor Natanael von Pfaler 1916–1920 Antti Villiam Kuusisto 1921–1931 Veli Heikinheimo 1932–1940 Kaarlo Haario Kappalaiset 1835–1840 Karl Fredrik Palmgren 1840–1851 Berndt Axel Landzett 1855–1858 Karl Johan August Saxén 1861–1875 Johan August Valdstedt , virka lakkautettiin 1876 1901–1905 Samuel Brynolf Fredriksson 1906–1914 Henrik Wilhelm Linkonen (Lindgren) , virka lakkautettiin 1907 Pitäjänapulaiset 1729–1730 Mikael Lundanus 1731–1741 Gabriel Cretalenius 1741–1767 Georg Källberg 1769–1796 Johan Grandelius 1798–1822 Henrik Järnström 1824–1830 Fredrik Johan Leidenius , ensin vt. 1830–1840 Berndt Axel Landzett 1841–1851 Johan Salenius 1852–1855 Anders Varelius 1856–1861 Johan August Valdstedt , virka lakkautettiin 1861 Ylimääräiset papit 1593–1594 Zacharias Olaui, apupappi 1730–1731 Gabriel Cretalenius , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1744 Johan Grandelius , kirkkoherran apulainen 1744– Henrik Sartelius , kirkkoherran apulainen 1759– Johan Lundanus , kappalaisen apulainen 1778–1780 Johan Mollenius , kirkkoherran apulainen –1809 Henrik Leidenius , kirkkoherran apulainen 1809–1810 Karl Fredrik Nordlund , kirkkoherran apulainen 1810–1814 Erik Rosengren , kirkkoherran apulainen 1819–1826 Peter Johan Sumelius , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Abraham Engblom , kirkkoherran apulainen 1827–1828 Johan Ambrosius Hedenberg , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Johan Ernst Gyldén , kappalaisen apulainen 1829–1831 Anders Fredrik Spiring , kappalaisen apulainen 1830 Gustaf Sjöblad , välisaarnaaja 1831–1833 Karl Johan Olin , kappalaisen apulainen 1834–1836 Karl Johan Bröcker , kirkkoherran apulainen 1842–1855 Karl Johan August Saxén , kirkkoherran apulainen 1851–1852 Mauritz Hultman , välisaarnaaja 1855–1856 Sven Emil Krook , vt. pitäjänapulainen 1857 Johan Stolpe , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Johan Liljeblad , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1878–1879 Johan Fredrik Silvander , vt. kirkkoherra 1896 Aleksander Kulla , kirkkoherran apulainen 1896–1900 Hjalmar Gerhard Sahlstén , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1900–1901 Kustaa Seelim Tommila , vt. kappalainen 1904 Samuel Brynolf Fredriksson , vt. kirkkoherra 1940– V. Kivistö, vt. kirkkoherra Arkisto Uskelan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1696, tilikirjat vuodesta 1742 ja historiakirjat vuodesta 1629. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1329–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Uskelan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Urjala Alkuaan Sääksmäen emäseurakunnan kappeli vuoteen 1483, jolloin siirrettiin kuuluvaksi Akaan emäseurakuntaan ja pitäjään autio- eli ratsukappelina. Mainitaan kappeliseurakuntana 1540. Urjala mainitaan paikkakuntana jo 1390. Erotettiin Akaasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1589. Seurakuntaan kuuluneista Akaan puolella sijanneista kylistä hallitsevan konsistorin päätös 22.1.1813 ja Punkalaitumen puolella sijainneista tuomiokapitulin päätös 7.5.1802. Seurakuntaan kuuluneet Taipaleen ja Mellolan kylät liitettiin Kylmäkosken emäseurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.11.1897. Seurakuntaan kuuluneen Rauhan rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 29.3.1900. Urjalan kunta perustettiin 1868. Muut nimet Urdiala Maakirjakylät Alholahti, Annula, Hakkila, Hakolahti, Halkivaha (Haaronen, Haarais), Hautaa, Honkola, Huhti, Ikaala, Ilonen, Jokioinen, Järvistö, Kamppari, Kankaanpää, Kehro, Kinola, Kokko, Korpiniemi, Kostiala, Kölli, Laukeela, Matku, Mellola, Menonen, Moisio, Narva, Nuutajärvi (Notsjö), Oriniemi, Pappila, Perho, Puolimatka, Pöyhölä, Rautiala, Raito, Rusila (Brusila), Salmi, Sakoinen, Toivola, Taipale, Urjala, Vahonen, Velkala, Yliskylä Naapuriseurakunnat Akaa, Forssa, Humppila , Jokioinen , Kalvola , Koijärvi , Kylmäkoski , Punkalaidun , Tammela , Vesilahti Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 24.2.1734 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Suostumusviljan maksamisesta maaherran päätöksessä 2.8.1810. Voikymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 30.4.1813. Maahanlaskiaislehmistä Keisarillisen senaatin päätös 20.10.1838. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin pätös 19.1.1865. Seurakunnassa mainitaan olleen pitäjänapulaisia 1682–1724. Kirkkoherrat 1590–1601 Sigfrid Pietarinpoika 1603–1619 Knuut Paavalinpoika 1627–1633 Josef Tuomaanpoika Rynkö 1637–1638 Markus Amundinpoika 1640–1648 Matias Pentinpoika 1648–1660 Erik Henrikinpoika Ilonus 1661–1696 Olavi Olavinpoika Lappenius 1696–1713 Simon Wallin 1713–1722 Israel Wallin 1722–1732 Gabriel Paleen 1733–1762 Jonas Mennander 1762–1777 Jonas Gustaf Mennander 1777–1785 Jonas Henrik Mennander 1785–1796 Henrik Reilin 1797–1809 David Johan Elfvenberg 1814–1826 Abraham Lilius 1833–1862 Jakob Elias Hällfors 1864–1890 Samuel Hellgren 1892–1895 Otto Sohlman 1896–1901 Gustaf Erander 1904–1913 Nathanael Borg 1913–1936 Karl Hilden 1936–1947 Ville Koivulainen 1947–1956 Arvo Liesmaa Kappalaiset 1638–1640 Matias Pentinpoika 1640–1643 Pietari Tuomaanpoika 1643–1656 Jaakko Joosefinpoika Rynkö 1657–1661 Olavi Olavinpoika Lappenius 1661–1663 Henrik Sakariaanpoika Vellerus 1667–1690 Fredrik Yrjönpoika Hellenius 1691–1715 Henrik Jaakonpoika Malm 1715–1722 Jaaakko Juhonpoika Indelius 1722–1730 Laurentius Lilius 1730–1754 Benjamin Lundan 1754–1787 Simo Lundan 1788–1813 Wilhelm Johan Enroth 1815–1823 Carl Henrik Lilius 1824–1844 Abraham Blom 1845–1863 Lars Johan Aejmeleus 1863–1874 Nils August Uskelin 1877–1892 Otto Sohlman 1893–1906 Karl Viktor Lehtonen 1906– Severi Gabriel Kalke –1934 Emil Laurila 1937– Antti Kivelä 1939–1955 Antti Arppe Armovuodensaarnaajat ja apulaiset 1658–1659 Matias Sipinpoika Rungius 1667–1689 Johannes Simonpoika Favorinus 1690–1692 Henrik Enqvist 1692–1715 Jaaakko Juhonpoika Indelius 1724–1726 Johan Langius , apulaispappi 1745–1754 Simon Lundanus , kappalaisen apulainen 1754–1762 Jonas Gustaf Mennander , kirkkoherran apulainen 1787–1789 Johan Reinhold Wialen , armovuoden saarnaaja 1792– Johan Reilin , kirkkoherran apulainen 1800–1811 Adolf Wahlberg , kappalaisen apulainen 1804–1809 Johan Gabriel Törneroos , kirkkoherran apulainen 1809–1814 Benjamin Liljestrand , armovuoden saarnaaja, sijaiskirkkoherra 1813–1815 Johan Palmroos , välisaarnaaja –1823 Adolf Ekbom , välisaarnaaja 1823–1824 Fredrik Elers , välisaarnaaja 1826 Karl Gustaf Lilius , kirkkoherran apulainen 1826–1827 Berndt Fredrik Gedda , välisaarnaaja 1827–1831 Henrik Sandberg , välisaarnaaja 1831–1833 Gustaf Sjöblad , välisaarnaaja 1836–1838 Kristian Emanuel Forss , kappalaisen apulainen 1839–1840 Johan Ambrosius Hedenberg , kappalaisen apulainen 1839–1842 Emil Ferdinand Bergroth , papin apulainen 1843 Gustaf Emil Galle , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Efraim Adrian Mandellöf , kirkkoherran apulainen 1844–1847 Fredrik Julius Lilius , kirkkoherran apulainen 1845–1848 Nils Johan Jungberg , virka– ja armovuodensaarnaaja 1847–1852 Gustaf Adolf Bergroth , kirkkoherran apulainen 1853–1854 Johan Gabriel Vikman , kirkkoherran apulainen 1854–1867 Nils August Uskelin , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen 1874–1875 Hugo Benjamin Sulin , vt. kappalainen 1875–1877 Johan Schönberg , vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen 1877–1879 Fredrik Valdemar Bergroth , kirkkoherran apulainen 1879 Isak Reinhold Tamminen , kirkkoherran apulainen 1880–1881 Jaakko Haapanen , kirkkoherran apulainen 1882 Johannes Arvonen , kirkkoherran apulainen 1882–1883 Frans Josef Alfred Ahonius , kirkkoherran apulainen 1883–1885 Juho Reini , kirkkoherran apulainen 1885–1886 Alfred Teodor Appelberg , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Yrjö Alanen , kirkkoherran apulainen 1887 Juho Arvid Sarkkila , kirkkoherran apulainen 1887–1889 Karl Hjalmar Hilden , kirkkoherran apulainen 1889–1890 Abraham Auer (Kettunen ), kirkkoherran apulainen 1890–1893 Kaarlo Kustaa Turtola , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1895 Konstantin Leander Ahlman , välisaarnaaja 1895 Aksel Severin Nurkkinen , välisaarnaaja 1895–1896 Kaarle Korpela , välisaarnaaja 1900–1901 Kustaa Emil Erander , kirkkoherran apulainen ja armovuodensaarnaaja 1902 Johannes Ludvig Vallin , vt. kirkkoherra 1902–1905 Edvard Emil Elenius , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1903–1904 Alfred Elieser Elenius, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1905 Kalle Heikki Seppälä, vt. kappalainen Arkisto Urjalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1738, tilikirjat vuodesta 1670 ja historiakirjat vuodesta 1718. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1922. Kansallisarkisto on digitoinut Urjalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ulvila Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan alkuaan Kokemäen emäseurakuntaan kuulunut seurakunta, jonka ensimmäisen puisen kirkon rakentamisesta Liikistön jokisaarelle määräsi piispa Ragvald 1311. Uusi kirkko rakennettiin 1332 ja tämä oli Pyhän Olavin nimikko, jonka mukaan seurakunta sai nimensä. Ulvilan kunta perustettiin 1865 ja muodostettiin kaupungiksi 2000. Emäseurakunnan alueelle perustettiin vanhalle kauppapaikalle kaupunki 1365. Kaupunki siirrettiin Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle 1558. Tämä Porin kaupunki määrättiin erotettavaksi Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1887. Silloinen kirkkoherra poistui kuoleman kautta virasta vasta 1919 ja Porin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1922, jolloin ero lopullisesti toteutui. Seurakuntaan kuuluneista Ahlainen perustettiin kappeliksi 1691 ja siirrettiin yhdessä Pomarkun kanssa kappelina kuuluvaksi Noormarkkuun 1861. Noormarkku perustettiin rukoushuonekunnaksi 1736, muodostettiin kappeliksi 1771 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Nakkila perustettiin saarnahuonekunnaksi 1763, muodostettiin kappeliksi jo 1763 ja erotettiin 1861. Kullaa perustettiin kappeliksi 1766 ja erotettiin 1901. Muut nimet Ulvsby Maakirjakylät Friitala, Haistila, Harjunpää, Kaasmarkku, Koivisto, Kuorila, Pappila, Rantala, Ravaninkylä, Ruhade, Saari, Sunniemi, Suolisto, Suosmeri (Suorsmeri), Vanhakylä Naapuriseurakunnat Kullaa , Luvia , Nakkila , Noormarkku , Pori Papisto Gammelgårdin pappilaan kuuluvalla Sanderin prebendatilalla oli kaksi lampuotia, kun sen päärakennus rakennettiin 1894. Kalastajat suorittivat vanhan tavan mukaan kalakymmenykset, joista kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa ja kappalainen yhden kolmasosan. Tämä tapa vahvistettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.2.1893. Seurakuntalaiset suorittivat kappalaiselle puita, heiniä, olkia, rummenia ja silppuja, kuten olivat itse suostuneet ja keisarin päätöksessä 16.5.1884 säädettiin. Seurakuntaan kuuluneiden teollisuuslaitosten osuudesta papiston ja kirkonpalvelijoiden palkkaukseen kirkonkokouksen päätös 26.6.1896, jonka vahvisti Keisarillisen senaatti 4.11.1896. Kirkkoherrat 1355 Hermannus 1417 Olavi Jaakonpoika 1440 Håkan Olofsson 1451 Lauri Antinpoika 1460 Jop 1498 Pietari Antinpoika 1505 Magnus Laurentii 1505 Henrik Tordonis 1506 Lorentz 1526–1558 Pentti Maununpoika 1558–1560 Martinus 1563–1573 Johannes Tuomaanpoika Rantia ? Jacobus Smogrodh 1574–1583 Martinus Olai 1587–1615 Ericus Laurentii 1618–1628 Johannes Sigfidi Forskåhl 1631–1662 Gregorius Tuomaanpoika Arctopolitanus 1665–1682 Gabriel Gregoriuksenpoika Arctopolitanus 1683–1721 Gabriel Eerikinpoika Fortelius 1722–1734 Jakob Garvolius 1735–1740 Johan Simonpoika Tolpo 1742–1745 Gabriel Fortelius 1746–1786 Mikael Lebell 1787–1819 Fredrik Lebell eli LeBell 1824–1827 Bengt Jakob Ignatius 1830–1841 Gustaf Renvall 1843–1849 Gabriel Hirn 1852–1871 Herman Hellén 1873–1876 August Lilius 1878–1919 Karl Emil Stenbäck 1919–1926 Juuso Säntti 1928–1949 Aukusti Mikko Halla–Seppälä (Pukkila) 1949–1950 Hannu Halla-Seppälä 1950– Untamo Aitio Kappalaiset 1583–1584 Laurentius Erici 1623 Martti Martinpoika 1629 Michill 1634 Perttuli Niilonpoika 1637 Olaus 1655–1657 Bartholdus Sartorius 1657–1682 Marcus Matthiæ Pickius 1682–1721 Johannes Pavolænius 1722–1738 Erik Fortelius 1738–1754 Matthias Forsinius 1756–1784 Jakob Olof Brander 1785–1788 Karl Magnus Sallgén 1789–1793 Johan Becker 1793–1796 Karl Valros 1797–1821 Johan Pihl 1823–1827 Karl Fredrik Lilius 1829–1845 Anders Magnus Bäckman 1846–1856 Henrik Hidén 1859–1877 Paul Johan Hellén 1880–1886 Lorenz Vilhelm Häggström 1886–1889 Karl Sixtus Olsson 1890–1895 Johan Gustaf Heino (Hollmén) 1896–1905 Johan Oskar Rindell 1905–1910 Roopertti Rainio 1910–1914 Otto Erhard Ojanne 1914–1928 Aukusti Mikko Halla–Seppälä (Pukkila) 1928–1932 Väinö Johannes Hovila Pitäjänapulaiset 1672–1682 Johannes Pavolænsis 1682–1713 Jacobus Couplerus 1713–1718 Martinus Stenius 1718– Jonas Bonelius 1721–1722 Abraham Fennonius 1724–1729 Nils Weckman 1730–1732 Johan Grönholm 1733–1738 Matthias Forsinius 1738–1741 Carl Magnus Rydeen 1742–1765 Anders Lindsten , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1672–1682 Johannes Pavolænius 1682–1713 Jacobus Cauplerus 1713–1718 Martinus Stenius 1718–1721 Jonas Bonelius 1721–1722 Abraham Fennonius 1724–1729 Nils Weckman 1724–1733 Anders Indrelius 1730–1733 Johan Grönholm 1733–1738 Matthias Forsinius 1738–1741 Karl Magnus Rydeen 1740 Johan Tolpo 1741–1765 Anders Lindsten 1771–1773 Thomas Kriander 1774–1777 Elias Daniel Corpolander 1779–1793 Karl Valros –1793 Henrik Olgren 1793–1801 Anders Nordblad 1802–1812 Fredrik Johan Brander 1806–1808 Johan Granqvist 1812–1813 Johan Gabriel Kriander 1813–1816 Henrik Gonander 1816–1817 Paul Carlsson 1817–1829 Anders Magnus Bäckman 1827–1839 Johan Ferdinand Ignatius 1839–1842 Karl Fredrik Ramberg 1843–1847 Gustaf Emil Galle 1847–1848 Gustaf Grönholm 1852–1854 Tobias Petterson 1854–1858 Karl Abraham Rikberg 1856 Fredrik Julius Lilius 1856–1857 Karl Alfred Konstantin Moliis 1857–1859 Paul Johan Hellén 1859–1861 Alfred Brynolf Roos 1861–1867 Johan Frans Sahlberg 1867–1868 Johan Anton Immanuel Forss 1873 Gustaf Edvard Sundvall 1873–1876 Gideon Lilius 1876–1878 Lorenz Vilhelm Häggström 1877–1879 Johan Fredrik Hellman 1879–1880 Gustaf Edvard Sundvall 1887–1889 Isak Vilhelm Kallio 1898–1902 Kaarlo Jooseppi Stenbäck 1902–1904 Viktor Malakias Kaipio 1904 Johan Oskar Rindell 1904–1905 Roopertti Rainio 1906–1908 Kaarlo Oskari Haario 1908 Frans Jalmari Vesenterä 1908 Kustaa Kylänpää 1913–1917 Johan Rafael Raine, kirkkoherran apulainen 1917–1920 August Verner Jaakkola Ylimääräiset papit 1724– Anders Indrelius , kirkkoherran apulainen 1760–1765 Henrik Riman , papiston apulainen 1766–1775 Karl Magnus Sallgén , vt. kirkkoherra 1774–1784 Johan Becker , kappalaisen apulainen 1775–1779 Fredrik Reinhold Brander , vt. kirkkoherra 1779–1786 Fredrik Lebell , vt. kirkkoherra 1794–1798 Henrik Backman , kappalaisen apulainen 1806–1808 Johan Granqvist , kappalaisen apulainen 1808 Josef Montén , kappalaisen apulainen 1809–1815 Elias Lundell , kappalaisen apulainen 1815–1817 Johan Henrik Hjulberg , kappalaisen apulainen 1817–1823 Adolf Ekblom , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1842–1843 Anders Henrik Ingman , välisaarnaaja 1845–1846 Karl Fabian Sahlberg , vt. kappalainen 1849–1852 Johan Anton Nordgren , kirkkoherran sijainen 1871–1872 Axel Gabriel Ylander , kirkkoherran sijainen 1872–1873 Berndt Vilhelm Sjöroos , välisaarnaaja 1889–1890 Otto Vilhelm Åkerman , vt. kappalainen 1895–1896 Kaarlo Haavio , vt. kappalainen Arkisto Ulvilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1640 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1631–1924. Seurakunnan hallussa olleet keskiaikaiset asiakirjat, luvultaan kymmenen kappaletta, jotka Ulvilan kirkkoherra professori Gabriel Erici Fortelius otti jäljentääkseen, paloivat Porin pappilassa kaupungin palossa 1698. Professori Enewald Svenoniukselle laaditut jäljennökset ovat kateissa, kenties tuhoutuneet Turun kaupungin palossa 1827. Kansallisarkisto on digitoinut Ulvilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ullava Perustettiin Kälviän emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1700-luvun loppupuolella, tarkkaa perustamisajankohtaa tosin ei tunneta. Seurakunta perustettiin Ullavan kylän asukkaiden saatua tuomiokapitulilta 27.3.1782 luvan perustaa oman hautausmaan. Seurakunta sai ensimmäisen oman saarnaajan 1797. Erotettiin Kälviästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1904 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1912. Ullavan kunta perustettiin 1909 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009. Maakirjakylät Alikylä, Haapala, Haapasalo, Hanhisalo, Herlevi, Honkala, Jääskä, Kirkonkylä, Länttä, Norppa, Rahkola, Seppä, Sikala, Vähälä, Ylikylä Naapuriseurakunnat Kaustinen , Kälviä Papisto Sopimus saarnaajan palkasta tehtiin 16.8.1795. Saarnahuonekunnan asukkaat vapautettiin emäseurakunnan papiston palkkaamisesta Hallitsevan konsistorin päätöksellä 30.3.1810. Kirkkoherrat 1912–1914 Juho Arvi Metsovaara 1915–1920 Toivo Aaroni Koskela 1921–1925 Eeli Johannes Rankala 1935–1950 Gunnar Paasonen Saarnaajat 1797–1800 Matthias Arvolander 1801–1808 Jakob Cajanus 1808–1815 Karl Gustaf Borg 1815–1816 Anders Gustaf Ekholm 1817–1828 Elias Efraim Alcenius 1829–1837 Abraham Edvard Ingman 1840–1842 Karl August Odenvall 1842–1857 Karl Henrik Elfving 1857–1862 Karl August Snellman 1862–1869 Anders Adrian Candolin 1894–1909 Karl Simelius , virka lakkautettiin Muut papit 1800–1801 Jakob Cajanus , vt. saarnaaja 1837–1838 Otto Mauritz Hohenthal , vt. saarnaaja 1838–1839 Johan Granqvist , vt. saarnaaja 1839 Frans Oskar Durchman , vt. saarnaaja 1839 Esaias Castrén , vt. saarnaaja 1839–1840 Johan Fredrik Reinius , vt. saarnaaja 1874–1877 Karl Adolf Appelberg , vt. saarnaaja 1877–1879 Johannes Granö , vt. saarnaaja 1879–1884 Karl Gustaf Krohn , vt. saarnaaja 1884–1886 Henrik Vairinen , vt. saarnaaja 1886–1894 Karl Simelius , vt. saarnaaja 1909– Aksel Gabriel Pajula, vt. saarnaaja Arkisto Ullavan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1798. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1798–1945. Kansallisarkisto on digitoinut Ullavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Töysä Töysän seudun asukkaat saivat luvan siirtyä Lapun emäseurakunnasta Alavudelle kuninkaan kirjeellä 24.9.1775. Oman kirkon rakentamisesta ja papin palkkaamisesta päätettiin kirkonkokouksessa 25.6.1797 ja tämä sai kuninkaan vahvistuksen 31.1.1798, jolloin Töysä muodostettiin Alavuden eli Kuortaneen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi. Seurakunnan ensimmäinen oma pappi aloitti saarnaajan virassaan 1800. Erotettiin Alavudesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 4.11.1896. Ero toteutui ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1926. Seurakunnan pappilassa oli tulipalon alku 9.8.1910 ja se paloi perustuksiaan myöten 13.9.1919. Seurakunnan arkisto kuitenkin pelastui molemmista tulipaloista. Töysän kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Alavuden kaupunkiin 2013. Maakirjakylät Rantatöysä, Töysä Naapuriseurakunnat Alavus , Kuortane , Lehtimäki , Ähtäri Papisto Kirkkoherrat 1926–1958 Väinö Johannes Tuomola Saarnaajat 1800–1808 Jakob Hedberg 1808–1813 Gustaf Johan Bergroth 1813–1822 Matias Hallenius 1825–1832 Alarik Gustaf Castren 1833–1834 Gustaf Tallqvist 1835–1840 Wilhelm Österbladh 1840–1847 Berndt Leonard Frosterus 1847–1857 Karl Magnus Wilskman 1861–1867 Johan Wilhelm Nybergh 1867–1882 Elias Malmberg 1882–1887 Johan Wilhelm Fontell 1888–1900 Arnold Melker Berger , virka lakkautettiin Apupapit ja armonvuodensaarnaajat 1822–1824 Fredrik Wilhelm von Pfaler , armovuodensaarnaaja 1824 Gustaf Adolf Malin , armovuodensaarnaaja 1824–1825 Fredrik Wilhelm Sjöstedt , armovuodensaarnaaja 1834 Gustaf Tallqvist 1835 Adolf Fredrik Possen , välisaarnaaja 1857–1858 Fredrik Arvid Virberg , armovuodensaarnaaja 1858–1861 Erik Rautell , armovuodensaarnaaja 1870–1871 Gustaf von Essen , kappalaisen saarnaajanapulainen 1882 Johan Vilhelm Fontell , vt. saarnaaja 1887–1888 Karl Johan Henriksson , välivuodensaarnaaja 1898–1903 Axel Rudolf Levan , vt. saarnaaja 1903–1909 Aukusti Alfred Oravala , vt. saarnaaja 1909– Eino Immanuel Valanne, vt. saarnaaja 1913–1916 Uno Walanne, vt. saarnaaja 1916–1917 Väinö Oskari Karma (Gustafsson) 1917–1926 Frans Johannes Kärki 1919–1920 Jaakko Eeli Hyötyniemi, vt. saarnaaja, kansakoulunopettaja 1920–1922 Lauri Kaarlo Vuorikoski, vt. saarnaaja 1923 Jalmari Kahila, ylimääräinen pappi Arkisto Töysän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807 ja historiakirjat vuodesta 1800. Kansallisarkisto on digitoinut Töysän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Tytärsaari Suomenlahden ulkosaari, joka kuului Suursaaren osana alkuaan Vehkalahden emäseurakuntaan. Isonvihan jälkeen Suomenlahden saaret, Tytäsaari, Suursaari, Lavansaari ja Seitskari, tulivat kuulumaan Viipurin emäseurakuntaan ja Kakin kappalainen ja Koiviston papisto velvoitettiin pitämään saarelaisille jumalanpalveluksia ja olemaan heille avuksi muissa sielunhoidollisissa tehtävissä. Keisarillisen oikeuskollegion päätöksen 23.5.1763 mukaan tuli Kakin kappalaisen yksin hoitaa kaikkia ulkosaaria, Koivistoon kuuluvaksi liitettyä Seitskaria lukuun ottamatta. Kappalaisen virkanimeksi annettiin Lavansaaren, Tytärsaaren ja Suursaaren pastori (Pastor insularum Lavansaari, Tytters et Hogland). Tytärsaari ja Suursaari liitettiin kuuluvaksi Kymin pitäjään keisarin kirjeellä 17.1.1817. Tytärsaarta ja Suursaarta varten asetettiin oma saarnaaja keisarin käskykirjeellä 10.11.1838, jolloin ne tulivat muodostamaan oman saarnahuonekunnan. Tytärsaari erotettiin Suursaaresta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1899. Tytärsaaren kunta perustettiin 1899. Tytärsaaren kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Tytärsaaren seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Suomenlahden ulkosaarien asukkaat evakuoitiin Viipurin lääninhallituksen määräyksellä 10.10.1939, jonka jälkeen tytärsaarelaiset eivät palanneet enää saarelleen. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Tytärsaaren asukkaat sijoitettiin Porvoon maalaiskuntaan 50 kalastustilalle ja 12 viljelystilalle, joskin monet luopuivat tiloistaan siirtyen Kotkaan. Muut nimet Tyterskär, Tytters, Tytterskär, Tyttersö Maakirjakylät Tytärsaari (Tyttärsö) Papisto Saarnaajat 1900–1901 Otto Verner Sohlman 1901–1903 Matti Nikodemus Lauha 1903–1906 Johan Arthur Tevaluoto (Ahlstén) 1907– Niilo Viitala Ylimääräiset papit 1901 Otto Verner Sohlman , vt. saarnaaja 1906–1907 Verneri Arthur Varpelaide , vt. saarnaaja Arkisto Tytärsaaren seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1745, tilikirjat vuodesta 1773 ja historiakirjat vuodesta 1750. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1745–1981. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Tytärsaaren seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Erotettiin Tuutarin seurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1642. Seurakunnan kirkko rakennettiin kivestä 1831. Kirkko suljettiin 1936. Seurakunnassa oli 8 424 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Itä-Inkerin rovastikuntaan. Tyrö oli väkiluvultaan Venäjän keisarikunnan lopulla Inkerin kolmanneksi suurin luterilainen seurakunta. Kylät Ahinkontu, Ahokylä, Aliskala, Asikkala, Autio, Haisevaisi, Halosi, Hanttula, Hiukankylä (Pieni-Piutusi), Hovinmätäs, Hännisi, Kangas, Kapakanmäki, Kasukanmäki, Kirppula, Kukkosi, Kuusoja, Kylänpää, Käkösi, Lankila, Latikan Soikkina, Latikan Suokas, Lautakota, Leppäsi, Liiha, Liikosi, Liimosi, Lukkala, Löytysi, Mielisi, Mustaoja, Mustasuu, Myllysi, Nastola, Notkola, Penikkala, Pieni-Seppälä, Piutusi, Pohjoisi, Porsas, Pronna, Reijola, Riikola, Ristikylä, Roitsa, Sahamylly, Seppälänmätäs, Simonkontu, Tammenkontu, Teppois-Soikkina, Teppola, Tieriikola, Tujusi, Tyrönkylä, Usinkontu, Vahviaisi, Vanhakontu, Vihkola, Yhinmäki, Ylikylä Naapuriseurakunnat Hevaa, Hietamäki , Ropsu , Serepetta Arkisto Tyrön seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää seurakunnan personaalikirjan kopion vuosilta 1930–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Tyrön seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Rajakartta: Tyrvää Alkuaan Karkun emäseurakunnan kappeli, jolla mainitaan olleen oma kirkko ainakin jo 1466. Seurakunnan keskiaikainen kivikirkko on Pyhän Olavin nimikko. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi 1520. Tyrvään kunta liitettiin Vammalan kuntaan 1973. Seurakuntaan kuuluneista Kiikka perustettiin kappeliksi 1662 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Kiikoinen perustettiin kappeliksi 1847 ja erotettiin 1904. Seurakuntaan on kuulunut myös Sammaljoen rukoushuonekunta, joka perustettiin kirkkorakennukselle annetun rakennusluvan myötä 1828. Seurakuntaan kuulunut Kalliala oli aikanaan Karkun emäseurakunnan kappelina ja Kallialan keskiaikaiset kirkontilit vuosilta 1469–1524 ovat Suomen vanhimmat. Muut nimet Nedre Sastamala, Kalliala, Tyrvis Maakirjakylät Eko, Houhajärvi, Humaloja, Hätilä, Isojärvi, Järvenpää, Kahimala, Kalliala, Kaltila, Kaltsila, Kaukola, Ketola, Koivula, Komerola, Laukula, Leiniälä, Liuhala, Lousaja, Lummaja, Marttila, Nuupala, Näntölä, Ojansuu, Pappila, Pohjala, Rautajoki, Ritala, Roismala, Ruoksamo, Sammaljoki, Soinila, Souko, Stormi, Tapiala, Tyrväänkylä, Uusikylä, Varila, Vataja, Vehmainen, Vesunti, Vihattula, Vinkkilä Naapuriseurakunnat Huittinen , Karkku , Kiikka , Kiikoinen , Mouhijärvi , Punkalaidun , Vesilahti Papisto Seurakunnan loisten päivätyövelvollisuudesta kirkkoherran virkatalolle maaherran päätöksessä 14.10.1765. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1647 kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 25.4.1861. Samalla järjestettiin koko emäseurakunnan papiston palkat. Pitäjänapulaisen palkasta rovastinkäräjien pöytäkirjasa 24.6.1773. Kappalaisen virkatalon osti seurakunta ja tämä sai vahvistuksen 17.5.1866. Kirkkoherrat 1520 Jacobus Kuris 1553–1564 Matthias Canuti 1564–1573 Mårten Olai 1574–1578 Benedictus Erici 1579 Ericus de Kalliala 1580–1600 Casparus Olai 1600–1621 Josephus Matthiæ 1626–1656 Josephus Caspari 1657 Abrahamus Josephi Tyrvenius 1665–1688 Thomas Bartholdi Rajalenius 1688–1695 Olaus Samuelis Haartman 1696 Johan Rungius 1697–1725 Johannes Thomæ Wegelius 1726–1754 Johan Hornborg 1756–1771 Kristian Welin 1773–1804 Anders Wirzenius 1805–1821 Johan Rosendahl 1822–1833 Johannes Magnus Limon 1836–1852 Herman Hellén 1853–1867 Karl Efraim Lilius 1871–1887 August Fredrik Mittler 1890–1901 Johannes Bäck 1904– Karl Abiel Heikel Kappalaiset 1576 Eschillus Clementis 1593–1608 Laurentius Olavi 1608–1626 Josephus Caspari 1628–1630 Severinus Josephi 1639–1643 Josephus 1685 Abrahamus Fabricius 1686–1695 Jeremias Roos 1697–1706 Johannes Anchærus 1719–1730 Andreas Josephi Wirzenius 1731–1745 Anrdeas Revolin 1748–1772 Andreas Andreæ Wirzenius 1871–1887 Gustaf Magnus Boijer 1888–1891 Frans Josef Bergh 1892–1908 Lars Emil Törnvall 1908–1911 Oskar Albinus Palletvuori 1911– Heikki Jalmari Salokangas Pitäjänapulaiset 1732–1743 Anders Wirzenius 1743–1754 Thomas Kriander 1755–1767 Johan Sideen 1769–1777 Nils Enckell 1778–1786 Erik Walliander 1787–1805 Johan Rosendahl 1806–1822 Johan Magnus Limon 1824–1829 Benjamin Wilhelm von Pfaler 1831–1855 Henrik Salonius 1855–1859 Gustaf Nyholm 1862–1867 Berndt Robert Rikberg , virka lakkautettiin Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1725–1726 Johan Wegelius 1732–1743 Anders Wirzenius 1743–1754 Thomas Kriander 1755–1767 Johan Sideen 1769–1777 Nils Enckell 1778–1786 Erik Walliander 1787–1805 Johan Rosendahl 1806–1822 Johan Magnus Limon 1824–1829 Benjamin Vilhelm von Pfaler 1829–1831 Fredrik Vilhelm Himberg 1831–1855 Henrik Salonius 1855–1859 Gustaf Nyholm 1862–1867 Berndt Robert Rikberg , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1724–1725 David Wegelius , kirkkoherran apulainen 1725–1726 Johan Wegelius , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1742– Petter Hornborg , kirkkoherran apulainen 1748–1749 Thomas Fagerberg , kirkkoherran apulainen 1751–1755 Johan Sideen , kirkkoherran apulainen 1763– Abraham Wanochius , kirkkoherran apulainen 1780– Johan Rosendahl , kirkkoherran apulainen 1789–1806 Johan Magnus Limon , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1790– Johan Gabriel Lilius , kappalaisen apulainen 1801–1804 Anders Lilius , kappalaisen apulainen 1808–1816 Fredrik Valdstedt , kirkkoherran apulainen 1816–1817 Kristian Packalén , kirkkoherran apulainen 1817–1818 Karl Magnus Limon , kirkkoherran apulainen 1818–1822 Matias Granberg , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1823 Johan Arenius, välisaarnaaja 1823–1824 Gustaf Tallqvist , välisaarnaaja 1826–1848 Gustaf Vilhelm Limon , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1848–1850 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , kirkkoherran apulainen 1850–1852 Antero Varelius , kirkkoherran apulainen 1852–1854 Karl Abraham Rikberg , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen 1854–1856 Vilhelm Adolf Skogström , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Efraim Adrian Mandellöf , vt. pitäjänapulainen 1859–1860 Johan Samuel Fredricsson , vt. pitäjänapulainen 1860–1861 Karl Abraham Rikberg , sijaiskirkkoherra, kirkkoherran apulainen, vt. pitäjänapulainen 1861–1862 Karl Johan Idman , vt. pitäjänapulainen 1863–1864 Karl August Möller , kirkkoherran apulainen 1867–1868 Johan Särkkä , vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1868–1871 Johan Oskar Bergroth , vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1880–1888 Yrjö Fabian Mittler , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1887–1888 Erik Edvard Bengs , vt. kappalainen 1888–1889 Anders Axel Pettersson , välisaarnaaja 1895 Alfred Johannes Bäck , kirkkoherran apulainen 1901 Iisakki Edvard Vihervaara , vt. kirkkoherra 1902–1904 Jakob Immanuel Bäck , kirkkoherran viransijainen, armovuodensaarnaaja 1903 Oskar Daniel Brander , vt. kirkkoherra 1904– Sven Abiel Heikel , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, papiston apulainen 1909–1910 Aukusti Alfred Oravala , papiston apulainen, Satakunnan sisälähetysseuran saarnaaja Arkisto Tyrvään seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1693, tilikirjat vuodesta 1651 ja historiakirjat vuodesta 1665. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1466–1949. Kansallisarkisto on digitoinut Tyrvään seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Turun arkkihiippakunnan rovastikunta. Muut nimet Tyrvis prosteri Seurakunnat Honkajoki , Hämeenkyrö , Ikaalinen , Jämijärvi , Kankaanpää , Karkku , Karvia , Kiikka , Kiikoinen , Lavia , Mouhijärvi , Parkano , Sasslin , Tyrvää , Viljakkala Arkisto Tyrvään rovastikunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1651–1935. Tarkempi arkistoluettelo on tutkittavissa Kansallisarkiston Astia-palvelussa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Rajakartta: Tyrväntö Mainitaan Hattulan emäseurakunnan kappelina ainakin jo 1429. Erään kirjallisuudessa esitetyn tiedon mukaan olisi ollut itsenäinen seurakunta ennen tätä ja seurakunnan kirkkoa on väitetty emäseurakunnan kirkkoa vanhemmaksi. Lepaan kartanon vainiolla myöhemmin ollutta kirkon sakaristoa, jonka päädyssä on vuosiluku 1455, käytettiin myöhemmin uhrikirkkona. Kappeli mainitaan Kulsialan anneksiksi 1545, 1722 ja vielä 1767, ilmeisesti sen johdosta, että se muodosti puolet vanhasta Kulsialan nimismiehen pitäjästä. Erotettiin Hattulasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja ero toteutui vasta 1930. Tyrvännön kunta perustettiin 1873 ja liitettiin Hattulan kuntaan 1971. Muut nimet Kulsiala, Tyrvändö Maakirjakylät Anomaa, Lahdentaka, Lepaa (Levas, Stjernsund), Lusi, Monala, Monittula, Mäenpää, Mälkiäinen, Parola, Retula, Suontaka, Suotala, Tykölä, Uskela, Vanajaniemi Naapuriseurakunnat Hattula , Hauho , Pälkäne , Sääksmäki Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 2.3.1870. Kirkkoherrat 1930– Matti Mustonen Kappalaiset 1593 Matthias Philippi 1603–1605 Josephus Johannis 1632–1676 Ericus Johannis Rubellius (Särki) 1676–1719 Michael Erici Rubellius (Särki) 1722–1725 Henrik Brunnius 1728–1752 Gabriel Palander 1753–1781 Abraham Palander 1782–1789 David Johan Elfenberg 1790–1804 Abraham Fredrik Palander 1804–1818 Karl Joan Schaeffer 1819–1828 Matias Grönberg 1830–1844 Johan Henrik Forss 1845–1871 Karl Johan Levan 1872–1877 Gustaf Adolf Rydman 1879–1885 Berndt Israel Söderman 1885–1914 Johan Gustaf Alfred Helenius , virka lakkautettiin 1906 Ylimääräiset papit 1670 Michael Erici Rubellius (Särki) , kappalaisen apulainen 1725–1728 Gabriel Palander , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1752–1753 Abrham Palander , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1780– Abraham Fredrik Palander , kappalaisen apulainen 1877–1778 Hugo Benjamin Sulin , vt. kappalainen Arkisto Tyrvännön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1669, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1983. Kansallisarkisto on digitoinut Tyrvännön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)