Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan alkuaan Kokemäen emäseurakuntaan kuulunut seurakunta, jonka ensimmäisen puisen kirkon rakentamisesta Liikistön jokisaarelle määräsi piispa Ragvald 1311. Uusi kirkko rakennettiin 1332 ja tämä oli Pyhän Olavin nimikko, jonka mukaan seurakunta sai nimensä. Ulvilan kunta muodostettiin kaupungiksi 2000.
Emäseurakunnan alueelle perustettiin vanhalle kauppapaikalle kaupunki 1365. Kaupunki siirrettiin Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle 1558, ja tämä Porin kaupunki määrättiin erotettavaksi Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1887, mutta silloinen kirkkoherra poistui kuoleman kautta virasta 1919 ja Porin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1922, jolloin ero lupullisesti toteutui.
Seurakuntaan kuuluneista Ahlainen perustettiin kappeliksi 1691 ja siirrettiin yhdessä Pomarkun kanssa kappelina kuuluvaksi Noormarkkuun 1861. Noormarkku perustettiin rukoushuonekunnaksi 1736, muodostettiin kappeliksi 1771 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Nakkila perustettiin saarnahuonekunnaksi 1763, muodostettiin kappeliksi jo 1763 ja erotettiin 1861. Kullaa perustettiin kappeliksi 1766 ja erotettiin 1901.
Muut nimet
Ulvsby
Kylät
Friitala, Haistila, Harjunpää, Kaasmarkku, Lattomeri, Rantala, Ravaninkylä, Suosmeri, Vanhakylä
Naapuriseurakunnat
Kullaa, Luvia, Nakkila, Noormarkku, Pori
Papisto
Gammelgårdin pappilaan kuuluvalla Sanderin prebendatilalla oli kaksi lampuotia, kun sen päärakennus rakennettiin 1894. Kalastajat suorittivat vanhan tavaman mukaan kalakymmenykset, joista kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa ja kappalainen yhden kolmasosan, mikä tapa vahvistettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 24.2.1893. Seurakuntalaiset suorittivat kappalaiselle puita, heiniä, olkia, rummenia ja silppuja, kuten olivat itse suostuneet ja keisarin päätöksessä 16.5.1884 säädettiin. Seurakuntaan kuuluneiden teollisuuslaitosten osuudesta papiston ja kirkonpalvelijoiden palkkaukseen kirkonkokouksen päätös 26.6.1896 ja päätöksen vahvisti keisarillisen senaatti 4.11.1896.
Kirkkoherrat
1355 Hermannus
1417 Olavi Jaakonpoika
1440 Håkan Olofsson
1451 Lauri Antinpoika
1460 Jop
1498 Pietari Antinpoika
1505 Magnus Laurentii
1505 Henrik Tordonis
1506 Lorentz
1526–1558 Pentti Maununpoika
1558–1560 Martinus
1563–1573 Johannes Tuomaanpoika Rantia
? Jacobus Smogrodh
1574–1583 Martinus Olai
1587–1615 Ericus Laurentii
1618–1628 Johannes Sigfidi Forskåhl
1631–1662 Gregorius Tuomaanpoika Arctopolitanus
1665–1682 Gabriel Gregoriuksenpoika Arctopolitanus
1683–1721 Gabriel Eerikinpoika Fortelius
1722–1734 Jakob Garvolius
1735–1740 Johan Simonpoika Tolpo
1742–1745 Gabriel Fortelius
1746–1786 Mikael Lebell
1787–1819 Fredrik Lebell eli LeBell
1824–1827 Bengt Jakob Ignatius
1830–1841 Gustaf Renvall
1843–1849 Gabriel Hirn
1852–1871 Herman Hellén
1873–1876 August Lilius
1878–1919 Karl Emil Stenbäck
1919–1926 Juuso Säntti
1928–1949 Aukusti Mikko Halla–Seppälä (Pukkila)
Kappalaiset
1583–1584 Laurentius Erici
1623 Martti Martinpoika
1629 Michill
1634 Perttuli Niilonpoika
1637 Olaus
1655–1657 Bartholdus Sartorius
1657–1682 Marcus Matthiæ Pickius
1682–1721 Johannes Pavolænius
1722–1738 Erik Fortelius
1738–1754 Matthias Forsinius
1756–1784 Jakob Olof Brander
1785–1788 Karl Magnus Sallgén
1789–1793 Johan Becker
1793–1796 Karl Valros
1797–1821 Johan Pihl
1823–1827 Karl Fredrik Lilius
1829–1845 Anders Magnus Bäckman
1846–1856 Henrik Hidén
1859–1877 Paul Johan Hellén
1880–1886 Lorenz Vilhelm Häggström
1886–1889 Karl Sixtus Olsson
1890–1895 Johan Gustaf Heino (Hollmén)
1896–1905 Johan Oskar Rindell
1905–1910 Roopertti Rainio
1910–1914 Otto Erhard Ojanne
1914–1928 Aukusti Mikko Halla–Seppälä (Pukkila)
1928–1932 Väinö Johannes Hovila
Pitäjänapulaiset
1672–1682 Johannes Pavolænsis
1682–1713 Jacobus Couplerus
1713–1718 Martinus Stenius
1718– Jonas Bonelius
1721–1722 Abraham Fennonius
1724–1729 Nils Weckman
1730–1732 Johan Grönholm
1733–1738 Matthias Forsinius
1738–1741 Carl Magnus Rydeen
1742–1765 Anders Lindsten, virka lakkautettiin
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1672–1682 Johannes Pavolænius
1682–1713 Jacobus Cauplerus
1713–1718 Martinus Stenius
1718–1721 Jonas Bonelius
1721–1722 Abraham Fennonius
1724–1729 Nils Weckman
1724–1733 Anders Indrelius
1730–1733 Johan Grönholm
1733–1738 Matthias Forsinius
1738–1741 Karl Magnus Rydeen
1740 Johan Tolpo
1741–1765 Anders Lindsten
1771–1773 Thomas Kriander
1774–1777 Elias Daniel Corpolander
1779–1793 Karl Valros
–1793 Henrik Olgren
1793–1801 Anders Nordblad
1802–1812 Fredrik Johan Brander
1806–1808 Johan Granqvist
1812–1813 Johan Gabriel Kriander
1813–1816 Henrik Gonander
1816–1817 Paul Carlsson
1817–1829 Anders Magnus Bäckman
1827–1839 Johan Ferdinand Ignatius
1839–1842 Karl Fredrik Ramberg
1843–1847 Gustaf Emil Galle
1847–1848 Gustaf Grönholm
1852–1854 Tobias Petterson
1854–1858 Karl Abraham Rikberg
1856–1857 Karl Alfred Konstantin Moliis
1857–1859 Paul Johan Hellén
1859–1861 Alfred Brynolf Roos
1861–1867 Johan Frans Sahlberg
1867–1868 Johan Anton Immanuel Forss
1873–1876 Gideon Lilius
1876–1878 Lorenz Vilhelm Häggström
1877–1879 Johan Fredrik Hellman
1879–1880 Gustaf Edvard Sundvall
1887–1889 Isak Vilhelm Kallio
1898–1902 Kaarlo Jooseppi Stenbäck
1902–1904 Viktor Malakias Kaipio
1904 Johan Oskar Rindell
1904–1905 Roopertti Rainio
1906–1908 Kaarlo Oskari Haario
1908 Frans Jalmari Vesenterä
1908 Kustaa Kylänpää
1913–1917 Johan Rafael Raine, kirkkoherran apulainen
1917–1920 August Verner Jaakkola
Ylimääräiset papit
1724– Anders Indrelius, kirkkoherran apulainen
1760–1765 Henrik Riman, papiston apulainen
1766–1775 Karl Magnus Sallgén, vt. kirkkoherra
1774–1784 Johan Becker, kappalaisen apulainen
1775–1779 Fredrik Reinhold Brander, vt. kirkkoherra
1779–1786 Fredrik Lebell, vt. kirkkoherra
1794–1798 Henrik Backman, kappalaisen apulainen
1806–1808 Johan Granqvist, kappalaisen apulainen
1808 Josef Montén, kappalaisen apulainen
1809–1815 Elias Lundell, kappalaisen apulainen
1815–1817 Johan Henrik Hjulberg, kappalaisen apulainen
1817–1823 Adolf Ekblom, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1842–1843 Anders Henrik Ingman, välisaarnaaja
1845–1846 Karl Fabian Sahlberg, vt. kappalainen
1849–1852 Johan Anton Nordgren, kirkkoherran sijainen
1871–1872 Axel Gabriel Ylander, kirkkoherran sijainen
1872–1873 Berndt Vilhelm Sjöroos, välisaarnaaja
1889–1890 Otto Vilhelm Åkerman, vt. kappalainen
1895–1896 Kaarlo Haavio, vt. kappalainen
Arkisto
Ulvilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1640 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1631–1924.
Seurakunnan hallussa olleet keskiaikaiset asiakirjat, luvultaan kymmenen kappaletta, jotka Ulvilan kirkkoherra professori Gabriel Erici Fortelius otti jäljentääkseen, paloivat Porin pappilassa kaupungin palossa 1698. Professori Enewald Svenoniukselle laaditut jäljennökset ovat kateissa, kenties tuhoutuneet Turun kaupungin palossa 1827.
Kansallisarkisto on digitoinut Ulvilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.