top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ulvila

Päivitetty: 15. toukok.


Rajakartta: Ulvila

Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan alkuaan Kokemäen emäseurakuntaan kuulunut seurakunta, jonka ensimmäisen puisen kirkon rakentamisesta Liikistön jokisaarelle määräsi piispa Ragvald 1311. Uusi kirkko rakennettiin 1332 ja tämä oli Pyhän Olavin nimikko, jonka mukaan seurakunta sai nimensä. Ulvilan kunta muodostettiin kaupungiksi 2000.


Emäseurakunnan alueelle perustettiin vanhalle kauppapaikalle kaupunki 1365. Kaupunki siirrettiin Björneborgin eli entisen kuninkaankartanon paikalle 1558, ja tämä Porin kaupunki määrättiin erotettavaksi Ulvilasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1887, mutta silloinen kirkkoherra poistui kuoleman kautta virasta 1919 ja Porin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1922, jolloin ero lupullisesti toteutui.


Seurakuntaan kuuluneista Ahlainen perustettiin kappeliksi 1691 ja siirrettiin yhdessä Pomarkun kanssa kappelina kuuluvaksi Noormarkkuun 1861. Noormarkku perustettiin rukoushuonekunnaksi 1736, muodostettiin kappeliksi 1771 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Nakkila perustettiin saarnahuonekunnaksi 1763, muodostettiin kappeliksi jo 1763 ja erotettiin 1861. Kullaa perustettiin kappeliksi 1766 ja erotettiin 1901.


Muut nimet

Ulvsby


Kylät

Friitala, Haistila, Harjunpää, Kaasmarkku, Lattomeri, Rantala, Ravaninkylä, Suosmeri, Vanhakylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Gammelgårdin pappilaan kuuluvalla Sanderin prebendatilalla oli kaksi lampuotia, kun sen päärakennus rakennettiin 1894. Kalastajat suorittivat vanhan tavaman mukaan kalakymmenykset, joista kirkkoherra sai kaksi kolmasosaa ja kappalainen yhden kolmasosan, mikä tapa vahvistettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 24.2.1893. Seurakuntalaiset suorittivat kappalaiselle puita, heiniä, olkia, rummenia ja silppuja, kuten olivat itse suostuneet ja keisarin päätöksessä 16.5.1884 säädettiin. Seurakuntaan kuuluneiden teollisuuslaitosten osuudesta papiston ja kirkonpalvelijoiden palkkaukseen kirkonkokouksen päätös 26.6.1896 ja päätöksen vahvisti keisarillisen senaatti 4.11.1896.


Kirkkoherrat

1355 Hermannus

1417 Olavi Jaakonpoika

1440 Håkan Olofsson

1451 Lauri Antinpoika

1460 Jop

1498 Pietari Antinpoika

1505 Magnus Laurentii

1505 Henrik Tordonis

1506 Lorentz

1526–1558 Pentti Maununpoika

1558–1560 Martinus

1563–1573 Johannes Tuomaanpoika Rantia

? Jacobus Smogrodh

1574–1583 Martinus Olai

1587–1615 Ericus Laurentii

1618–1628 Johannes Sigfidi Forskåhl

1631–1662 Gregorius Tuomaanpoika Arctopolitanus

1722–1734 Jakob Garvolius

1742–1745 Gabriel Fortelius

1746–1786 Mikael Lebell

1830–1841 Gustaf Renvall

1843–1849 Gabriel Hirn

1852–1871 Herman Hellén

1873–1876 August Lilius

1919–1926 Juuso Säntti


Kappalaiset

1583–1584 Laurentius Erici

1623 Martti Martinpoika

1629 Michill

1634 Perttuli Niilonpoika

1637 Olaus

1655–1657 Bartholdus Sartorius

1657–1682 Marcus Matthiæ Pickius

1722–1738 Erik Fortelius

1738–1754 Matthias Forsinius

1756–1784 Jakob Olof Brander

1789–1793 Johan Becker

1793–1796 Karl Valros

1797–1821 Johan Pihl

1846–1856 Henrik Hidén

1859–1877 Paul Johan Hellén

1886–1889 Karl Sixtus Olsson

1905–1910 Roopertti Rainio

1910–1914 Otto Erhard Ojanne

1928–1932 Väinö Johannes Hovila


Pitäjänapulaiset

1682–1713 Jacobus Couplerus

1713–1718 Martinus Stenius

1721–1722 Abraham Fennonius

1724–1729 Nils Weckman

1730–1732 Johan Grönholm

1733–1738 Matthias Forsinius

1738–1741 Carl Magnus Rydeen

1742–1765 Anders Lindsten, virka lakkautettiin


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1682–1713 Jacobus Cauplerus

1713–1718 Martinus Stenius

1718–1721 Jonas Bonelius

1721–1722 Abraham Fennonius

1724–1729 Nils Weckman

1724–1733 Anders Indrelius

1730–1733 Johan Grönholm

1733–1738 Matthias Forsinius

1738–1741 Karl Magnus Rydeen

1741–1765 Anders Lindsten

1771–1773 Thomas Kriander

1779–1793 Karl Valros

1793–1801 Anders Nordblad

1806–1808 Johan Granqvist

1813–1816 Henrik Gonander

1816–1817 Paul Carlsson

1843–1847 Gustaf Emil Galle

1847–1848 Gustaf Grönholm

1852–1854 Tobias Petterson

1857–1859 Paul Johan Hellén

1873–1876 Gideon Lilius

1904–1905 Roopertti Rainio

1906–1908 Kaarlo Oskari Haario

1908 Frans Jalmari Vesenterä

1908 Kustaa Kylänpää

1913–1917 Johan Rafael Raine, kirkkoherran apulainen

1917–1920 August Verner Jaakkola


Ylimääräiset papit

1724– Anders Indrelius, kirkkoherran apulainen

1760–1765 Henrik Riman, papiston apulainen

1766–1775 Karl Magnus Sallgén, vt. kirkkoherra

1774–1784 Johan Becker, kappalaisen apulainen

1775–1779 Fredrik Reinhold Brander, vt. kirkkoherra

1779–1786 Fredrik Lebell, vt. kirkkoherra

1794–1798 Henrik Backman, kappalaisen apulainen

1806–1808 Johan Granqvist, kappalaisen apulainen

1808 Josef Montén, kappalaisen apulainen

1809–1815 Elias Lundell, kappalaisen apulainen

1815–1817 Johan Henrik Hjulberg, kappalaisen apulainen

1817–1823 Adolf Ekblom, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1842–1843 Anders Henrik Ingman, välisaarnaaja

1845–1846 Karl Fabian Sahlberg, vt. kappalainen

1849–1852 Johan Anton Nordgren, kirkkoherran sijainen

1871–1872 Axel Gabriel Ylander, kirkkoherran sijainen

1872–1873 Berndt Vilhelm Sjöroos, välisaarnaaja

1889–1890 Otto Vilhelm Åkerman, vt. kappalainen

1895–1896 Kaarlo Haavio, vt. kappalainen

 

Arkisto


Ulvilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1725, tilikirjat vuodesta 1640 ja historiakirjat vuodesta 1723. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1631–1924.


Seurakunnan hallussa olleet keskiaikaiset asiakirjat, luvultaan kymmenen kappaletta, jotka Ulvilan kirkkoherra professori Gabriel Erici Fortelius otti jäljentääkseen, paloivat Porin pappilassa kaupungin palossa 1698. Professori Enewald Svenoniukselle laaditut jäljennökset ovat kateissa, kenties tuhoutuneet Turun kaupungin palossa 1827.

Kansallisarkisto on digitoinut Ulvilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

48 katselukertaa

Hae

bottom of page