Töysän seudun asukkaat saivat luvan siirtyä Lapun emäseurakunnasta Alavudelle kuninkaan kirjeellä 24.9.1775. Oman kirkon rakentamisesta ja papin palkkaamisesta päätettiin kirkonkokouksessa 25.6.1797 ja tämä sai kuninkaan vahvistuksen 31.1.1798, jolloin Töysä muodostettiin Alavuden eli Kuortaneen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi. Seurakunnan ensimmäinen oma pappi aloitti saarnaajan virassaan 1800. Erotettiin Alavudesta itsenäiseksi kirkkokunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 4.11.1896 ja ero toteutui ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1926. Seurakunnan pappilassa oli tulipalon alku 9.8.1910 ja se paloi perustuksiaan myöten 13.9.1919, joissa molemmissa tapauksissa seurakunnan arkisto pelastui. Töysän kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Alavuden kaupunkiin 2013.
Kylät
Rantatöysä, Töysä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1926–1958 Väinö Johannes Tuomola
Saarnaajat
1800–1808 Jakob Hedberg
1808–1813 Gustaf Johan Bergroth
1813–1822 Matias Hallenius
1825–1832 Alarik Gustaf Castren
1833–1834 Gustaf Tallqvist
1835–1840 Wilhelm Österbladh
1840–1847 Berndt Leonard Frosterus
1847–1857 Karl Magnus Wilskman
1861–1867 Johan Wilhelm Nybergh
1867–1882 Elias Malmberg
1882–1887 Johan Wilhelm Fontell
1888–1900 Arnold Melker Berger, virka lakkautettiin
Apupapit ja armonvuodensaarnaajat
1822–1824 Fredrik Wilhelm von Pfaler, armovuodensaarnaaja
1824 Gustaf Adolf Malin, armovuodensaarnaaja
1824–1825 Fredrik Wilhelm Sjöstedt, armovuodensaarnaaja
1834 Gustaf Tallqvist
1835 Adolf Fredrik Possen, välisaarnaaja
1857–1858 Fredrik Arvid Virberg, armovuodensaarnaaja
1858–1861 Erik Rautell, armovuodensaarnaaja
1870–1871 Gustaf von Essen, kappalaisen saarnaajanapulainen
1882 Johan Vilhelm Fontell, vt. saarnaaja
1887–1888 Karl Johan Henriksson, välivuodensaarnaaja
1898–1903 Axel Rudolf Levan, vt. saarnaaja
1903–1909 Aukusti Alfred Oravala, vt. saarnaaja
1909– Eino Immanuel Valanne, vt. saarnaaja
1913–1916 Uno Walanne, vt. saarnaaja
1916–1917 Väinö Oskari Karma (Gustafsson)
1917–1926 Frans Johannes Kärki
1919–1920 Jaakko Eeli Hyötyniemi, vt. saarnaaja, kansakoulunopettaja
1920–1922 Lauri Kaarlo Vuorikoski, vt. saarnaaja
1923 Jalmari Kahila, ylimääräinen pappi
Arkisto
Töysän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807 ja historiakirjat vuodesta 1800.
Kansallisarkisto on digitoinut Töysän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.