top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Töysä

Päivitetty: 15. toukok.


Rajakartta: Töysä

Töysän seudun asukkaat saivat luvan siirtyä Lapun emäseurakunnasta Alavudelle kuninkaan kirjeellä 24.9.1775. Oman kirkon rakentamisesta ja papin palkkaamisesta päätettiin kirkonkokouksessa 25.6.1797 ja tämä sai kuninkaan vahvistuksen 31.1.1798, jolloin Töysä muodostettiin Alavuden eli Kuortaneen emäseurakunnan rukoushuonekunnaksi. Seurakunnan ensimmäinen oma pappi aloitti saarnaajan virassaan 1800. Erotettiin Alavudesta itsenäiseksi kirkkokunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 4.11.1896 ja ero toteutui ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1926. Seurakunnan pappilassa oli tulipalon alku 9.8.1910 ja se paloi perustuksiaan myöten 13.9.1919, joissa molemmissa tapauksissa seurakunnan arkisto pelastui. Töysän kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Alavuden kaupunkiin 2013.


Kylät

Rantatöysä, Töysä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat

1926–1958 Väinö Johannes Tuomola


Saarnaajat

1800–1808 Jakob Hedberg

1813–1822 Matias Hallenius

1833–1834 Gustaf Tallqvist

1867–1882 Elias Malmberg

1888–1900 Arnold Melker Berger, virka lakkautettiin


Apupapit ja armonvuodensaarnaajat

1822–1824 Fredrik Wilhelm von Pfaler, armovuodensaarnaaja

1824 Gustaf Adolf Malin, armovuodensaarnaaja

1824–1825 Fredrik Wilhelm Sjöstedt, armovuodensaarnaaja

1835 Adolf Fredrik Possen, välisaarnaaja

1857–1858 Fredrik Arvid Virberg, armovuodensaarnaaja

1858–1861 Erik Rautell, armovuodensaarnaaja

1870–1871 Gustaf von Essen, kappalaisen saarnaajanapulainen

1882 Johan Vilhelm Fontell, vt. saarnaaja

1887–1888 Karl Johan Henriksson, välivuodensaarnaaja

1898–1903 Axel Rudolf Levan, vt. saarnaaja

1903–1909 Aukusti Alfred Oravala, vt. saarnaaja

1909– Eino Immanuel Valanne, vt. saarnaaja

1913–1916 Uno Walanne, vt. saarnaaja

1916–1917 Väinö Oskari Karma (Gustafsson)

1917–1926 Frans Johannes Kärki

1919–1920 Jaakko Eeli Hyötyniemi, vt. saarnaaja, kansakoulunopettaja

1920–1922 Lauri Kaarlo Vuorikoski, vt. saarnaaja

1923 Jalmari Kahila, ylimääräinen pappi

 

Arkisto


Töysän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1807 ja historiakirjat vuodesta 1800.

Kansallisarkisto on digitoinut Töysän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

16 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page