Mainitaan Hattulan emäseurakunnan kappelin ainakin jo 1429. Erään kirjallisuudessa esitetyn tiedon mukaan olisi ollut itsenäinen seurakunta ennen tätä ja seurakunnan kirkkoa on väitetty emäseurakunnan kirkkoa vanhemmaksi. Lepaan kartanon vainiolla myöhemmin ollutta kirkon sakaristoa, jonka päädyssä vuosiluku 1455, käytettiin myöhemmin uhrikirkkona. Kappeli mainitaan Kulsialan anneksiksi 1545, 1722 ja vielä 1767, ilmeisesti sen mukaan, että se muodosti puolet vanhasta Kulsialan nimismiehen pitäjästä. Erotettiin Hattulasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja ero toteutui vasta 1930. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulan kuntaan 1971.
Muut nimet
Kulsiala, Tyrvändö
Kylät
Anomaa, Lahdentaka, Lepaa, Lusi, Monala, Monittula, Mäenpää, Mälkiäinen, Retula, Suontaka, Suotala, Tykölä, Uskela, Vanajaniemi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 2.3.1870.
Kappalaiset
1593 Matthias Philippi
1603–1605 Josephus Johannis
1632–1676 Ericus Johannis Rubellius (Särki)
1676–1719 Michael Erici Rubellius (Särki)
1722–1725 Henrik Brunnius
1728–1752 Gabriel Palander
1753–1781 Abraham Palander
1782–1789 David Johan Elfenberg
1790–1804 Abraham Fredrik Palander
1804–1818 Karl Joan Schaeffer
1819–1828 Matias Grönberg
1830–1844 Johan Henrik Forss
1845–1871 Karl Johan Levan
1872–1877 Gustaf Adolf Rydman
1879–1885 Berndt Israel Söderman
1885–1914 Johan Gustaf Alfred Helenius, virka lakkautettiin 1906
Ylimääräiset papit
1670 Michael Erici Rubellius (Särki), kappalaisen apulainen
1725–1728 Gabriel Palander, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1752–1753 Abrham Palander, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1780– Abraham Fredrik Palander, kappalaisen apulainen
1877–1778 Hugo Benjamin Sulin, vt. kappalainen
Arkisto
Tyrvännön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1669, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1983.
Kansallisarkisto on digitoinut Tyrvännön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.