top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Tyrväntö

Päivitetty: 19. syysk.


Rajakartta: Tyrväntö

Mainitaan Hattulan emäseurakunnan kappelin ainakin jo 1429. Erään kirjallisuudessa esitetyn tiedon mukaan olisi ollut itsenäinen seurakunta ennen tätä ja seurakunnan kirkkoa on väitetty emäseurakunnan kirkkoa vanhemmaksi. Lepaan kartanon vainiolla myöhemmin ollutta kirkon sakaristoa, jonka päädyssä vuosiluku 1455, käytettiin myöhemmin uhrikirkkona. Kappeli mainitaan Kulsialan anneksiksi 1545, 1722 ja vielä 1767, ilmeisesti sen mukaan, että se muodosti puolet vanhasta Kulsialan nimismiehen pitäjästä. Erotettiin Hattulasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja ero toteutui vasta 1930. Tyrvännön kunta liitettiin Hattulan kuntaan 1971.


Muut nimet

Kulsiala, Tyrvändö


Kylät

Anomaa, Lahdentaka, Lepaa, Lusi, Monala, Monittula, Mäenpää, Mälkiäinen, Retula, Suontaka, Suotala, Tykölä, Uskela, Vanajaniemi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 2.3.1870.


Kappalaiset

1593 Matthias Philippi

1603–1605 Josephus Johannis

1632–1676 Ericus Johannis Rubellius (Särki)

1722–1725 Henrik Brunnius

1728–1752 Gabriel Palander

1753–1781 Abraham Palander

1782–1789 David Johan Elfenberg

1819–1828 Matias Grönberg

1830–1844 Johan Henrik Forss

1845–1871 Karl Johan Levan

1885–1914 Johan Gustaf Alfred Helenius, virka lakkautettiin 1906


Ylimääräiset papit

1670 Michael Erici Rubellius (Särki), kappalaisen apulainen

1725–1728 Gabriel Palander, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1752–1753 Abrham Palander, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1780– Abraham Fredrik Palander, kappalaisen apulainen

1877–1778 Hugo Benjamin Sulin, vt. kappalainen

 

Arkisto


Tyrvännön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1669, tilikirjat vuodesta 1692 ja historiakirjat vuodesta 1730. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1983.


Kansallisarkisto on digitoinut Tyrvännön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1910-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

61 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page