top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Ullava

Päivitetty: 13. jouluk. 2024


Rajakartta: Ullava
Rajakartta: Ullava

Perustettiin Kälviän emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1700-luvun loppupuolella, tarkkaa perustamisajankohtaa tosin ei tunneta. Seurakunta perustettiin Ullavan kylän asukkaiden saatua tuomiokapitulilta 27.3.1782 luvan perustaa oman hautausmaan. Seurakunta sai ensimmäisen oman saarnaajan 1797. Erotettiin Kälviästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1904 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1912. Ullavan kunta perustettiin 1909 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009.


Maakirjakylät

Alikylä, Haapala, Haapasalo, Hanhisalo, Herlevi, Honkala, Jääskä, Kirkonkylä, Länttä, Norppa, Rahkola, Seppä, Sikala, Vähälä, Ylikylä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Sopimus saarnaajan palkasta tehtiin 16.8.1795. Saarnahuonekunnan asukkaat vapautettiin emäseurakunnan papiston palkkaamisesta Hallitsevan konsistorin päätöksellä 30.3.1810.


Kirkkoherrat

1912–1914 Juho Arvi Metsovaara

1915–1920 Toivo Aaroni Koskela

1921–1925 Eeli Johannes Rankala

1935–1950 Gunnar Paasonen


Saarnaajat

1797–1800 Matthias Arvolander

1801–1808 Jakob Cajanus

1808–1815 Karl Gustaf Borg

1894–1909 Karl Simelius, virka lakkautettiin


Muut papit

1800–1801 Jakob Cajanus, vt. saarnaaja

1837–1838 Otto Mauritz Hohenthal, vt. saarnaaja

1838–1839 Johan Granqvist, vt. saarnaaja

1839 Frans Oskar Durchman, vt. saarnaaja

1839 Esaias Castrén, vt. saarnaaja

1839–1840 Johan Fredrik Reinius, vt. saarnaaja

1874–1877 Karl Adolf Appelberg, vt. saarnaaja

1877–1879 Johannes Granö, vt. saarnaaja

1879–1884 Karl Gustaf Krohn, vt. saarnaaja

1884–1886 Henrik Vairinen, vt. saarnaaja

1886–1894 Karl Simelius, vt. saarnaaja

1909– Aksel Gabriel Pajula, vt. saarnaaja

 

Arkisto


Ullavan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1798. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1798–1945.

Kansallisarkisto on digitoinut Ullavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

Hae

© Suomen Sukututkimusseura 2025

bottom of page