Perustettiin Kälviän emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1700-luvun loppupuolella, mutta tarkkaa perustamisajankohtaa ei tunneta. Seurakunta oli perustettu, kun Ullavan kylän asukkaat saivat luvan perustaa oman hautausaan tuomiokapitulilta 27.3.1782. Seurakunta sai ensimmäisen oman saarnaajan 1797. Erotettiin Kälviästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisen senaatin päätöksellä 1904 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1912. Ullavan kunta perustettiin 1909 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009.
Kylät
Alikylä, Haapala, Haapasalo, Hanhisalo, Herlevi, Honkala, Jääskä, Kirkonkylä, Länttä, Norppa, Rahkola, Seppä, Sikala, Vähälä, Ylikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Sopimus saarnaajan palkasta tehtiin 16.8.1795. Saarnahuonekunnan asukkaat vapautettiin emäseurakunnan papiston palkkaamisesta hallitsevan konsistorin päätöksellä 30.3.1810.
Kirkkoherrat
1912–1914 Juho Arvi Metsovaara
1915–1920 Toivo Aaroni Koskela
1921–1925 Eeli Johannes Rankala
Saarnaajat
1797–1800 Matthias Arvolander
1801–1808 Jakob Cajanus
1808–1815 Karl Gustaf Borg
1815–1816 Anders Gustaf Ekholm
1817–1828 Elias Efraim Alcenius
1829–1837 Abraham Edvard Ingman
1840–1842 Karl August Odenvall
1842–1857 Karl Henrik Elfving
1857–1862 Karl August Snellman
1862–1869 Anders Adrian Candolin
1894–1909 Karl Simelius, virka lakkautettiin
Muut papit
1800–1801 Jakob Cajanus, vt. saarnaaja
1837–1838 Otto Mauritz Hohenthal, vt. saarnaaja
1838–1839 Johan Granqvist, vt. saarnaaja
1839 Frans Oskar Durchman, vt. saarnaaja
1839 Esaias Castrén, vt. saarnaaja
1839–1840 Johan Fredrik Reinius, vt. saarnaaja
1874–1877 Karl Adolf Appelberg, vt. saarnaaja
1877–1879 Johannes Granö, vt. saarnaaja
1879–1884 Karl Gustaf Krohn, vt. saarnaaja
1884–1886 Henrik Vairinen, vt. saarnaaja
1886–1894 Karl Simelius, vt. saarnaaja
1909– Aksel Gabriel Pajula, vt. saarnaaja
Arkisto
Ullavan seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1798. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1798–1945.
Kansallisarkisto on digitoinut Ullavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.