Vanhaan Suomeen kuulunut Viipurin luterilainen konsistori perustettiin 29.7.1720. Konsistorin esimiestä kutsuttiin tuomiorovastiksi ja siihen kuului neljä kontrahtirovastikuntaa. Konsistori kuului Pyhän Synodin alaisuuteen vuoteen 1736 ja tämän jälkeen Haminan luterilaisen konsistorin tavoin keisarilliseen venäläiseen oikeuskollegioon vuoteen 1784. Molemmat konsistorit kuuluivat Viipurin käskynhaltijakunnan siviilitribunaaliin 1784–1797, uudelleen oikeuskollegioon 1797–1810 ja tämän jälkeen vieraiden uskontunnustajain ylitirehtöörin ruhtinas Galitzinin alaisuuteen, kunnes ne lakkautettiin keisarillisten käskykirjeiden 6.11.1811, 23.12.1811 ja 7.2.1812 nojalla ja niiden alueet liitettiin Porvoon hiippakuntaan. Konsistoriin kuuluneista rovastikunnista tuomiorovastikunnan muodosti Viipuri, Koivisto, osa Säkkijärveä ja Virolahtea, Kivennapa, Muolaa sekä Heinjoki, Uusikirkko, Kuolemajärvi ja Antrea. Etelä-Karjalan rovastikunnan Käkisalmi, Pyhäjärvi, Sakkola sekä Metsäpirtti, Rautu, Räisälä, Kaukola ja Valkjärvi. Pohjois-Karjalan pohjoisen rovastikunnan Sortavala, Impilahti, suurin osa Suojärveä, Ruskeala, Leppälahti sekä pieni osa Pälkjärveä ja Jaakkima. Pohjois-Karjalan eteläisen rovastikunnan muodosti suurin osa Uukuniemeä, Parikkala, Kurkijoki ja Hiitola. Seurakunnat Antrea , Heinjoki , Hiitola , Impilahti , Jaakkima , Kaukola , Kivennapa , Koivisto , Kuolemajärvi , Kurkijoki , Käkisalmi , Leppälahti , Metsäpirtti , Muolaa , Parikkala , Pyhäjärvi , Rautu , Ruskeala , Räisälä , Sakkola , Sortavala , Suojärvi , Säkkijärvi , Uukuniemi , Uusikirkko , Valkjärvi , Viipuri , Virolahti

Rajakartta: Viipurin kaupunki Viipurin kaupungin saksalaiset saivat kuninkaalta 19.7.1636 ja 29.3.1651 luvan muodostaa oman seurakunnan. Seurakuntaa ei kuitenkaan tuolloin perustettu, vaan kaupungissa saksankielisiä jumalanpalveluksia suoritti joku Viipurin luterilaisista papeista tai papiksi vihitty kymnaasin lehtori. Ensimmäinen saksalainen pastori eli kirkkoherra asetettiin Keisarillisen oikeuskollegion päätöksellä 27.5.1743. Seurakunnan pääkirkko, Pietari-Paavalin kirkko, otettiin käyttöön toukokuussa 1805. Seurakunnalla oli oikeus kutsua kirkkoherransa Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.2.1846. Keisarin käskykirjeen 8.5.1840 mukaan seurakunnalla oli myös oikeus tiedustella pappia Pietarin luterilaiselta konsistorilta, ellei omassa hiippakunnassa ollut saksankielisiä hakijoita avoimeen virkaan. Vuodesta 1906 alkaen seurakunnasta käytettiin myös nimeä Viipurin ruotsalais-saksalainen seurakunta. Siirrettiin Savonlinnan hiippakunnasta kuulumaan Viipurin ruotsalaisen seurakunnan kanssa Turun arkkihiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923. Naapuriseurakunnat Viipuri , Viipurin maaseurakunta , Viipurin ruotsalainen seurakunt a Papisto Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 14.5.1839 ja se vahvistettiin 8.5.1840. Uusi suostumus vahvistettiin 4.9.1860. Kirkkoherran palkka korotettiin 4 120 markaksi kirkonkokouksen päätöksellä 25.6.1870 ja 6 000 markaksi 1.2.1875. Kirkkoherra sai valtiolta 400 ruplaa keisarin käskykirjeillä 26.8.1814 ja 24.1.1824. Vuonna 1842 summa alennettiin 322 ruplaksi 85 1/3 kopeekaksi. Kolme seurakunnan jäsentä, Hackman, Weyrauch ja Wahl, lahjoittivat kirkkoherran virkatalon lahjakirjalla 30.3.1872. Arkisto Viipurin kaupungin seurakuntien asiakirjat ovat säilyneet vain osittain. Viipurin saksalaisen seurakunnan kirkonkirjat tuhoutuivat sotien aikana lukuun ottamatta rippikirjaa vuosilta 1866–1911. Seurakuntaa varten koottiin kirkonkirja seurakuntalaisten itsensä antamien tietojen pohjalta 1941. Viipurin muista seurakunnista poiketen, Viipurin saksalaisen seurakunnan arkistoa ei säilytetä Kansallisarkistossa, vaan arkisto on Suomen saksalaisen seurakunnan hallussa. Viipurin saksalaisen ja ruotsalaisen seurakunnan yhteisen Pyhän Paavalin kirkon säilyneitä tiliasiakirjoja säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1846–1874. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Rajakartta: Viipurin maalaiskunta Viipurissa toimi jakamaton maa- ja kaupunkiseurakunta kunnes se määrättiin jaettavaksi kolmeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 2.5.1889. Seurakunta jakautui Viipurin kaupungin suomalaiseen ja ruotsalaiseen seurakuntaan sekä Viipurin maaseurakuntaan, jotka aloittivat toimintansa 1906. Viipurin maalaiskunta perustettiin 1869. Viipurin maaseurakunnasta liitettiin osia perustettuun Vahvialan kirkkoherrakuntaan 1919 ja Ihantalaan 1926. Viipurin maalaiskuntaan luetut Viipurin kaupungin esikaupunkialueet liitettiin kuuluvaksi Viipurin kaupunkiin 1924–1933, jolloin alueet erotettiin myös kirkollisesti maaseurakunnasta. Seurakuntaan kuuluneeseen Säiniöön rakennettiin rukoushuone 1920 mutta anomukseen muodostaa Säiniö itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi antoi tuomiokapituli kieltävän vastauksen 1933. Suunniteltuun seurakuntaan olisivat tulleet kuulumaan Viipurin maalaiskunnan Säiniön, Korpela-Aution, Hämäläisen ja Suurperon kylät, Heinjoen Pienperon kylä sekä Kuolemajärven Järvenpään, Huumolan ja Kämärän kylät. Viipurin maalaiskunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Viipurin maaseurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Viipurin maalaiskunnan asukkaat sijoitettiin Tuusulaan, Nurmijärvelle, Hyvinkään ja Lohjan maalaiskuntiin. Muut nimet Viborgs landsförsamling Maakirjakylät Ahokas, Alasomme, Alasäiniö, Haka, Hapenensaari, Hotakkala (Piiskola), Hämäläinen, Ignatala, Ihantala, Juustilanjoki, Jyrkilä, Järvelä, Kaipola, Karppila, Kaukola, Kiiskilä, Kilpeenjoki, Kilpeenjoen sydänmaa, Konkkala, Korpela, Kurikkala, Kylliälä (Uusikartano), Kähäri, Kärki, Kärstilä, Lahti, Lavola, Leppälä, Lihaniemi, Lyykylänjärvi, Mannikkala, Merijoki, Mälkki, Naulasaari, Nikoskela, Nuoraa, Näätälä, Pakkainen (Pönkinen), Parkans (Barkkari), Perojoensuu, Pienmerijoki (Toikka), Pietilä, Pihkala (Pihkalanjärvi), Piispansaari, Porkansaari (Bruunsaari), Rapattila, Rasalahti, Repola-Lyykylä (Repola), Repola-Tervajoki, Rikkola, Ryysylä, Rääsiälä, Saarela, Samola, Savolainen, Suikinsilta, Suurmerijoki, Suurpero, Tali, Terävälä, Tikkala, Tirhiä, Uskila, Uuras (Trångsund), Vahvaniemi, Vatikivi, Ventelä (Kaukkallio), Ykspää, Ylivesi (Strömsnäs), Yläsomme, Yläsäiniö Naapuriseurakunnat Antrea , Heinjoki , Ihantala , Johannes , Jääski , Kuolemajärvi , Nuijamaa , Vahviala , Viipuri , Viipurin ruotsalainen seurakunta , Viipurin saksalainen seurakunta Papisto Kirkkoherrat 1913–1919 Jooseppi Mustakallio 1920–1937 Juho Friman 1939–1949 Kustaa Lauri Helle 1. kappalaiset 1907–1920 Arthur Henrik Saarnio 1920–1940 Jooseppi Arra 2. kappalaiset 1906–1920 Bror Mikko Liukku 1924–1933 Toivo Kukkonen 1935–1942 Martti Malakias Kantele Ylimääräiset papit 1906 Juho Friman , väliajan saarnaaja 1906 Sune Fredrik Gräsbeck , vt. kirkkoherra 1906–1908 Antero Juhana Räty , vt. 1. kappalainen 1906–1908 Adolf Manninen , kirkkoherran apulainen Arkisto Viipurin maaseurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1828 ja historiakirjat vuodesta 1686. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mkkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1686–1989. Viipurin maaseurakunnan kirkonkirjat ovat Viipurin kaupungin seurakunnista poiketen säilyneet hyvin, sillä ainoastaan luettelo muuttaneista ennen vuotta 1881 jäi talvisodan aikana Venäjälle tai tuhoutui. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Viipurin maaseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Viipurin kaupunki Viipurin linna rakennettiin kolmannen ristiretken yhteydessä 1293 ja todennäköisesti pian rakentamisen jälkeen linnan ympärille muodostui seurakunta. Viipurissa toimi jakamaton maa- ja kaupunkiseurakunta, kunnes keisarillisella käskykirjeellä 2.5.1889 seurakunta määrättiin jaettavaksi kolmeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Viipurin kaupungin suomalainen, ruotsalainen sekä Viipurin maaseurakunta aloittivat toimintansa 1906. Viipurin suomalaisen seurakunnan erottamisesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin keisarillinen käskykirje jo 15.3.1881, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja hänen palkkaamansa vakinaisen apulaisen hoidettavaksi. Viipurin jakamattomaan seurakuntaan kuuluneista Siikaniemi perustettiin 1570 ja lakkautettiin venäläisten poltettua Siikaniemen isonvihan aikana 1710. Koivisto perustettiin kappeliksi 1540-luvulla ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1575. Kakin eli Johanneksen kappeli, johon kuuluivat myös Lavansaari, Suursaari ja Tytärsaari, erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1817. Tällöin Suursaari ja Tytärsaari tulivat kuulumaan Kymin emäseurakuntaan. Nuijamaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1903 mutta se aloitti toimintansa vasta samaan aikaan Viipurin kolmen jaetun seurakunnan kanssa 1906. Kaupungissa toimineilla Pantsarlahden työ- ja ojennuslaitoksella sekä Viipurin lääninvankilalla oli omat saarnaajansa. Viipurin kaupungin suomalaisen seurakunnan nimi muutettiin Viipurin tuomiokirkkoseurakunnaksi 1931, vaikka seurakunnan pääkirkosta oli tullut tuomiokirkko jo 1925. Seurakunta käsitti varsinaisen Viipurin kaupungin alueen eli kokonaisuudessaan kaupunginosista Vanhankaupungin eli linnoituksen, Pyhän Annan eli Siikaniemen, Neitsytniemen, Repolan, Pantsarlahden, Aninan eli Kalevan, Papulan, Havin ja Salakkalahden sekä osan Hiekan kaupunginosaa. Seurakuntaan liitettiin kuuluviksi Viipurin maaseurakunnasta esikaupunkialueet 1924–1933, jolloin aluksi liitettiin kaakkoisia alueita ja Karjalan kaupunginosassa asunut suomenkielinen väestö. Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan viimeinen jumalanpalvelus Viipurissa pidettiin 11.6.1944, jonka jälkeen seurakunnan kirkkoherranvirasto siirtyi Helsinkiin. Viipurin kaupunki luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kaupungin toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Viipurin tuomiokirkkoseurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Viipurin kaupungin asukkaat sijoitettiin Helsingin maalaiskuntaan, joka myöhemmin muodostettiin Vantaan kaupungiksi. Muut nimet Viborgs domkyrkoförsamling, Viipurin kaupungin suomalainen seurakunta, Viborgs stads finska församling Naapuriseurakunnat Viipurin maaseurakunta , Viipurin ruotsalainen seurakunta , Viipurin saksalainen seurakunta Papisto Kirkkoherran palkka oli alkuaan 7 000 markkaa, minkä lisäksi kirkkoherra sai virkatalon ja kansliahuoneen vuokraamiseen 2 000 markkaa ja vakinaisen apulaisen palkaksi 20 markkaa. Lisäksi kirkkoherra kantoi määrätyt kansliatulot, avioliittokuulutuksista joka parilta 3 markkaa, hautaamisesta veisuulla 1 markan 50 penniä ja lapselta 75 penniä, muusta hautaamisesta vähintään 1 markkaa sekä muista kirkollisista toimituksista voimassa olleiden asetusten mukaan. Kirkollisista maksuista jokainen ripillä käynyt henkilö suoritti 3 markkaa ja loput oli taksoitettava veroäyrin mukaan. Kirkkoherrat 1360–1366 Torstanus 1446 Thomas –1511 Erik 1536–1555 Petrus Soroi 1543–1548 Theobaldus Sigfridi 1559–1570 Enelwaldus Sigfridi 1571–1581 Laurentius Petri Gunnerus 1582–1586 Martinus Severini Winter 1586–1607 Johannes Olai 1607– Laurentius Tuomiorovastit 1616–1630 Nicolaus Magni Carelius 1631–1656 Mathias Jacobi Tolja 1656–1657 Michael Johannis Wattrangius 1657–1666 Claudius Hansson Thesleff 1667–1679 Henrik Carstenius 1679–1683 Arvid Henriksson Forstadius 1683–1710 Petrus Carstenius 1710–1716 Magnus Magnii Alopaeus 1716–1753 Kristian Melartopaeus 1755–1790 Magnus Magnusson Alopaeus 1792–1800 Johan Petri Stråhlman Kirkkoherrat 1803–1829 Jakob Schroeder 1832–1838 Karl Gustaf Ottelin 1840–1859 Johan Gabriel Norring , ensin vt. kirkoherra 1863–1904 Gustaf Bernhard Mortimer Forsten 1907–1939 Karl Ruben Jauhianen , Viipurin kaupungin suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Tuomiokirkon kappalaiset eli arkkidiakonit 1566 Magnus 1584 Nicolaus 1593 Tuomas Johannis 1609 Georgius Matthias 1614–1622 Martinus Thomæ 1624–1635 Bartholdus Jonæ Ulvichius 1638 Simon Martini 1640–1658 Ericus Georgii 1659–1681 Eric Cupraeus 1682–1689 Petrus L. Härkäpää 1690–1692 Johannes Falck 1693–1697 Kristian Wijnblad 1699–1702 Erik Åhman 1702–1708 August Hoppenstång 1708–1710 Samuel Ristelius 1718–1724 Samuel Alopaeus 1724–1750 Samuel Krogius 1751–1755 Magnus Aloapeus 1755–1756 Johan Allenius 1758–1773 Fredrik Beriche 1776–1812 Anders Corsberg 1817–1834 Adolf Penzelius 1834–1838 Gustaf Wilhelm Wirenius 1838–1875 Bror Sven Hougberg 1876–1884 Bror Karl Masalin , virka lakkautettiin Luostarikirkon eli 1. kappalaiset 1585– Ericus Olai 1593–1609 Martinus Svenonis 1614–1618 Johannes Matthiae 1621–1626 Bartholdus Tuomae 1634–1635 Johan Michaelis 1635–1639 Petrus Aschanaeus 1641–1647 Sigfrid Matthiae 1649–1658 Matthias Nicolai Ignatius 1659 Mathias Canuti 1659–1660 Laurentius Fridlander 1660–1674 Gabriel Sigfridii Hermigier 1674–1682 Petrus L. Härkäpää 1682–1684 Petrus Ristelius 1688–1690 Johan Falck 1690–1694 Johan Rohianus 1694–1702 Jöran Nigraeus 1700–1705 Thomas Punderus 1705–1716 Sigfrid Sigfridi Brotherus 1725–1746 Johan Schvindt 1746–1751 Magnus Alopaeus 1751–1755 Johan Allenius 1756–1759 Karl Stolpe 1762–1776 Anders Corsberg 1776–1794 David Starck 1794–1817 Adolf Penzelius 1818–1822 Johan Wilhelm Stråhlman 1824–1834 Gustaf Wilhelm Wirenius 1836–1838 Bror Sven Hougberg 1838–1860 August Wilhelm Relander 1877–1885 Edward Wilhelm Lybeck , virka lakkautettu. Kappalaiset 1690–1694 Jöran Nigraeus 1694–1697 Herman Hermigier 1697–1700 Iivar Argillander 1700 Tuomas Punderus 1700–1705 Sigfrid Sigfridi Brotherus 1878–1905 Karl Gustaf Siren 1916–1936 Kustaa Aapo Santavuori, Viipurin kaupungin suomalaisen seurakunnan kappalainen Tuomiokirkon taloudenhoitajat 1585–1586 Ericus Olai 1593 Johannes Erici 1611 Andreas Henrici 1617–1622 Laurentius Jonæ Ulvichius 1623–1626 Henrik Hansson Wentzelius 1631–1641 Petrus Jonæ Girs 1642–1646 Matthias Nicolai Ignatius 1648–1653 Johannes Brobeck 1654–1659 Ericus Erici Cupræus 1659–1685 Johan Huss 1702–1704 Johan Huss 1704–1706 Anders Ahlgren 1707–1710 Erik C. Holmenius Apupapit ja armovuoden saarnaajat 1723–1725 J. Sevonius 1730–1732 J. Deutsch 1731 J. Langius 1734–1737 J. J. Dannenberg 1737–1738 J. Forstein 1741–1742 G. Kalm 1742–1745 J. J. Europaeus 1744–1747 H. Sartelius 1746–1749 I. Hougberg 1747 J. Lindsteen 1747–1748 A. Malmstedt 1749–1753 G. Åberg 1748–1751 J. Allenius 1751–1753 J. Steenhardt 1753–1756 B. Stolpe 1753–1762 A. Corsberg 1754–1760 E. Klööff 1756–1758 F. Beriche 1760–1776 C. Starck 1763–1769 A. G. Wirzenius 1766–1774 I. Silfström 1767–1789 A. Forssman 1774–1785 J. Ågren 1774–1779 F. G. Palmaeus 1777–1778 D. Indrenius 1778–1785 J. Bergstein 1780–1781 K. A. Europaeus 1780–1782 J. Åkerstedt 1781–1784 P. A. Europaeus 1784 J. H. Wargelin 1784–1788 B. Engberg 1784–1788 C. G. Schwindt 1785–1786 J. J. Slottman 1787–1794 A. Penzelius 1788–1792 H. Kyrenius 1789–1790 A. G. Castegren 1792–1795 J. J. Corsberg 1794–1798 J. Groundstroem 1795–1796 J . Corpeus 1796–1799 J. H. Wirenius 1794–1798 J. C. Völker 1797–1803 J. Schroeder 1799 J. J. Forsmann 1800–1802 G. A. Mansner 1802–1803 J. Schroeder 1804–1806 D. Saelan 1804–1805 G. G. Åkerblom 1806 J. R. Granbaum Ylimääräiset papit 1802–1815 Abraham Dahl 1806–1818 Johan Wilhelm Stråhlman 1819–1820 Karl Wilhelm Siren 1821–1822 Erik Niklander 1822–1824 Gustaf Adolf Brunou 1822–1824 Isak Ahlholm 1824–1835 Abraham Poppius 1829–1836 Bror Sven Hougberg 1831–1832 Karl Johan Vinter 1831 Herman Fredrik Forsberg 1832–1838 August Wilhem Relander 1835–1836 Gabriel Österberg 1837–1839 Uno Cygnaeus 1838–1840 Axel Emanuel Berner 1838–1840 Erik Kristian Relander 1838–1841 Anders Huchtman 1841 Wilhelm Ludvig Lundan 1841–1853 Karl Gustaf Winter 1841–1843 Gustaf Adolf Cajander 1843–1844 Gustaf Leonard af Enehjelm 1844 Klas Weisell 1844–1845 Karl Reinhold Cedervaller 1845–1848 Aron Lundström 1848–1849 Filemon Dahl 1849–1850 Karl Edward Aspelund 1850–1851 Bernhard Kristfrid Sarlin 1851 Odert Teodor Illbeg 1851–1852 Herman Wilhelm Roschier 1852–1854 Ismael Ruuth 1853–1856 Otto Wilhelm Segersvärd 1854–1856 Karl Johan Gyllenbögel 1856–1857 Karl August Vinter 1856–1858 Alexander Bernhard Stråhlman 1857–1864 Teodor Titus Timoteus Tornell 1858 Anders Gustaf Forsblom 1858 Gustaf Robert Tornell 1860–1865 Adolf Relander 1862 Henrik Konstantin Corander 1864–1865 Karl Adolf Edvard Vinter 1865–1868 Herman Ekman 1865–1877 Johannes Vitikka 1865–1866 Bror Karl Masalin 1868–1876 Bror Karl Masalin 1868 Gustaf Viktor Eklund 1870 Kasimir Konstantin Stråhlman 1871 Henrik Wilhem Salenius 1871 Johan Henrik Martin 1872 Frans Ludvig Bengelsdorff 1873–1883 August Henrik Salminen 1883–1907 Sune Fredrik Gräsbeck 1884–1900 Gustaf Edvin Fabritius 1886 Johan Wilhelm Lindqvist 1886–1887 Adolf Hakkarainen 1887–1889 Adolf Hakkarainen 1887–1900 Emerik Tirkkonen 1890–1891 Johan Koskinen 1891 Adiel Bergroth 1893 Onni Herman Ronimus 1895–1896 Karl Mikael Mellberg 1897–1898 Karl Mikael Mellberg 1898 Sven Robert Artur Piira 1906 Sven Robert Artur Piira 1900 Gottlieb Aron Kleofas Hymander 1900–1901 Niilo Vitikainen 1900–1906 Kaarlo Aukusti Olander 1901–1903 Antti William Kuusisto 1903–1906 Kaarlo Väinö Johannes Pfaler Arkisto Viipurin kaupungin jakamattoman seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1753, tilikirjat vuodesta 1727 ja historiakirjat vuodesta 1793. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1753–1990. Seurakunnan kirkonarkistoa tuhoutui ilmeisesti pappilan mukana Viipurin kaupungin palossa 21.6.1793. Palossa kerrotaan tärveltyneen erityisesti Viipurin ruotsalaisen seurakunnan historiakirjat ja tuhoutuneen Viipurin nuoremman konsistorin kaikki asiakirjat sekä Viipurin seurakuntien muuta kirkollista omaisuutta. Viipurin kaupungin seurakuntien asiakirjat ovat säilyneet vain osittain. Viipurin tuomiokirkkoseurakunnan kirkonkirjoista talvisodan aikana tuhoutuivat rippikirjat vuosilta 1849–1930, lastenkirjat vuosilta 1861–1919 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuosilta 1901–1938, vihittyjen osalta vuosilta 1913–1938 ja kuolleiden osalta vuosilta 1903–1935. Näiden lisäksi luettelot muuttaneista vuosilta 1880–1930 ja kuulutetuista vuosilta 1881–1938 tuhoutuivat tai jäivät Venäjälle. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Viipurin kaupungin jakamattoman seurakunnan ja suomalaisen seurakunnan eli tuomiokirkkoseurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto

Rajakartta: Vesilahti Mainitaan itsenäisenä seurakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1346. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi kuulunut alkuaan Pirkkalan tai Karkun emäseurakuntaan. Seurakunnan tiettävästi järjestyksessään toinen kirkko vihittiin Pietari-Paavalin nimikoksi 3.2.1422. Tästä kirkosta oli myöhemmin jäljellä kivinen sakaristo hautausmaalla. Uusi kirkko laajennettiin 1732 ja rakennettiin uudelleen 1801–1803. Vesilahden kunta perustettiin 1869. Seurakuntaan kuuluneista Lempäälä erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi jo 1400-luvulla. Tottijärvi perustettiin noin 1662, muodostettiin kappeliksi 1689 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Vesilahden Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät sekä osia Lohnattilan, Unajalan, Viljulan, Menkalan, Pörölän ja Halmeenmäen kylistä liitettiin kuuluvaksi perustettuun Viialan seurakuntaan 1921. Muut nimet Vesilax Maakirjakylät Alholahti (Huonola), Ania, Arpiainen, Hakkila, Halkivaha, Halmeenmäki, Heinusuo, Hiirenoja, Hinsala, Huhta, Ilonen, Jokioinen, Junnila, Järvenranta, Kaakila, Kahnala, Kaltsila, Karukka, Kirkonkylä, Korpiniemi, Koski, Kostiala, Kurala, Kurkela, Kärkölä, Lammi, Laukko, Lohnattila, Mantere, Menkala, Mustinen (Mustis), Naarva, Niemenkylä, Niemenpää, Ojoinen, Onkimäki, Palho, Pappila, Pörölä, Pöyhölä, Rautiala, Riitiälä, Saarela, Sakoinen (Sakois), Salospohja, Sarkkila, Sorva, Suomela, Suonola, Tolppa, Tottijärvi, Toivola, Unajala, Vakkala, Valkkinen, Viljula, Vännilä, Yliskylä Naapuriseurakunnat Kylmäkoski , Lempäälä , Nokia , Pirkkala , Punkalaidun , Tottijärvi , Tyrvää , Urjala , Viiala Papisto Kappalaisen palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 28.6.1681 ja Keisarillisen senaatin päätös 13.10.1863. Seurakuntaan perustettiin vuonna 1817 pedagogio Ahlmanin 52 000 riikintaaleria käsittävillä testamenttivaroilla. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1662 kunnes virka muutettiin koulunopettajan viraksi keisarillisella käskykirjeellä 7.11.1856. Käskykirjeen mukaan opettajan tuli olla papiksi vihitty ja ottaa osaa muun papiston kanssa kirkollisiin toimituksiin. Opettajan palkasta Keisarillisen senaatin päätös 22.9.1881. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kokonaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 2.6.1887, jolloin seurakunnan papiston palkkaus järjestettiin uudelleen. Kirkkoherrat 1554–1567 Jöns Laurentii Torsth 1567–1578 Jören Person 1580–1611 Magnus Olaj 1612–1626 Jacobus Matthiae 1626–1643 Josephus Michaelis Wallenius 1744–1767 Johan Hacks 1769–1806 David Vegelius 1808–1809 Karl Fredrik Vegelius 1813–1822 Karl Konstantin Hildén 1827–1837 Erik Roos 1839–1857 Benjamin Lilljestrand 1859–1882 Gustaf Ticklén 1884–1893 Gustaf Fredrik Pohjala 1895–1921 Johan Saladin Ticklén 1922–1934 Frans Alfred Penttinen 1936–1953 Kalle Heribert Kahiluoto Kappalaiset 1565–1566 Magnus Olai 1589–1602 Jacobus Matthiae 1624–1626 Josephus Michaelis Wallenius 1634–1639 Christianus Jacobi 1740–1744 Johan Hacks 1744–1766 Jeremias Wallenius 1767–1781 Lars Eckman 1781–1786 Herman Wegelius 1787–1808 Karl Fredrik Vegelius 1808–1822 Karl Brasse 1825–1836 Paul Carlsson 1838–1850 Gustaf Ticklén , ensin vt. kappalainen 1851–1861 Gustaf Hackstedt 1865–1870 Herman Gustaf Finckenberg 1870–1872 Anton Emil Vellenius 1872–1884 Gustaf Fredrik Pohjala 1885–1887 Edvard Hannula 1889–1914 Karl Hjalmar Hildén 1914–1919 Vihtori Severus Hiissa 1920–1922 Leonard Pietari (Pekka) Tapaninen 1923–1927 August Ferdinand Raatsi 1928–1933 Frans Arvi Kaukomaa 1934–1939 Viljo Aadolf Elonheimo 1940–1959 Simo Aatos Lennart Laatikainen Pitäjänapulaiset 1729–1730 Josef Wallenius 1731–1738 Henrik Melartopaeus 1738–1744 Jeremias Wallenius 1744–1759 Johan Chydenius 1760–1786 Paul Rajalin 1786–1787 Karl Fredrik Wegelius 1788–1793 Jakob Gullsten 1797–1808 Karl Brasse 1811–1834 Adolf Vahlberg 1836–1846 Mikael Kellman 1849–1851 Gustaf Hackstedt 1852–1857 Gustaf Ferdinand Johnsson 1857–1859 Karl Johan Indrén , ensin vt. 1860–1876 Johan Gustaf Skogström , virka lakkautettiin 1881 Ylimääräiset papit 1721– Josef Wallenius, kappalaisen apulainen 1740–1744 Johan Chydenius , kirkkoherran apulainen 1740–1744 Simon Åström , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1753–1760 Paul Rajalin , vt. pitäjänapulainen 1753– Henrik Telenius , kappalaisen apulainen 1763–1767 Lars Eckman , kirkkoherran apulainen 1778–1784 Herman Wegelilus , kirkkoherran apulainen 1782–1786 Karl Fredrik Wegelius , kirkkoherran apulainen 1792–1797 Karl Brasse , kirkkoeherran apulainen 1796–1799 Mikael Lundén , kirkkoherran apulainen 1800–1807 Johan Reilin , kirkkoherran apulainen 1809–1813 Johan Daniel Hagner , armovuodensaarnaaja 1814–1822 Bror Konstantin Hildén , kirkkoherran apulainen 1822–1825 Henrik Vilhelm Vegelius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1822–1825 Jakob Ekberg , armovuodensaarnaaja 1826–1827 Jakob Vahlberg , armovuodensaarnaaja 1828 Fredrik Johan Colerus , apupappi 1830–1835 Gustaf Ticklén , kirkkoherran apulainen 1834–1836 Mikael Kellman , armovuodensaarnaaja 1837 Karl Gustaf Grönqvist , kirkkoherran apulainen 1837–1839 Berndt Josef Amnell , armovuodensaarnaaja 1839–1843 Karl Hacklin , kirkkoherran apulainen 1843–1849 Gustaf Hackstedt , kirkkoherran apulainen 1848–1852 Karl Elis Roos , armovuodensaarnaaja 1878 Otto August Lundqvist , kirkkoherran apulainen 1879 Johan Adolf Leivo , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Karl Gustaf Elomaa , vt. kappalainen 1887–1888 Johan Kristian Mäkinen , vt. kappalainen 1888–1889 Axel Rudolf Leván , vt. kappalainen 1889 Karl Viktor Petrell , vt. kappalainen 1893–1895 Karl Konstantin Aalto , armovuodensaarnaaja 1916–1917 Lauri Vilho Halla 1917–1920 Torsten Leonard Salminen 1921–1922 Martti Henrik Haavio 1922–1923 Lauri Henrik Pietilä 1935–1936 Viljo Antero Vuorinen 1940 Esko Johannes Haapa Arkisto Vesilahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1688, tilikirjat vuodesta 1858 ja historiakirjat vuodesta 1755. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1922. Seurakunnan pappila paloi 15.5.1868, jolloin tulipalossa tuhoutui esimerkiksi keskiajalta säilyneitä kirjeitä, ja vanhimmat historiakirjat sekä historiakirjat vuosilta 1808-1831 ja rippikirjat vuosilta 1694-1774. Kappalaisen virkatalo paloi ensimmäisen kerran 16.6.1907 ja toisen kerran sisällissodan aikana 7.4.1918, jolloin lähes kaikki sen rakennukset tuhoutuivat mutta kirkonarkistoja ei tiettävästi tuhoutunut. Kansallisarkisto on digitoinut Vesilahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Akaa Kuului alkuaan Sääksmäen emäseurakuntaan ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi pappeinkokouksessa Turussa 1483. Kappalainen seurakunnassa oli ainakin jo 1624, virka kuitenkin lakkautettiin uuden palkkausjärjestyksen mukaan 4.3.1892. Akaan kunta perustettiin 1870 ja se lakkautettiin 1946, jolloin perustettiin Toijalan kaupunki. Osa vanhasta Akaan kunnasta siirrettiin kuuluvaksi Kylmäkosken kuntaan. Seurakunnallisesti viimeksi mainittu jäi kuulumaan kuitenkin Akaan seurakuntaan. Seurakuntaan kuuluneista Urjalan kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1589. Kylmäkoski perustettiin rukoushuonekunnaksi 1658, muodostettiin kappeliksi 1892 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1897. Seurakuntaan kuulunut Viiala perustettiin rukoshuonekunnaksi 1905 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1926, johon kuului Haihunkosken, Tarpian ja Varrasniemen kylien lisäksi osia Lempäälästä ja Vesilahdesta. Muut nimet Akkas, Saris Maakirjakylät Haanoja, Haihunkoski, Haudanniemi, Kaulo, Käyrälä, Kurisjärvi, Lontila, Mustue, Nahkiala, Pätsiniemi, Riisikkala, Sontula, Sotkia, Toijala, Varrasniemi, Viiala Naapuriseurakunnat Kalvola , Koijärvi , Kylmäkoski , Lempäälä , Sääksmäki , Urjala , Valkeakoski , Viiala Papisto Papiston palkasta tehtiin suostumus 17.6.1733 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 18.4.1856. Asuinpaikaksi kappalaiselle määrättiin Kylmäkosken kirkon piiri keisarillisella käskykirjeellä 8.12.1859. Naskalan kappalaisen virkatalon myynnistä ja rahojen jakamisesta keisarillisen senaatin päätöksessä 7.9.1892. Seurakunnassa oli pitäjänapulainen ainakin vuodesta 1658, kunnes Kylmäkoskella asunut pitäjänapulaisen virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 8.12.1859 ja hänen palkkansa annettiin kirkkoherralle. Kirkkoherrat 1551–1578 Ericus Laurentii Jens eli Jentz 1579–1603 Johannes Stephani 1603–1613 Georgius Sigfridi 1614–1645 Johannes Michaelis Ilius 1645–1657 Ericus Johannis Ilius 1658–1678 Jacobus Matthiae Ichtydius 1679–1693 Josephus Josephi Wallenius 1693–1707 Arvid Florinus 1707–1712 Josef Kolckenius 1712–1719 Johan Wallenius 1722–1754 Nils Malm 1754–1764 Nils Malm junior 1765–1780 Gabriel Favorinus 1781–1783 Mikael Aurelius 1785–1800 Jonas Henrik Mennander 1801–1807 Karl Gustaf Wallenius 1808–1828 Zacharias Tamlander 1835–1844 Isak Immanuel Perdén 1846–1882 Erik Niklas Hildén 1885–1889 Johan Gustaf Fritjof Laurén 1892–1896 Karl Johan Ahonius 1898–1905 Karl Anders Troberg 1906–1919 Johan Fabian Lehto 1919–1934 J. A. Peltonen 1934– O. E. Närhi Kappalaiset 1560 Ericus 1603 Urbanus Johannis 1611–1624 Jacobus Jacobi Hiisi 1627–1630 Martinus 1633–1645 Ericus Johannis Ilius 1645–1658 Jacobus Matthiae Ichtydius 1658–1680 Josephus Josephi Wallenius 1681–1689 Erik Ichtydius 1689–1707 Josef Kolckenius 1708–1712 Johan Wallenius 1712–1736 Sigfrid Immenius 1737–1765 Gabriel Favorinus 1766–1781 Mikael Aurelius 1782–1801 Karl Gustaf Wallenius 1803–1809 Anders Salovius 1812–1820 Johan Malin 1821–1828 Benjamin Lilljestrand 1829–1830 Karl Justin 1833–1856 Josef Ahonius 1856–1859 Karl Fredrik Riedell 1861–1892 Karl Johan Ahonius , virka lakkautettiin 1892 Pitäjänapulaiset 1679–1680 Erik Ichtydius 1689–1708 Johan Wallenius 1708–1712 Sigfrid Immenius 1712–1758 Johan Wastenius 1759–1773 Matthias Wirberg 1764 Johan Avellan 1775–1776 Gabriel Ståhle 1777–1782 Karl Gustaf Wallenius 1782–1799 Johan Wallenius 1801–1806 Jonas Henrik Mennander 1807 Johan Reilin 1808–1817 Adolf Johan Alander 1818–1841 Johan Aurén 1845–1853 Mikael Palenius 1853–1868 Johan Oskar Bergroth , virka lakkautettiin 1859 Ylimääräiset papit –1645 Jacobus Matthiae Ichtydius, kirkkoherran apulainen 1651–1658 Josephus Wallenius , Kirkkoherran apulainen 1654 Gustavus Henrici 1657–1659 Olaus Petri, papin apulainen 1664–1778 Jacobus Caspari Eichman , kirkkoherran apulainen 1684–1789 Josef Kolckenius , pappien apulainen 1774–1775 Gabriel Ståhle , kirkkoherran apulainen 1780–1782 Johan Wallenius , kirkkoherran apulainen 1793–1801 Jonas Henrik Mennander , kirkkoherran apulainen 1800–1810 Johan Palmroos , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1809–1812 Johan Aurén , armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1822–1824 Klas Johan Tamlander , kirkkoherran apulainen 1824–1829 Adrian Gabriel Björnberg , kirkkoherran apulainen 1828–1829 Fredrik Vilhelm von Pfaler , välisaarnaaja, kappalaisen viransijainen, sijaiskirkkoherra 1829–1831 Klas Johan Tamlander , sijaiskirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1830–1833 Johan Henrik Wijkberg, armovuodensaarnaaja, kappalaisen viransijainen 1831–1834 Anders Gustaf Gonander , sijaiskirkkoherra 1841–1842 Gustaf Fredrik Palander , Kirkkoherran apulainen 1842–1843 Gottfrid Lagerström , kirkkoherran apulainen 1843–1844 Matias Enroth , kirkkoherran apulainen 1844–1845 Karl Herman Lindfeldt , vt. pitäjän apulainen 1859–1860 Karl Abraham Rikberg , vt. kappalainen 1860–1861 Oskar Grönholm , vt. kappalainen 1874 Hugo Benjamin Sulin , kirkkoherran apulainen 1875–1876 Jebets Jesiel Judu Judén , kirkkoherran apulainen 1877–1879 Karl Anders Troberg , kirkkoherran apulainen 1879–1881 Isak Reinhold Tamminen , kirkkoherran apulainen 1882–1885 Kaarlo Kustaa Elomaa , virka- ja armovuodensaarnaaja, kirkkoherran viransijainen 1884–1885 Karl Hjalmar Hildén , armovuoden saarnaaja 1889–1891 Abel Kivioja , sijaiskirkkoherra 1892–1893 Vilhelm Palmroth , vt. kappalainen 1895 Konrad Edvard Vanne , kirkkoherran apulainen 1896–1898 Frans Adolf Rudanko , sijaiskirkkoherra 1905–1906 Erik Wilhelm Hagfors , sijaiskirkkoherra Arkisto Akaan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1688–1909. Seurakunnan pappila paloi noin 1803, jolloin osa arkistoa tuhoutui. Kirkkoon murtauduttiin 1.6.1906, jolloin mainitaan esimerkiksi kirkonkirjoja revityn. Kansallisarkisto on digitoinut Akaan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Akaan emäseurakunnan alueelle, kun Viialan rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 12.4.1905. Senaatti suostui rukoushuoneen rakentamiseen päätöksellään 13.12.1905. Alkuaan säännöllisiä jumalanpalveluksia pidettiin noin kaksi kertaa kuukaudessa siten, että Akaan papisto piti niitä joka toisena ja Lempäälän papisto joka kolmantena pyhänä. Muodostettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1926, jolloin seurakuntaan tuli kuulumaan Akaan Haihunkosken, Tarpian ja Varrasniemen kylät, Lempäälän Alkkulan, Tolvilan ja Taipaleen kylät sekä Vesilahden Heinäsuon, Riipilän ja Sarkkilan kylät ja osia Lohnattilan, Unajalan, Viljulan, Menkalan, Pörölän ja Halmeenmäen kylistä. Ensimmäinen vakinainen kirkkoherra astui virkaansa 1938. Viialan kunta perustettiin 1932 ja liitettiin Akaan kuntaan 2007. Kylät Alkkula, Arpiainen, Haanoja, Haihunkoski, Halmeenmäki, Heinusuo (Heinäsuo), Hulaus, Järviö, Lohmattila, Menkala, Nahkiala, Pappila, Perälä, Pätsiniemi, Pörölä, Riitiälä, Rikala, Saarela (Huorois), Sarkkila, Taipale, Tarpia, Tolvila, Unajala, Varrasniemi, Viiala, Viljula, Vuolle Naapuriseurakunnat Akaa , Lempäälä , Vesilahti Papisto Kirkkoherrat 1938–1942 Artturi Varho Ylimääräiset papit 1927 Kustaa Viljami Elovaara, väliaikainen pappi, vt. kirkkoherra 1927–1938 Artturi Varho, väliaikainen pappi, vt. kirkkoherra Arkisto Viialan seurakunnan historiakirjat alkavat vuodesta 1927. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Viialan seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vihti Mainitaan Lohjan emäseurakunnan kappelina jo 1433. Oli erotettuna Lohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ainakin jo 1507. Seurakunnan vanha kirkko lienee ollut Birgittan (tai Berttelin) nimikko. Uusi tiilinen kirkko vihittiin käyttöön 1772, jolloin vanha kirkko jätettiin rappiolle ja siitä myytiin kaikki muut osat paitsi kivet ja tiilet 6 1/2 riikintaalarin summasta 4.8.1801. Tämän jälkeen se, mitä muureista saatiin irti kuljetettiin kirkkotarhan aitaukseksi. Vanhan kirkon läntinen pääty kaatui myrskyssä 17.10.1869. Uusi kirkko ja kellokastari paloivat ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.7.1818. Kirkko kuitenkin korjattiin ja se oli jälleen käytössä 1822. Toisen kerran kirkon kellotorneineen poltti ukkosen tuli 8.8.1846. Korjattu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 22.10.1848. Loppi mainitaan seurakunnan kappelina lyhyen aikaa 1558–1563. Seurakuntaan kuulunut Janakkala perustettiin kappeliksi 1654 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1897. Vihdin kunta perustettiin 1867. Muut nimet Vichtis, Wichtis Maakirjakylät Haapakylä, Hulttila, Hynnölä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Irjala, Jättölä, Kaharla, Kaukola, Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila (Werkatakkila), Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Niuhala, Nummenkylä, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Pääkslahti, Ritala, Ruskela, Salmi, Selki, Siippoo (Siipoinen), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vanhala, Vanjoki, Vanjärvi, Veikkola, Vihtijärvi, Vähäkylä Naapuriseurakunnat Espoo , Hyvinkää , Kirkkonummi , Lohja , Loppi , Nummi , Nurmijärvi , Pusula , Pyhäjärvi , Karkkila , Siuntio Papisto Vuodesta 1773 lähtien pidettiin seurakunnassa joka kolmas sunnuntai ruotsinkielinen jumalanpalvelus sakaristossa. Sääntö vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 17.71781. Aamu- ja puolipäiväjumalanpalvelukset määrättiin pidettävän samalla tavalla sakaristossa kuin kirkossakin kuninkaan päätöksellä 7.6.1786, jolloin ruotsinkielisiä oli 40 henkeä. Asia järjestettiin kuninkaan päätöksellä 13.11.1789 ja viimeinen sääntö annettiin tiettäväksi tuomiokapitulin päätöksellä 22.2.1817. Papiston palkasta tehtiin suostumus 29.9.1733. Voikymmenyksistä kihlakunnnaoikeuden päätökset 15.10.1754 ja 21.10.1767. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 14.5.1868. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1674 kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 6.3.1862. Kirkkoherrat 1554–1578 Laurentius Petri 1579–1612 Sigfridus Petri Orava 1615–1640 Gregorius Matthiæ Forsius 1640 Petrus Martini 1641 Jacobus Petri Boterus (Aquilinus) 1661 Georgius Bartholdi Agricola 1676–1697 Johan Procopaeus 1698–1715 Jonas Thauvonius 1722–1736 Henrik Malm 1737–1772 Jakob Malm 1773–1793 Georg Lagus 1795–1801 Bengt Jakob Ignatius 1801–1818 Abraham Vilhelm Tuderus 1819–1820 Johan Floman 1823–1848 Anders Johan Hipping 1851–1856 Henrik Johan Hjort 1859–1869 Henrik Vilhelm Hellström 1872–1891 Robert Borenius 1893–1910 Hugo Valdemar Wecksell 1914–1925 Lauri Arvid Itkonen 1928–1950 Aukusti Alfred Oravala Kappalaiset 1593 Petrus Johannis 1618–1630 Matthias Michaelis 1641 Georgius Bartholdi Agricola 1722–1747 Georg Agricola 1748–1760 Johan Forsman 1762–1796 Jakob Gravelius 1798–1804 Karl Johan Schæffer 1805–1821 Adolf Bäckvall (Oxenius) 1822–1833 Sven Israel Ignatius 1836–1867 Johan Tulander 1879–1881 Anders Engman 1886– Henrik Vairinen Pitäjänapulaiset 1735–1748 Johan Forsman 1750–1782 Karl Strandman 1782–1789 Anders Ågren 1790–1798 Karl Johan Schæffer 1799–1805 Adolf Oxenius 1806–1807 Anders Henrik Schæffer 1809–1812 Abraham Matenius 1812–1818 Karl Sarlin 1819–1836 Johan Tulander 1836–1847 Samuel Hellgren 1848–1860 Gustaf Dahlberg , virka lakkautettiin 1862 Ylimääräiset papit 1746– Fredrik Gylling , kirkkoherran apulainen 1748–1750 Karl Strandman , pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja 1752– Johan Kristofer Schäffer , kappalaisen apulainen 1754– Anders Malm , kirkkoherran apulainen 1777– Henrik Limnell , kirkkoherran apulainen 1784– Gustaf Tallquist , kirkoeherran apulainen 1785–1790 Karl Johan Schäffer , kirkoherran apulainen 1788–1792 Mikael Åhlgren , kappalaisen apulainen 1791– Gabriel Lagus , kirkkoherran apulainen 1792– Henrik Tötterman , kirkkoherran apulainen 1793– Adolf Oxenius , kappalaisen apulainen 1804–1806 Anders Henrik Schæffer , välisaarnaaja 1809–1814 Johan Tulander , kirkkoherran apulainen 1814–1819 Henrik Videman , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1817–1823 Anders Johan Svenson , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1821–1822 Karl Henrik Hafverberg , välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra 1829–1830 Johan Wichtman , kirkkoherran apulainen 1831–1835 Henrik Vilhelm Hellström , kirkkoherran apulainen 1833–1836 Erik Napoleon Bonsdorff , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1839–1844 Frans Fredrik Fagren , kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen 1841–1842 Gabriel Benedikt Hildeen , kaappalaisen sijainen 1843 Kristian Vilhelm Vesterholm , pitäjänapulaisen sijainen 1844–1845 Gustaf Dahlberg , kirkkoherran apulainen 1845 Adolf Fredrik Langel , kirkkoherran apulainen 1844–1846 Henrik Erland Brander , kappalaisen sijainen 1846–1851 Tobias Petterson , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1847–1848 Alexander Edvard Nygren , kappalaisen sijainen 1848–1855 Karl Fabian Sahlberg , kappalaisen sijainen 1855–1857 Karl Isak Ridderborg , kappalaisen sijainen 1856–1857 Frans Severin Palmroos , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1857–1867 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen 1861 Johan Fredrik Reinholm , kappalaisen sijainen 1867–1871 Erik Rautell , vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra 1871–1877 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen 1877–1879 Johan Gustaf Alfred Helenius , vt. kappalainen 1879 David Sirenius , vt. kappalainen 1881–1884 Frans Viktor Sainio , vt. kappalainen 1884–1886 David Sirenius , vt. kappalainen 1891–1893 Artur Eliel Candolin , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1896–1902 Kustaa Palmunen , vt. kappalainen 1905–1908 Frans Viktor Hannus , vt. kappalainen 1907– Kalle Heribert Kahiluoto, papiston apulainen, vt. kappalainen 1908– Vihtori Severus Hilssa, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Sulo Verner Vaarantaus, vt. kappalainen Arkisto Vihdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1644. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–2018. Kansallisarkisto on digitoinut Vihdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Vihanti Perustettiin Saloisten seurakunnan kappeliksi 1751, kun Saloisten toinen kappalainen sijoitettiin paikkakunnalle. Aiemmin Raahen ja Saloisten kappalaiset olivat pitäneet täällä jumalanpalveluksia. Kappalaisen virkataloksi ostettiin Yrjö Pehkosen kruununtila 1748. Vihantiin kuuluvan Alpuan kylän asukkaiden anomukseen, että heidät erotettaisiin omaksi kappeliseurakunnaksi, tuomiokapituli antoi kieltävän päätöksen 6.3.1782. Erotettiin Raahen ja Saloisten pitäjästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.2.1896, jolloin määrättiin entiselle kappalaisen virkatalolle kirkkoherran virkatalon oikeudet ja tila määrättiin rakennettavaksi lailliseen kuntoon ennen viran julistamista haettavaksi. Vihannin kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Raahen kuntaan 2013. Maakirjakylät Alpua, Korpi (Ilveskorpi), Vihanti Naapuriseurakunnat Haapavesi , Oulainen , Paavola , Pattijoki , Saloinen Papisto Kirkkoherrat 1922–1955 Gustaf Samuel Strömmer Kappalaiset 1751–1756 Peter Nordmarck 1759–1776 Anders Durchman 1776–1791 Fredrik Hedberg 1793–1819 Gabriel Borg 1819–1827 Karl Jakob Borg 1829–1861 Karl Kristian Lindfors 1861–1868 Reinhold Helander 1869–1887 Karl Isak Vilhelm Österbladh 1887–1892 Kuno Ferdinand Strömmer 1893–1900 Pekka Korhonen , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1827–1828 Berndt Gustaf Hällsten , välisaarnaaja 1845 Karl Filip Tillman , kappalaisen apulainen 1868–1869 Herman Mauritz Inberg , välisaarnaaja 1892–1893 Antti Adolf Gummerus , vt. kappalainen 1900–1902 Juhani Hannuksela , vt. kappalainen 1902–1904 Lars August Malmberg , vt. kappalainen 1904–1906 Viktor Emil Lagus , kappalainen, väliajansaarnaaja 1906–1915 Johan Vilhelm Virkkunen (Snellman) , vt. kappalainen 1915–1922 Gustaf Samuel Strömmer, vt. kappalainen ja kirkkoherran viran väliajansaarnaaja Arkisto Vihannin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1691 ja historiakirjat vuodesta 1738. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1689–1947. Kansallisarkisto on digitoinut Vihannin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Viaporin linnoituksen rakentaminen saaristoon Helsingin kaupungin edustalle aloitettiin 1749. Linnoitukseen rakennettiin myös oma kirkko. Alkuaan linnoituksen kuritushuoneen saarnaaja hoiti sielunhoitoa. Kuningas määräsi käskykirjeessä 29.11.1766, että sielunhoito linnoituksessa kuului sotapapin tehtäviin. Ruotsin vallan lopulla linnoitukseen perustettiin garnisooni- eli linnanseurakunta, johon kuuluivat sekä sotilaat että lähisaarten siviilit ja jolla oli oma saarnaaja. Suomen sodassa 3.5.1808 linnoitus luovutettiin antautumisen jälkeen venäläisille ja saarnaaja joutui vangiksi. Seurakunnan toiminta jatkui saarnaajan apulaisen turvin. Samaan aikaan Viaporin vanha puinen luterilainen kirkko tuhoutui. Venäjän vallan alussa seurakuntaa alettiin kutsua Viaporin suomalais-ruotsalais-saksalaiseksi evankelis-luterilaiseksi seurakunnaksi, sillä siihen kuului siviilien ohessa Venäjän keisarillisen armeijan saksankielisiä sotilaita. Seurakunta sai oman erityisen saarnaajan, jota kutsuttiin Viaporin sotaväkeen kuulumattomien evankelisluterilaisten saarnaajaksi ja Viaporin venäläisen sotaväen ja linnoitusten luterilaisten kirkkoherraksi. Viaporin luterilainen kirkko suljettiin ja seurakunnan papiston asunto otettiin valtion haltuun Venäjän keisarikunnan sotaministeriön käskyllä 21.12.1882. Tämän jälkeen Viaporissa ei ollut seurakunnallista toimintaa vuoteen 1887 asti. Lopulta seurakunta yhdistettiin Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan 1905. Suomen itsenäistymisen jälkeen Viaporin linnoitus nimettiin uudelleen Suomenlinnaksi ja Suomenlinnan korjattu kirkko luovutettiin puolustusministeriön käyttöön maan ainoana sotilaskirkkona. Kirkko siirrettiin takaisin Suomenlinnan luterilaiselle seurakunnalle 1960. Muut nimet Suomenlinna, Sveaborg, Sveaborgs garnisonsförsamling, Sveaborgs fästningsförsamling, Viaporin linnoitusseurakunta, Viaporin garnisooniseurakunta Papisto Viaporin linnoituksen saarnaajan eli sen luterilaisen sotaväen kirkkoherran palkasta sääti väliaikaisesti Keisarillinen meridepartementti jo 16.1.1809 ja vankihuoneensaarnaajan palkasta määrättiin keisarin käskykirjellä 26.8.1811. Saarnaajan palkasta annettiin armollinen ohjesääntö 19.10.1829, kenraalikuvernöörin kirje 29.1.1835 ja Keisarillisen senaatin kirkollisasiain toimituskunnan kirje 25.4.1857. Seurakunnan saarnaajalla oli kaksinkertaiset virkavuodet. Kirkkoherrat 1925–1951 Paavo Virkkunen Saarnaajat 1799–1808 Edvard Daniel Hartman 1808–1809 Jakob Johan Björksten 1809–1816 Johan Henrik Gustavson 1863–1883 Henrik August Reinholm 1887–1893 Alfons Johan Alexander Lönnroth 1893–1897 Lars Johannes Molander 1897– Edvard Eliel Lundell Linnoitusseurakunnan yliopettajat 1783–1803 Lars Johan Stigzelius 1803–1807 Johan Anders Qviding 1807–1809 Jakob Johan Björksten , virka lakkautettiin Arkisto Viaporin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1796, tilikirjat vuodesta 1856 ja historiakirjat vuodesta 1815. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1796–1909. Seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat tuhoutuivat Suomen sodassa antautumisen aikana 3.5.1808, jolloin säilyi ainoastaan rippikirja vuosilta 1796–1808. Viaporin luterilainen kirkko ja seurakunnan koko arkisto tuhoutuivat Krimin sodan aikaisen pommituksen aiheuttamassa palossa 9.8.1855. Seurakunnan rippikirjat jatkuvat vuodesta 1866. Historiakirjat ovat säilyneet katkonaisesti vuodesta 1815 ja lähes täydellisesti vuodesta 1857 lähtien. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto