Sipoon emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka mainitaan kappelina jo 1693 ja jonka kirkkoa väitettiin ikivanhaksi jo 1746. Viisi Helsingin pitäjän ja kolme Sipoon talonpoikaa rakensivat kirkkorakennuksen. Kirkko kärsi isonvihan aikana erittäin pahoja vaurioita ja pikkuvihan jälkeen se oli jo niin huonossa kunnossa, että se täytyi purkaa 1700-luvun puolivälissä. Uusi puinen kirkko rakennettiin 1753. Kirkko sai kellot 1755 ja 1773. Kirkkoa kunnostettiin 1895, jolloin se sai uuden kellotapulin. Kirkko oli Sipoon papiston tarkastuksen alainen ja siinä pidettiin jumalanpalveluksia ruotsiksi, joskus suomeksikin, joka kolmas sunnuntai, kaksi kertaa peräkkäin Helsingin pitäjän ja kolmannen kerran Sipoon papiston toimesta. Sipoon kunnan Östersundomin alue liitettiin Helsingin kaupunkiin 2009. Muut nimet Itäsalmi Naapuriseurakunnat Helsingin pitäjä , Sipoo Arkisto Seurakunnalla ei tiettävästi ole ollut omaa arkistoa ja sen asukkaat lukeutuvat Sipoon seurakunnan kirkonkirjoihin. Erillistä rippikirjaa Östersundomia varten pidettiin vuosina 1799–1825. Kirjallisuudessa aiemmin esitetty tieto, että rippikirja vuosilta 1838–1848 olisi tuhoutunut Helsingin pitäjän pappilan palossa 20.5.1896, on virheellinen.

Helsingin kaupunki perustettiin Vantaanjoen suulle 1550 ja se sai privilegionsa 3.8.1569. Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1555 ja kappalainen 1593. Kaupunki määrättiin siirrettäväksi Sandhamniin eli Santahaminaan 13.11.1638, seuraavana vuonna ehdotettiin kaupungin siirtämistä Södernäsiin eli Sörnäisiin ja lopulta privilegiot uudelle kaupungille annettiin 2.10.1639. Kaupunkia ei kuitenkaan rakennettu mainittuihin paikkoihin vaan Estnäsin skatelle eli Vironniemelle holhoojahallituksen kirjeiden 29.10.1640 ja 2.11.1640 mukaisesti. Anomukseen Helsingin pitäjän liittämisestä anneksina Helsingin kaupunkiin antoi kuningas ensinnä kieltävän vastauksen 25.2.1642 mutta Helsingin pitäjän maksamasta kirkkoherran kruununpalkasta puolet annettiin "ikuisiksi ajoiksi" anneksin vastikkeena kaupunkiseurakunnalle kuninkaan käskykirjeillä 4.11.1652 ja 1.9.1664. Kaupungin luterilainen seurakunta toimi jakamattomana ruotsalais-suomalaisena seurakuntana, kunnes se määrättiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 17.10.1905 jaettavaksi kolmeen alueeseen, joilla kullakin oli suomalainen ja ruotsalainen seurakunta. Päätös pantiin toimeen 1906 ja sen mukaisesti perustettiin Helsingin eteläinen ruotsalainen seurakunta (SSv), eteläinen suomalainen seurakunta (ES), pohjoisen ruotsalainen seurakunta (NSv), pohjoisen suomalainen seurakunta (PS), Sörnäisten ruotsalainen seurakunta (Sör) ja Sörnäisten suomalainen seurakunta (SS). Kaupunkiseurakunnan jakaminen mainitaan ensimmäisen kerran Keisarillisen senaatin käskykirjeessä 23.10.1852 mutta tehdyt ehdotukset seurakunnan jakamisesta kahdeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, ruotsalaiseen ja suomalaiseen seurakuntaan, kumottiin Keisarillisen senaatin päätöksillä 18.4.1867, 6.3.1876 ja 21.10.1891. Jakoa varten oli asetettu kirkkoneuvoston 7.4.1904 ehdotuksen mukaisesti 16-henkinen komitea, kahdeksan suomenkielistä ja kahdeksan ruotsinkielistä jäsentä. Komitealla oli käytettävissään 4 000 markkaa, jotta se esimerkiksi tarvittaessa pystyi hankkimaan ulkomailta seurakuntien jakoa koskeneita tietoja. Porvoon hiippakunnan tuomikapituli antoi senaatin päätöksen mukaisen esityksen jaosta kirjeessään 8.8.1905. Helsingin eteläisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Karl August Hildén, ilmoitti kirjeessään tuomiokapitulille 9.1.1911, että Helsingin vanhan suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jako kuudeksi eri seurakunnaksi oli loppuun suoritettu. Vanhan kaupungin kirkko rakennettiin todennäköisesti jo 1550-luvulla ja uusi kivikirkko suunniteltiin rakennettavaksi 1589. Kaupungin siirtämisen jälkeen vanhan kaupungin kirkkoa käytettiin hospitaalikirkkona. Kirkon arvellaan tuhoutuneen palossa 1600-luvulla. Uusi hospitaalikirkko rakennettiin 1734 ja se purettiin 1785. Uuteen kaupunkiin rakennettiin kivikirkko ja lupa tiiliruukin perustamiselle Töölön maalle kirkon rakennustarpeita varten myönnettiin 20.11.1643. Kaupunki ja kirkko paloivat 5.8.1654. Tiedetään, että tuhoutuneen kirkon tilalle rakennettava uusi kirkko, joka sijaitsi myöhemmän Nikolainkirkon läntisen paviljongin kohdalla, ei ollut vielä valmistunut 1693. Sittemmin tämä kirkko poltettiin isonvihan aikana toukokuussa 1713. Kolehti uutta kirkkoa varten sai luvan kuninkaalta 15.10.1692 ja se määrättiin kannettavaksi 15.12.1692. Jumalanpalveluksia mainitaan pidetyn venäläisessä kirkossa 1713–1721 ja lautaladossa 1721–1727. Kolmas ristikirkko rakennettiin edellisen kirkon paikalle 1724, kirkkoa uudistettiin 1746 ja se laudoitettiin 1772. Nykyinen Helsingin vanha kirkko rakennettiin väliaikaista tarvetta varten 1827. Nikolainkirkko eli nykyinen Helsingin tuomiokirkko, joka tunnettiin Suurkirkkona 1917–1959, valmistui 1840. Kirkko vihittiin vasta 1852 ja otettiin käyttöön saman vuoden 1. advettina. Keisarin käskykirjeellä 5.7.1851 annettiin valtionvaroista 8 000 ruplaa kaluston hankkimiseksi kirkkoa varten sekä vuosittain 650 tynnyriä viljaa, josta 400 tynnyriä käytettiin kirkkoa varten. Papiston ja kirkonpalvelijoiden palkkaamiseen käytetyt loput 250 tynnyriä peruutettiin 1880-luvulla. Nikolainkirkkoa ei alkuaan vakuutettu rakennuksena, mutta sen irtaimisto vakuutettiin 140 000 markasta. Seurakunnan kivinen kansliarakennus valmistui 1896 ja sen rakennuskustannukset olivat 90 000 markkaa. Muut nimet Helsingfors, Helsingin jakamaton seurakunta, Helsingin kaupungin ruotsalais-suomalainen seurakunta, Helsingfors stads svensk-finska församling Naapuriseurakunnat Espoo , Helsingin pitäjä , Huopalahti, Kulosaari , Oulunkylä , Sipoo , Tuusula , Viapori Papisto Kuningas Kustaa Vaasan lahjoitusrekisterin mukaan Helsingin kaupungin kirkkoherralle annettiin kaksi puntalästiä eli 96 tynnyriä kruununpalkkaa 1561. Tämä palkka määrättiin maksettavaksi Helsingin pitäjän kruununkymmenyksistä kolmella lästillä eli 144 tynnyrillä kuningas Kaarle IX:n kirjeellä 27.8.1595. Kirkkoherran kruununpalkka vahvistettiin ainakin 1607, 1614 ja 1642, sillä kirkkoherralla ei ollut omaa virkataloa. Kirkkoherra sai virkatalon vasta 1700-luvun alkupuolella. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 23.10.1852, 27.5.1865 ja 25.2.1891. Kirkkoherran kruununpalkasta ja virkatalosta keisarillinen käskykirje 5.7.1851. Kappalaisten ja komministerien palkoista piätäjän kokouksen pöytäkirjassa 22.2.1817 sekä Keisarillisen senaatin päätökset 6.10.1827, 11.10.1849, 1.5.1851, 23.10.1852, 5.3.1855, 9.12.1875 ja 25.2.1891. Seurakunnan palkkaamien pastorinapulaisten palkoista kirkolliskokouksen päätökset 7.12.1881 ja 4.6.1890 ja Keisarillisen senaatin päätös 25.2.1891. Jakamattoman seurakunnan kirkkoherran, kappalaisten ja komministerien virkojen avonaiseksi julistamisesta keisarillisessa käskykirjeessä 18.4.1867. Seurakunnan toinen kappalainen asetettiin armollisella kirjeellä 6.10.1827. Tällöin määrättiin, että hänet oli ilman hakemusta tai vaalia siirrettävä ensimmäisen kappalaisen virkaan edellisen viranhaltijan virasta poistuttua. Ensimmäinen kappalainen sai laskea kaksinkertaiset virkavuodet ja hänellä oli oma virkatalo ainakin jo 1800-luvun alkupuolella. Papiston apulaisen virka perustettiin 1836 ja muutettiin komministerin viraksi 1856. Ensimmäisen komministerin virka asetettiin 1583. Tätä aiemmin oli määrätty kaksi komministeria asetettavaksi vaalin kautta hoitamaan seurakuntaa molemmilla kielillä ja seurakunnan molemmissa kirkoissa keisarillisella käskykirjeellä 23.10.1852. Samalla kirkkoherra määrättiin palkkaamaan itselleen apulainen. Jumalanpalvelusten järjestämisestä Keisarillisen senaatin kirjeet 24.4.1852, 1.12.1864 ja 26.1.1870. Pappien virkavelvollisuuksien järjestämisestä tuomiokapitulin päätös 9.3.1853. Äänestystavoista papinvaaleissa Keisarillisen senaatin päätös 19.1.1860. Toinen pastorinapulainen ja kansliankirjoittaja sisääntulleita varten asetettiin kirkonkokouksen päätöksellä 7.12.1881. Kolmannen kappalaisen, kolmannen ja neljännen komministerin sekä kolmannen pastorinapulaisen asettamisesta kirkonvaroilla, tilivelvollisuutta ja kansaliatöiden lisäapua vastaan, säädettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 25.2.1891. Kirkkoherrat 1557 Sigfridus 1561 Carolus 1563–1566 Nicolaus Matthiae 1572 Benedictus 1574–1578 Laurentius 1579–1590 Simon Laurentii 1592–1597 Henricus Henrici Witticius 1598–1624 Samuel Andreae Savonius 1634–1637 Sveno Torchilli 1638–1640 Johannes Birgeri Orbergius 1641–1656 Georgius Petri Orlander 1661–1688 Andreas Laurentii Nycopensis 1688–1710 Andreas Matthiæ Ignatius 1711–1713 Johan Serlachius 1721–1728 Johan Wång 1729–1740 Johan Simonsson Forsskåhl 1741–1765 Johan Fortelius 1767–1781 Zachris Cajander 1784–1816 Fredrik Collin 1817–1821 Gustaf Lars Zetterman 1824–1865 Erik Anders Crohns 1868–1873 Frans Arvid Snellman 1876–1878 Anders Johan Hornborg 1879–1904 Alexander Wilhelm Lyra 1904–1906 Juuso Hedberg , siirrettiin Helsingin pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan 1. kappalaiset 1593 Simon Petri 1610–1626 Abraham Henrici 1635–1640 Bartholdus Canuti 1641 Jacobus Marci Insulanus 1650–1653 Gabriel Arvidi 1662 Josephus 1674 Johan Wisenius 1675–1688 Josef Auricola 1688–1689 Nils Gestrinus 1691–1694 Johan Porthanus 1695–1700 Nils Burtz 1702–1711 Magnus Auricola 1711 Anders Luscinius 1723 Anders Cajanus 1728 Joakim von Glahnn 1731–1743 Abraham Mjödh 1744–1758 Alexander Helsingberg 1758–1771 Joakim Clewe 1772 Zachrias Cygnæus , ei ottanut virkaa vastaan 1772–1788 Peter Aweman 1789–1791 Elias Reinhold Bergstadius 1794–1805 Karl Gustaf Dahlström 1805–1817 Gustaf Lars Zetterman 1818–1829 Johan Didrik Schröder 1855–1880 Karl Konstantin Grahn 1882–1995 Johan Jakob Sihvonen 1897–1906 Frans Ludvig Bengelsdorff 2. kappalaiset 1829–1854 Johan Didrik Schröder 1855–1880 Karl Konstantin Grahn 1882–1895 Johan Jakob Sihvonen 1897–1906 Frans Ludvig Bengelsdorff , siirrettiin Helsingin pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntaan 3. kappalaiset 1829–1845 Johan Zacharias Lange 1847–1855 Karl Konstantin Grahn 1856–1868 Frans Arvid Snellman 1869–1882 Johan Jakob Sihvonen 1882–1897 Frans Ludvig Bengelsdorff 1897–1901 Karl Teodor Broberg 1903–1906 Emil Ferdinand Murén , sirrettiin Helsingin pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan 4. kappalaiset 1893–1906 Karl August Hildén , siirrettiin Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan 1. komministerit 1836–1841 Fredrik Melart , virallinen apulainen 1853–1856 Frans Arvid Snellman 1857–1859 Karl Ferdinand Forstén 1862–1866 Daniel August Saelan 1868–1876 Otto Adolf Stenroth 1877–1882 Frans Ludvig Bengelsdorff 1882–1897 Karl Teodor Broberg 1898–1906 Julius Ivar Engström , siirrettiin Sörnäisten suomalaiseen seurakuntaan 2. komministerit 1853–1863 Johan Alexander Thomander 1865–1869 Johan Jakob Sihvonen 1870–1880 Erik Johan Liljestrand 1880–1892 Karl August Hildén 1894–1903 Emil Ferdinand Murén 1904–1905 Alfred Johannes Bäck 3. komministerit 1892–1899 Aleksander Auvinen 1900–1906 Valter Erik Lampén , siirrettiin Sörnäisten ruotsalaiseen seurakuntaan 4. komministerit 1892–1906 Jakob Esaias Stenberg , siirrettiin Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1790–1806 Johan Perander , kirkkoherran apulainen 1806–1809 Johan Henrik Gustavson , kirkkoherran apulainen 1809 Gustaf Adolf Brunou , kirkkoherran apulainen 1809–1818 Johan Didrik Schröder , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen 1811–1812 Johan Gabriel Aveman , kirkkoherran apulainen 1817–1821 Gustaf Aldolf Hoffrén , kirkkoherran apulainen 1824–1828 Johan Zakarias Lange , kirkkoherran apulainen 1828–1833 Karl Fredrik Strandman , kirkkoherran apulainen 1831–1832 Fredrik Melart , 1. kappalaisen apulainen 1832–1836 Knut Öhman , 1. kappalaisen apulainen 1833–1834 Karl August Rehbinder , kirkkoherran apulainen 1834–1838 Karl Konstantin Grahn , kirkkoherran apulainen 1837–1838 Anders Nord , 1. kappalaisen apulainen 1838–1843 Samuel Strömmer , kirkkoherran apulainen 1838–1841 Karl Aleksander Lillström , kappalaisen apulainen 1841 Johan Jakob Rahm , kappalaisen apulainen 1841 Samuel Henrik Nordström , kappalaisen apulainen 1843–1851 Georg Edvard af Enehjelm , kappalaisen apulainen 1843–1848 Gustaf Reinhold Blomqvist , kirkkoherran apulainen, vt. 2. kappalainen 1843–1853 Frans Arvid Snellman , kirkkoherran apulainen, papiston virallinen apulainen 1847–1857 Karl Ferdinand Forstén , kirkkoherran apulainen 1851 Ismael Ruuth , kappalaisen apulainen 1852–1855 Johan Adolf Alopaeus , kirkkoherran apulainen 1854–1855 Henrik August Reinholm , kappalaisen apulainen 1855 Karl Johan Strandman , kappalaisen apulainen 1855 Vilhelm Sjöström , kappalaisen apulainen 1856 Anders Johan Silvander , kirkkoherran apulainen 1871–1877 Frans Ludvig Bengelsdorff , armonvuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1875–1876 Gustaf Rancken , papiston apulainen 1877–1881 Karl Aksel Hyrckstedt, kirkkoherran apulainen 1881–1892 Aleksander Auvinen , kirkkoherran apulainen 1882–1891 Karl Ludvig Enkvist , kirkkoherran apulainen 1884–1885 Johannes Bäck , papiston apulainen 1884–1885 Zakarias Schalin , komministerin apulainen 1885–1892 Jakob Esaias Stenberg , komministerin apulainen, kappalaisen apulainen 1886–1888 Gustaf Elis Bergroth , kirkkoherran apulainen 1887 Gustaf Artur Palmroth , kirkkoherran apulainen 1888 Johan Samuel Pajula , papiston apulainen 1887–1892 Otto Magnus Hahl , kirkkoherran apulainen 1891–1893 Emil Ferdinand Murén , kirkkoherran apulainen 1892–1898 Julius Ivar Engström , papiston apulainen 1893 Lars Johannes Ingman , papiston apulainen 1893–1896 Aksel Ferdinand Ahlbom , kirkkoherran apulainen 1893–1897 Karl Gustaf Olsoni , papiston apulainen 1893–1895 Otto Vilho Lillqvist , papiston apulainen 1893–1894 Viktor August Dahlström , kirkkoherran apulainen 1895–1896 Ludvig Vilhelm Sjöstedt , papiston apulainen 1896–1900 Viktor August Dahlström , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Karl Oskar Ahlström , kirkkoherran apulainen 1897–1898 Jaakko Gummerus , papiston apulainen 1898–1904 Alfred Johannes Bäck , 1. kappalaisen apulainen 1898 Onni Herman Ronimus , 3. kappalaisen apulainen 1898–1899 Johan Henrik Ekman , 1. kappalaisen apulainen 1900–1902 Karl Gustaf Emanuel Mosander , kirkkoherran apulainen 1900 Gustaf Storgårds , kirkkoherran apulainen 1900 Alfred Richard Vellroos , 1. kappalaisen apulainen 1900–1906 Lennart Leander Byman , 1. komministeri, apupappi 1900–1906 Kaarle Abel Silén , kirkkoherran apulainen, vt. 3. komministeri 1902–1904 Mauno Brynolf Hoffrén , kirkkoherran apulainen 1901–1906 Kaarlo Arvid Vallenius , 3. kappalaisen apulainen, vt. 3. kappalainen 1899 Bror Hannes Helander , 1. kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1901 Bror Hannes Helander , 1. kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen 1902–1906 Yrjö Arvid Vilhelm (Lindstedt) Loimaranta , 3:n komministerin apulainen 1903 Martti Johannes Ruuth , papiston apulainen 1903–1905 Antti Villiam Kuusisto , kirkkoherran apulainen 1903–1906 Paavo Emil Snellman , 3. komministerin apulainen 1905 Edvard Eliel Lundell , kirkkoherran apulainen Ylimääräiset papit 1821–1822 Arvid Gottfrid Nordqvist , kirkkoherran virallinen välisaarnaaja 1851–1855 Israel Holmström , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1852–1855 Johannes Vitikka , kappalaisen sijainen, vt. komministeri, kirkkoherran apulainen 1852–1853 Adolf Ture Schulman , kappalaisen sijainen, vt. 2 kappalainen 1855–1856 Adolf Ture Schulman , kappalaisen sijainen, vt. 2 kappalainen 1855 Alexis Kniper , vt. 1. kappalainen 1855–1863 Gustaf Bernhard Mortimer Forstén , kirkkoherran sijainen 1856–1857 Per Mauritz Forsblom , vt. 2. kappalainen, kappalaisen sijainen 1856 Johan Matias Hackzell , vt. 1. komministeri 1856 Klemens Johan Gabriel Sirelus , papiston apulainen. vt. 1. komminsteri 1857–1863 Johan Albert Tengén , kirkkoherran apulainen, vt. 1. komministeri 1858–1865 Johan Jakob Sihvonen , kappalaisen sijainen 1859 Erik Johan Vilhelm Boisman , kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen 1863–1866 Johannes Vitikka , kappalaisen sijainen, vt. komministeri, kirkkoherran apulainen 1864–1866 Erik Viktor Peterson , vt. 2. komministeri, kappalaisen sijainen 1866–1871 Klas Gustaf Beyrath , vt. 1. kappalainen 1866–1868 Johan Vilhelm Murman , vt. 2. kappalainen 1871–1877 Kleofas Immanuel Nordman , vt. 1. kappalainen 1877–1880 Johan Vilhelm Lindqvist , vt. 1. kappalainen 1878–1882 Karl Tehodor Broberg , papiston apulainen, 1. kappalaisen virallinen välisaarnaaja 1882–1884 Lennart Alfons Forstén , vt. 2. komministeri, papiston apulainen 1891 Nestor Nordling , vt. 3. komministeri 1892–1897 Lars Johan Molander , vt. 3. komministeri, kirkkoherran apulainen 1892–1893 Berndt Robert Henriksson , vt. 4. komministeri, kirkkoherran apulainen 1892 Aksel Valfrid Murén , vt. 3. komministeri 1892–1906 Ernst Sjöblom , kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen 1893–1900 Valter Erik Lampén , vt. 2. komministeri, kirkkoherran apulainen 1897–1898 Uno Henrik Berndt Dufva , vt. 3. komministeri, vt. 1 komministeri 1897–1899 Knut Albert Segerstråle , papiston apulainen, vt. 3. komministeri 1899–1900 Robert Leonard Hernberg , vt. 3. komministeri 1903–1906 Gottlieb Aron Kleofas Hymander , vt. 2. kappalainen, kirkkoherran apulainen Arkisto Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat sekä syntyneiden, vihittyjen että kuolleiden osalta vuodesta 1667. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1906. Kansallisarkisto on digitoinut Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Helsingin jakamattoman seurakunnan kaikkia kirkonkirjoja vuodesta 1856 ja kaupungin myöhempien kuuden seurakunnan kaikkia kirkonkirjoja säilytettään Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterissä. Jakamattoman seurakunnan kirkonkirjat ovat tutkittavissa mikrokuvattuina Kansallisarkiston Helsingin toimipaikassa rippikirjojen osalta vuoteen 1910 ja historiakirjojen osalta vuoteen 1906. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Laukaan emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1906. Tällöin siihen liitettiin osia myös Saarijärven emäseurakunnasta. Ero toteutui 1907, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 kunta jaettiin kolmeen osaan Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Kauppalan perustamisen jälkeen Äänekosken seurakunta toimi jakamattomana seurakuntana. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973 . Maakirjakylät Honkola, Kangashäkki, Kiimasjärvi, Koivisto, Paadentaipale, Petruma, Äänekoski Naapuriseurakunnat Kannonkoski , Konginkangas , Laukaa , Saarijärvi , Sumiainen , Suolahti, Uurainen Papisto Kirkkoherrat 1907–1936 Frans Oskar Niemi 1938–1944 Matti A. Mustonen 1945–1967 Niilo Katila Kappalaiset 1937–1945 Samuli Aaltonen 1940 Ville Kannila 1943 Aaro Tolva 1944 Olavi Raunio Viralliset apulaiset 1940–1941 Tuomas O. Kortelainen 1946–1949 V. I. Veikkola Ylimääräiset papit 1906–1907 Frans Oskar Niemi , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja 1937–1938 Niilo Katila, vt. kirkkoherra 1944 Samuli Aaltonen, vt. kirkkoherra 1944–1945 Aulis Savolainen, vt. kirkkoherra Arkisto Äänekosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1907. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1903–1903. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Äänekosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Muolaan ja Vuokselan emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin 1929, funkkistyylinen kirkko rakennettiin kivestä ja tiilestä arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan 1933–1933. Viipurin piispa Erkki Kaila vihki kirkon käyttöön 1.4.1934. Äyräpään kunta perustettiin 1926. Äyräpään kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Äyräpään seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Äyräpään asukkaat sijoitettiin Lammille, Koskelle, Hollolaan, Nastolaan ja Lahteen. Maakirjakylät Kaukila, Mälkölä, Paakkola, Pölläkkälä, Rahkola, Vuosalmi (Ventelä) Naapuriseurakunnat Heinjoki , Muolaa Arkisto Äyräpään seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1926. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1907–1986. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Äyräpään seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Rajakartta: Ähtävä Perustettiin Pedersören eli Pietarsaaren maaseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1700 ja muodostettiin kappeliksi 1732. Seurakunnan vuonna 1700 rakennettu kirkko vihittiin kuninkaan luvalla 12.6.1732. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1736. Erotettiin Pedersörestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.11.1865 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1870. Ähtävän kunta perustettiin 1870 ja siihen liitettiin osa Pietarsaaren maalaiskunnasta 1922. Ähtävän kunta liitettiin Pietersaaren maalaiskuntaan 1977. Muut nimet Esse Maakirjakylät Kerttua (Kertunkylä), Kyrkoby, Nederlappfors, Ytteresse, Överesse, Överlappfors Naapuriseurakunnat Evijärvi , Kruunupyy , Pedersöre , Purmo , Teerijärvi Papisto Suostumus papin palkasta tehtiin 11.8.1735 ja 1.7.1744. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Kyrkoherde åtnjuter sitt boställe, till hvars forstärkande församlingen, såsom härintills, betalar ej mindre ved på Lappfors by 7 kubikmeter och från den öfriga församlingen 3 1/2 kubikmeter för mantalet, än äfven intill dess bolets höafkastning stiger till 3,000 metriska lispund, hö 136 kilogram samt halm 8 kärfvar råghalm och samma belopp kornhalm för hvarje mantal". Kirkkoherrat 1870–1874 Jakob Esaias Vegelius 1875–1884 Karl Robert Sandelin 1885–1896 August Edvard Olivier Lundenius 1898– Ivar Rudolf Forsman Kappalaiset 1736–1739 Abraham Achrenius 1741–1789 Matthias Choraeus 1783–1829 Henrik Moliis 1831–1865 Jakob Justus Forsterus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1761–1765 Mikael Choraeus , kappalaisen apulainen 1801–1804 Karl Fredrik Alcenius , kappalaisen apulainen 1807–1811 Karl Fredrik Alcenius , kappalaisen apulainen 1811–1817 Elias Efraim Alcenius , kappalaisen apulainen 1819–1822 Peter Johan Sandelin , kappalaisen apulainen 1822–1824 Nils Henrik Chydenius , kappalaisen apulainen 1824–1827 Elias Vilhelm Krank , kappalaisen apulainen 1827–1829 Kirstofer Kullman , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1829–1831 Jakob Holm , vt. kappalainen 1849–1850 Niklas Robert Lagus , kappalaisen apulainen 1850–1851 Adolf Abraham Nylander , kappalaisen apulainen 1851–1855 Johan Julius Häggman , kappalaisen apulainen 1855 Frans Jakob Chydenius , kappalaisen apulainen 1855–1856 Anders Johan Lilius , kappalaisen apulainen 1856–1858 Fredrik Alexander Sterenius , kappalaisen sijainen 1858–1863 Johan Henrik Vijkberg , kappalaisen sijainen 1863–1870 Karl Henrik Lindgren , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1874–1875 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kirkkoherra 1884–1885 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra 1893–1894 Johan Erik Kovero , kirkkoherra apulainen 1894–1895 Kaarlo Kustaa Turtola , kappalaisen apulainen 1895 Kaarle Korpela , kappalaisen apulainen 1896 Juho Aukusti Päiviö , kappalaisen apulainen 1896–1898 Heikki Aappo Autero , vt. kirkkoherra 1900 Edvin Teodor Schönberg , vt. kirkkoherra 1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kirkkoherra Arkisto Ähtävän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1693–1898. Kansallisarkisto on digitoinut Ähtävän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ähtäri Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1657. Erotettiin Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 14.3.1859. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1892 ja ero toteutui 1893. Ähtärin kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Muut nimet Etseri, Ätsäri Maakirjakylät Alastaipale, Hankavesi, Kivijärvi, Liesjärvi, Niemisvesi, Ouluvesi, Peränne, Ähtäri Naapuriseurakunnat Keuruu , Lehtimäki , Multia , Pihlajavesi , Pylkönmäki , Soini , Töysä , Virrat Papisto Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 1703. Kirkkoherrat 1892–1902 Alfred Elieser Backman 1903–1913 Julius Bergroth 1915–1951 Theodor von Pfaler Kappalaiset 1651–1701 Karl Henrikinpoika Frosterus 1702–1723 Johannes Johanneksenpoika Collinus 1723–1730 Daniel Johanneksenpoika Collin (Collinus) 1730–1752 Simon Cannelin 1753–1795 Erik Perander 1798–1812 Isak Johan Hagelberg 1814–1835 Karl Gustaf Borenius 1841–1890 Karl Edvard Bergroth , virka lakkautettiin Apupappeja ja väliajansaarnaajia 1776– Abraham Perander , kappalaisen apulainen 1794–1796 Anders Ahlström , kappalaisen apulainen 1794–1799 Johan Wilander , kappalaisen apulainen 1806–1807 Ernst Lindsten , kappalaisen apulainen 1812–1814 Efraim Malmberg , armovuodensaarnaaja 1814–1815 Matias Elias Hagelberg , armovuodensaarnaaja 1826 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1873–1876 Julius Bergroth , kappalaisen apulainen 1877–1878 Johan Vilhelm Fontell , kappalaisen apulainen 1878–1882 Isak August Björklund , kappalaisen apulainen 1882–1883 Karl Axel Adhemar Koski , kappalaisen apulainen 1883–1885 Alexander Fredrik Bergius , kappalaisen apulainen 1885–1887 August Mauri Numminen , kappalaisen apulainen 1887–1889 Matti Hilonen , kappalaisen apulainen 1890–1894 Karl Viktor Petrell , vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra 1897–1898 Johan Emil Andelin , vt. kirkkoherra 1900–1901 Oskar Vilhelm Ekman , kirkkoherran apuainen, vt. kirkkoherra 1902 Julius Bergroth , vt. kirkkoherra 1901–1903 Väinö Kauno Durchman , vt. kirkkoherra 1903 Artturi Eemil Lehtinen , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Jaakko Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1908–1911 Toivo Kansanaho (Kansanen), kirkkoherran apulainen 1911–1914 Vihtori Severus Hiissa, kirkkoherran apulainen 1918 Aapeli Erhard Jokipii, kirkkoherran apulainen 1918–1924 Toivo Miettinen, kirkkoherran apulainen 1923 Kaarle Albert Leikola, kirkkoherran apulainen Arkisto Ähtärin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1770. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1916. Seurakunnan kirkko ja pappila sekä suurin osa kirkonarkistosta paloi rippikoulun aikaan 1770 (tai 1771). Kirkkoa ryöstettiin Suomen sodassa 1808, jolloin ilmeisesti vihittyjen luettelot vuosilta 1798–1808 ja kuolleiden ja haudattujen luettelot vuosilta 1799-–1808 tuhoutuivat. Kansallisarkisto on digitoinut Ähtärin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Åvik Someron emäseurakunnan alueelle perustettiin Åvikin lasiruukki 1748 ja ruukilla oli oma saarnaaja 1762–1818. Kaksikerroksinen kirkko rakennettiin 1798. Tehdas tuhoutui täysin tulipalossa 24.5.1833. Naapuriseurakunnat Somero

Rajakartta: Somero Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1500, jolloin vanha Porttaan emäseurakunta jaettiin Someron ja Tammelan seurakuntiin. Pitäjä muodostettiin Tammelan, Lohjan, Kiikalan ja Uskelan osista. Somero mainitaan paikkakuntana jo 1449. Someron kunta perustettiin 1867. Seurakuntaan kuuluneista Somerniemi perustettiin kappeliksi 1682 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912. Somerniemeen liitettiin myöhemmin Someron Mäyrämäen kylä 1922, Kaskiston ja Suojoen kylät 1927 sekä Honkaluhdan tila 1934. Seurakunnan alueella sijainneella Åvikin lasitehtaalla oli oma saarnaaja vuosina 1762–1818 ja oma vuonna 1798 valmistunut kirkko. Muut nimet Portas Maakirjakylät Harju, Hirsjärvi, Häntälä, Härkälä, Ihamäki, Jaatila, Jakkula, Joensuu, Jurvala, Kaskisto, Kerkola, Kimala, Kivioja, Kultela, Kärilä, Lahti, Lampi, Lautela, Mäyrämäki, Ollila, Pajula, Paltta, Pappila, Pitkäjärvi, Pusula, Pyöli (Böle), Rautela, Ruunala, Ryhtä, Saarentaka, Sillanpää, Suojoki, Sylvänä, Syvänoja, Talvisilta, Terttilä, Vesanoja, Viluksela, Viuvala, Ylenjoki Naapuriseurakunnat Jokioinen , Kiikala , Koski (Turun lääni) , Kuusjoki , Pertteli , Somerniemi , Tammela , Ypäjä , Åvik Papisto Kirkkoherran ja kappalaisen palkasta tehtiin suostumus ja se vahvistettiin 9.8.1734. Torpparien ja muiden karjakymmenyksistä maaherran päätös 12.10.1811 ja Hallitsevan konsistorin päätös 13.11.1812. Kappalaisen palkasta maaherran päätös 13.7.1754 ja Kuninkaallisen kamarikollegion päätös 20.4.1802. Teollisuuslaitosten ja maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätöksessä 9.8.1892. Kirkkoherrat 1554–1563 Johannes 1567–1597 Berthollus Johannis 1598–1612 Johannes Bartholli 1613–1622 Thomas Marci Brygjer 1628–1640 Simon Thomæ Patur 1665–1678 Henricus Procopaeus 1679–1685 Sigfrid Laurinus 1685–1693 Gabriel Geslenius 1695–1706 Abraham Juslenius 1706–1739 Jacob Ritz 1741–1742 Henric Deutch 1744–1751 Gabriel Welin 1753–1776 Carl Zidbeck 1778–1789 Eric Johan Blom 1791–1792 Carl Schäffer 1794–1795 Carl Techtonius 1798–1802 Henrik Gustaf Borenius 1805–1813 Karl Enckell 1816–1819 Abraham Fredrik Palander 1822–1829 Mikael Lundén 1831–1832 Matias Jernvall 1836–1849 Henrik Konsin 1851–1862 Anders Johan Svenson 1864–1868 Gustaf Randelin 1872–1882 Emil Ferdinand Bergroth 1884–1901 Nehemias Verin 1902–1925 Erik Johan Karanen 1926–1931 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) 1932–1940 Toivo Emil Aaltio 1944–1968 Sulo Tasanko Kappalaiset 1560 Simon 1593 Johannes Bartholdi 1611 Ericus Sigfridi 1620 Clemens Raicoi 1627–1628 Ericus Sigfridi 1636 Ericus 1646–1666 Philippus Marci Raumstadius 1667–1679 Sigfrid Laurinus 1679–1685 Abraham Rautenius 1685–1697 Nicolaus Procopaeus 1689–1710 Johan Tragman 1710–1747 Simon Achrenius 1748–1764 Ericus Borenius 1765–1766 Jacob Sahlsten 1767–1786 Aron Astren 1788–1793 Carl Techtonius 1794–1804 Jakob Rhyselius 1806–1807 Bartold Fagerström 1810–1822 Mikael Lundén 1822–1838 Mats Granberg 1841–1854 Isak Gustafsson 1857–1868 Karl Enebäck 1872–1884 Johan Oskar Boisman 1893–1897 Gustaf Teodor Brandt 1899–1918 Juhana Oskar Levänen 1921–1926 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) 1927–1930 Jussi Heikki Peltokallio 1931–1933 Lauri Heikkilä 1933–1938 Armo Immanuel Aarnio 1938–1944 Sulo Ruben Tasanko 1945–1957 Otto Perko Pitäjänapulaiset 1654–1667 Carolus Lignipaeus 1681–1689 Johan Tragman Ylimääräiset papit 1673 Mathias Sigfridinpoika Mandreus , kirkkoherran apulainen 1693–1695 Simon Achrenius , armovuodensaarnaaja 1726–1736 Carolus Ritz , kirkkoherran apulainen 1741 Georg Kellberg, armovuodensaarnaaja 1743– Jakob Sahlsten , kappalaisen apulainen 1751– Gustaf Welin , kirkkoherran apulainen 1754– Georg Domander , kirkkoherran apulainen 1766–1770 Lars Johan Zidbäck , kirkkoherran apulainen 1789–1791 Gustaf Schiöning, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen 1792–1798 Karl Johan Schaeffer , vt. kappalainen 1799–1806 Johan Järnström , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1803–1805 Jakob Johan Erling , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1805–1806 Karl Johan Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1806–1810 Erik Rosengren , kirkkoherran apulainen 1808 Jakob Johan Erling , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1808–1809 Hans Blomlöf , armovuodensaarnaaja 1809–1810 Johan Canstrén , armovuodensaarnaaja 1810–1812 Matias Blomberg , kirkkoherran apulainen 1812–1813 Benjamin Bröcker , kirkkoherran apulainen 1813–1815 David Emanuel Kriander , virka– ja armovuodensaarnaaja 1815–1816 Henrik Cavonius , armovuodensaarnaaja 1820–1822 Berndt Adolf Nordlund , armovuodensaarnaaja 1822–1823 Josef Pahlman , armovuodensaarnaaja 1825–1828 Fredrik Vilhelm von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1829–1831 Jakob Efraim Hagelberg , armovuodensaarnaaja 1831–1832 Johan Kristofer Björman , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1833–1836 Johan Lagerstedt , armovuodensaarnaaja 1838–1841 Johan Henrik Holmstén , virka– ja armovuodensaarnaaja 1843 Nils Jakob Juselius , kirkkoherran apulainen 1844–1849 Matias Enroth , kappalaisen apulainen 1849 Per Edvard Åberg , sijaiskirkkoherra 1849–1851 Mauritz Hultman , sijaiskirkkoherra 1849–1852 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1850 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , sijaiskirkkoherra 1852–1854 Alexander Edvard Nygren , kappalaisen apulainen 1854–1855 Gustaf Jansson , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1855–1857 Johan Adolf Lindström , armovuodensaarnaaja 1862–1864 Johan Helenius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1869–1871 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , sijaiskirkkoherra 1872–1872 Erik Rautell , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1882–1884 Vilhelm Vaurio , armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1884–1885 Axel Gabriel Hällström , vt. kappalainen 1885–1892 Karl Edvin Simeon Henriksson , vt. kappalainen 1892–1893 Gustaf Teodor Brandt , vt. kappalainen 1897–1898 Adolf Julius Lindberg , vt. kappalainen 1898–1899 Frans Alfred Penttinen , vt. kappalainen ja kirkkoherran apulainen 1900 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1903–1906 Kustaa Iivari Savander , vt. kirkkoherra 1906–1909 Kalle Heikki Seppälä, vt. kirkkoherra 1919–1921 Brynolf Aleksanteri Uusitalo, vt. kappalainen 1917–1920 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä), kirkkoherran apulainen 1920–1921 Simo Gerlander, kirkkoherran apulainen 1920–1921 Johan Viktori Varpio, kirkkoherran apulainen 1923 Simo Gerlander, kirkkoherran apulainen 1923 Johan Viktori Varpio, kirkkoherran apulainen 1924 Artturi Emil Sorsavirta, kirkkoherran apulainen 1926–1927 Kaarlo Artturi Varho, vt. kirkkoherra 1930–1932 Verner Anselm Urhonen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1937 Lauri Abraham Paunu, kirkkoherran apulainen 1937 Kaarlo Valdemar Napoleon Koskenkylä, kirkkoherran apulainen 1939–1940 Arvo Kaarlo Autio, kirkkoherran apulainen 1940–1945 Heimo Nyyrikki Eskola, vt. kirkkoherra 1940–1945 Sulo Ruben Tasanko, vt. kirkkoherra Arkisto Someron seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1544–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Someron seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ypäjä Alkuaan Tammelan emäseurakunnan rukoushuonekunta ainakin vielä 1664. Myöhemmin Tammelaan kuulunut Perttulan kappeliseurakunta, jossa mainitaan pidetyn jumalanpalvelus joka toinen pyhä 1668. Kappeliseurakunnalla oli yhteinen kappalainen Humppilan ja Jokioisten kappelien kanssa kunnes seurakuntaan määrättiin oma kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.10.1871. Saarnavuoroista Perttulassa, Humppilassa ja Jokioisissa tuomiokapitulin päätöksissä 12.9.1750 ja 31.10.1810. Perttulan asukkaiden aiempaan hakemukseen saada oma pappi oli kuningas antanut epäävän päätöksen 31.10.1775. Erotettiin Tammelasta Ypäjän itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.5.1892. Ypäjän kunta perustettiin 1876. Muut nimet Perttula, Berttula Maakirjakylät Kartano, Levä, Manninen, Palikkala, Perttula, Varsanoja, Ypäjä Naapuriseurakunnat Humppila , Jokioinen , Koski (Turun lääni) , Loimaa , Mellilä , Metsämaa , Somero Papisto Jokioisten kartanon omistajalla oli patronaattioikeus Perttulan kappalaisen virkaan kuten Tammelan emäseurakunnan Humppilan ja Jokioisten kappeliseurakunnissa kunnes oikeus lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 7.3.1870. Kirkkoherrat 1902–1917 Gustaf Oskar Holmberg 1918–1919 Väinö Salonen, vt. kirkkoherra 1919–1938 Kaarle Kustaa Turtola 1938–1954 A. F. Salminen Kappalaiset 1875–1880 Arvid Lundén 1880–1901 Gustaf Oskar Holmberg , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1873–1875 Berndt Gustaf Lindell , vt. kappalainen, yhteinen Jokioisten kanssa. 1896 Frans Oskar Lampola , vt. kappalainen 1901–1902 Gustaf Oskar Holmberg , vt. kirkkoherra Arkisto Ypäjän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1649 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Ypäjän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ylöjärvi Perustettiin Pirkkalan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1770. Ylöjärven eli Peräkunnan asukaat saivat luvan oman kirkon rakentamiseen kuninkaalta 28.7.1779 ja kirkko rakennettiin 1792. Seurakunnalla oli yhteinen kappalainen vuonna 1639 perustetun Harjun kappelin kanssa ja kappalainen asui Harjussa. Harjun kappeli lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 12.10.1839 ja sen osia siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Ylöjärven kappeliin 1841. Kirkko kastareineen paloi salaman sytyttämänä 10.7.1842. Uusi kirkko rakennettiin 1848–1850. Erotettiin Pirkkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.3.1895 ja ero toteutui 1899. Seurakuntaan kuulunut Pengonpohjan rukoushuone vihittiin käyttöön 1898. Ylöjärven kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 2004. Ylöjärven kaupunkiin liitettiin Viljakkalan kunta 2007 ja Kurun kunta 2009. Muut nimet Peräkunta Maakirjakylät Hatanpää, Hyhky, Ilmari, Kaarila, Kaihari, Keijärvi, Kukkola, Kuusisto, Kyöstilä, Lakiala, Lempiäniemi, Lielahti, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Mäkkylä, Niemi, Otavalta, Passila, Pengonpohja, Penko, Pohjankylä, Pohtola, Runsas, Siivikkala, Taivalpohja, Teivaala (Teevala), Ylöjärvi Naapuriseurakunnat Aitolahti , Hämeenkyrö , Kuru , Messukylä , Nokia , Teisko , Viljakkala Papisto Harjun kappeliseurakunnan entisestä kirkosta tehtiin kansakoulurakennus 1862. Kappalaisen virkatalo Raso tuli Ylöjärven kappalaisen käytettäväksi kunnes se vaihdettiin Äijälän tilaan keisarillisella käskykirjeellä 15.4.1858. Kappalaisen palkasta ja virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 21.2.1867. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan talollisilta ja torppareilta koottiin vuosittain 500 markkaa kirkkoherralle palkanlisäksi. Äijälän virkatalo määrättiin tuomiokapitulin kiertokirjeellä pantavaksi kuntoon ennen kuin seurakunnan kirkkoherran virka julistettaisiin haettavaksi. Kirkkoherrat 1900– Frans Edvard Salokas (Silvander) 1915–1925 Edvin Pettersson 1926–1936 Hemming Nestor Alanko 1936– Jalmari Kahila Kappalaiset 1593–1639 Simon Thomae 1659–1677 Laurentius Forlundius 1678–1695 Paulus Båge 1696–1713 Johan Lydius 1722–1738 Isaac Thalin 1739–1767 Johan Edenius 1768–1790 Mårten Ringbom 1791–1807 Georg Voivalén 1808–1818 Johan Ringbom 1821–1841 Elias Sjöholm 1841–1885 Ernst Vilhelm Tamlander 1868–1885 Karl Alfred Sadenius 1885–1892 Gustaf Adolf Heman 1893–1897 Lahja Hyvä Durchman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1792–1808 Johan Ringbom , kappalaisen apulainen 1808–1811 Jakob Juselius , kappalaisen apulainen 1812–1818 Johan Skogström , kappalaisen apulainen 1818–1821 Karl Fredrik Bergroth , kappalaisen apulainen 1822–1829 Gustaf Fredri Brander , kappalaisen apulainen 1829–1832 Karl Gustaf Lilius , kappalaisen apulainen 1832–1839 Johan Adolf Colérus , kappalaisen apulainen 1839–1841 Ernst Vilhelm Tamlander , kappalaisen apulainen 1866–1867 Berndt Gustaf Bergroth , vt. kappalainen 1867 Gustaf Emil Morén , vt. kappalainen 1867–1868 Karl Alfred Sadenius , vt. kappalainen 1892 Kaarlo Kustaa Kari , vt. kappalainen 1893 Erlanti Pispala , vt. kappalainen 1897–1900 Emil Oskar Ojala , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908– Kaarle Johannes Kustaa Silvander , kirkkoherran apulainen 1925 Aarne Johannes Salo, vt. kirkkoherra 1948– Eino Jalmari Marttala, nuorisopastori Arkisto Ylöjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1781. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1913. Kansallisarkisto on digitoinut Ylöjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)