Alkuaan Laukaan emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1906. Tällöin siihen liitettiin osia myös Saarijärven emäseurakunnasta. Ero toteutui 1907, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 kunta jaettiin kolmeen osaan Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Kauppalan perustamisen jälkeen Äänekosken seurakunta toimi jakamattomana seurakuntana. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973 . Maakirjakylät Honkola, Kangashäkki, Kiimasjärvi, Koivisto, Paadentaipale, Petruma, Äänekoski Naapuriseurakunnat Kannonkoski , Konginkangas , Laukaa , Saarijärvi , Sumiainen , Suolahti, Uurainen Papisto Kirkkoherrat 1907–1936 Frans Oskar Niemi 1938–1944 Matti A. Mustonen 1945–1967 Niilo Katila Kappalaiset 1937–1945 Samuli Aaltonen 1940 Ville Kannila 1943 Aaro Tolva 1944 Olavi Raunio Viralliset apulaiset 1940–1941 Tuomas O. Kortelainen 1946–1949 V. I. Veikkola Ylimääräiset papit 1906–1907 Frans Oskar Niemi , vt. kirkkoherra, välisaarnaaja 1937–1938 Niilo Katila, vt. kirkkoherra 1944 Samuli Aaltonen, vt. kirkkoherra 1944–1945 Aulis Savolainen, vt. kirkkoherra Arkisto Äänekosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1907. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1903–1903. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Äänekosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Muolaan ja Vuokselan emäseurakuntien osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1925. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin 1929, funkkistyylinen kirkko rakennettiin kivestä ja tiilestä arkkitehti Oiva Kallion piirustusten mukaan 1933–1933. Viipurin piispa Erkki Kaila vihki kirkon käyttöön 1.4.1934. Äyräpään kunta perustettiin 1926. Äyräpään kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Äyräpään seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Äyräpään asukkaat sijoitettiin Lammille, Koskelle, Hollolaan, Nastolaan ja Lahteen. Maakirjakylät Kaukila, Mälkölä, Paakkola, Pölläkkälä, Rahkola, Vuosalmi (Ventelä) Naapuriseurakunnat Heinjoki , Muolaa Arkisto Äyräpään seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1926. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1907–1986. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Äyräpään seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha

Rajakartta: Ähtävä Perustettiin Pedersören eli Pietarsaaren maaseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1700 ja muodostettiin kappeliksi 1732. Seurakunnan vuonna 1700 rakennettu kirkko vihittiin kuninkaan luvalla 12.6.1732. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1736. Erotettiin Pedersörestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.11.1865 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1870. Ähtävän kunta perustettiin 1870 ja siihen liitettiin osa Pietarsaaren maalaiskunnasta 1922. Ähtävän kunta liitettiin Pietersaaren maalaiskuntaan 1977. Muut nimet Esse Maakirjakylät Kerttua (Kertunkylä), Kyrkoby, Nederlappfors, Ytteresse, Överesse, Överlappfors Naapuriseurakunnat Evijärvi , Kruunupyy , Pedersöre , Purmo , Teerijärvi Papisto Suostumus papin palkasta tehtiin 11.8.1735 ja 1.7.1744. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Kyrkoherde åtnjuter sitt boställe, till hvars forstärkande församlingen, såsom härintills, betalar ej mindre ved på Lappfors by 7 kubikmeter och från den öfriga församlingen 3 1/2 kubikmeter för mantalet, än äfven intill dess bolets höafkastning stiger till 3,000 metriska lispund, hö 136 kilogram samt halm 8 kärfvar råghalm och samma belopp kornhalm för hvarje mantal". Kirkkoherrat 1870–1874 Jakob Esaias Vegelius 1875–1884 Karl Robert Sandelin 1885–1896 August Edvard Olivier Lundenius 1898– Ivar Rudolf Forsman Kappalaiset 1736–1739 Abraham Achrenius 1741–1789 Matthias Choraeus 1783–1829 Henrik Moliis 1831–1865 Jakob Justus Forsterus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1761–1765 Mikael Choraeus , kappalaisen apulainen 1801–1804 Karl Fredrik Alcenius , kappalaisen apulainen 1807–1811 Karl Fredrik Alcenius , kappalaisen apulainen 1811–1817 Elias Efraim Alcenius , kappalaisen apulainen 1819–1822 Peter Johan Sandelin , kappalaisen apulainen 1822–1824 Nils Henrik Chydenius , kappalaisen apulainen 1824–1827 Elias Vilhelm Krank , kappalaisen apulainen 1827–1829 Kirstofer Kullman , kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja 1829–1831 Jakob Holm , vt. kappalainen 1849–1850 Niklas Robert Lagus , kappalaisen apulainen 1850–1851 Adolf Abraham Nylander , kappalaisen apulainen 1851–1855 Johan Julius Häggman , kappalaisen apulainen 1855 Frans Jakob Chydenius , kappalaisen apulainen 1855–1856 Anders Johan Lilius , kappalaisen apulainen 1856–1858 Fredrik Alexander Sterenius , kappalaisen sijainen 1858–1863 Johan Henrik Vijkberg , kappalaisen sijainen 1863–1870 Karl Henrik Lindgren , kappalaisen sijainen, vt. kappalainen 1874–1875 Anders Gustaf Heikkilä , vt. kirkkoherra 1884–1885 Johannes Arvonen , vt. kirkkoherra 1893–1894 Johan Erik Kovero , kirkkoherra apulainen 1894–1895 Kaarlo Kustaa Turtola , kappalaisen apulainen 1895 Kaarle Korpela , kappalaisen apulainen 1896 Juho Aukusti Päiviö , kappalaisen apulainen 1896–1898 Heikki Aappo Autero , vt. kirkkoherra 1900 Edvin Teodor Schönberg , vt. kirkkoherra 1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , vt. kirkkoherra Arkisto Ähtävän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1693–1898. Kansallisarkisto on digitoinut Ähtävän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ähtäri Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1657. Erotettiin Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 14.3.1859. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1892 ja ero toteutui 1893. Ähtärin kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Muut nimet Etseri, Ätsäri Maakirjakylät Alastaipale, Hankavesi, Kivijärvi, Liesjärvi, Niemisvesi, Ouluvesi, Peränne, Ähtäri Naapuriseurakunnat Keuruu , Lehtimäki , Multia , Pihlajavesi , Pylkönmäki , Soini , Töysä , Virrat Papisto Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 1703. Kirkkoherrat 1892–1902 Alfred Elieser Backman 1903–1913 Julius Bergroth 1915–1951 Theodor von Pfaler Kappalaiset 1651–1701 Karl Henrikinpoika Frosterus 1702–1723 Johannes Johanneksenpoika Collinus 1723–1730 Daniel Johanneksenpoika Collin (Collinus) 1730–1752 Simon Cannelin 1753–1795 Erik Perander 1798–1812 Isak Johan Hagelberg 1814–1835 Karl Gustaf Borenius 1841–1890 Karl Edvard Bergroth , virka lakkautettiin Apupappeja ja väliajansaarnaajia 1776– Abraham Perander , kappalaisen apulainen 1794–1796 Anders Ahlström , kappalaisen apulainen 1794–1799 Johan Wilander , kappalaisen apulainen 1806–1807 Ernst Lindsten , kappalaisen apulainen 1812–1814 Efraim Malmberg , armovuodensaarnaaja 1814–1815 Matias Elias Hagelberg , armovuodensaarnaaja 1826 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1873–1876 Julius Bergroth , kappalaisen apulainen 1877–1878 Johan Vilhelm Fontell , kappalaisen apulainen 1878–1882 Isak August Björklund , kappalaisen apulainen 1882–1883 Karl Axel Adhemar Koski , kappalaisen apulainen 1883–1885 Alexander Fredrik Bergius , kappalaisen apulainen 1885–1887 August Mauri Numminen , kappalaisen apulainen 1887–1889 Matti Hilonen , kappalaisen apulainen 1890–1894 Karl Viktor Petrell , vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra 1897–1898 Johan Emil Andelin , vt. kirkkoherra 1900–1901 Oskar Vilhelm Ekman , kirkkoherran apuainen, vt. kirkkoherra 1902 Julius Bergroth , vt. kirkkoherra 1901–1903 Väinö Kauno Durchman , vt. kirkkoherra 1903 Artturi Eemil Lehtinen , kirkkoherran apulainen 1906–1908 Jaakko Ilmonen , kirkkoherran apulainen 1908–1911 Toivo Kansanaho (Kansanen), kirkkoherran apulainen 1911–1914 Vihtori Severus Hiissa, kirkkoherran apulainen 1918 Aapeli Erhard Jokipii, kirkkoherran apulainen 1918–1924 Toivo Miettinen, kirkkoherran apulainen 1923 Kaarle Albert Leikola, kirkkoherran apulainen Arkisto Ähtärin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1770. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1916. Seurakunnan kirkko ja pappila sekä suurin osa kirkonarkistosta paloi rippikoulun aikaan 1770 (tai 1771). Kirkkoa ryöstettiin Suomen sodassa 1808, jolloin ilmeisesti vihittyjen luettelot vuosilta 1798–1808 ja kuolleiden ja haudattujen luettelot vuosilta 1799-–1808 tuhoutuivat. Kansallisarkisto on digitoinut Ähtärin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Åvik Someron emäseurakunnan alueelle perustettiin Åvikin lasiruukki 1748 ja ruukilla oli oma saarnaaja 1762–1818. Kaksikerroksinen kirkko rakennettiin 1798. Tehdas tuhoutui täysin tulipalossa 24.5.1833. Naapuriseurakunnat Somero

Rajakartta: Somero Perustettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1500, jolloin vanha Porttaan emäseurakunta jaettiin Someron ja Tammelan seurakuntiin. Pitäjä muodostettiin Tammelan, Lohjan, Kiikalan ja Uskelan osista. Somero mainitaan paikkakuntana jo 1449. Someron kunta perustettiin 1867. Seurakuntaan kuuluneista Somerniemi perustettiin kappeliksi 1682 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912. Somerniemeen liitettiin myöhemmin Someron Mäyrämäen kylä 1922, Kaskiston ja Suojoen kylät 1927 sekä Honkaluhdan tila 1934. Seurakunnan alueella sijainneella Åvikin lasitehtaalla oli oma saarnaaja vuosina 1762–1818 ja oma vuonna 1798 valmistunut kirkko. Muut nimet Portas Maakirjakylät Harju, Hirsjärvi, Häntälä, Härkälä, Ihamäki, Jaatila, Jakkula, Joensuu, Jurvala, Kaskisto, Kerkola, Kimala, Kivioja, Kultela, Kärilä, Lahti, Lampi, Lautela, Mäyrämäki, Ollila, Pajula, Paltta, Pappila, Pitkäjärvi, Pusula, Pyöli (Böle), Rautela, Ruunala, Ryhtä, Saarentaka, Sillanpää, Suojoki, Sylvänä, Syvänoja, Talvisilta, Terttilä, Vesanoja, Viluksela, Viuvala, Ylenjoki Naapuriseurakunnat Jokioinen , Kiikala , Koski (Turun lääni) , Kuusjoki , Pertteli , Somerniemi , Tammela , Ypäjä , Åvik Papisto Kirkkoherran ja kappalaisen palkasta tehtiin suostumus ja se vahvistettiin 9.8.1734. Torpparien ja muiden karjakymmenyksistä maaherran päätös 12.10.1811 ja Hallitsevan konsistorin päätös 13.11.1812. Kappalaisen palkasta maaherran päätös 13.7.1754 ja Kuninkaallisen kamarikollegion päätös 20.4.1802. Teollisuuslaitosten ja maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätöksessä 9.8.1892. Kirkkoherrat 1554–1563 Johannes 1567–1597 Berthollus Johannis 1598–1612 Johannes Bartholli 1613–1622 Thomas Marci Brygjer 1628–1640 Simon Thomæ Patur 1665–1678 Henricus Procopaeus 1679–1685 Sigfrid Laurinus 1685–1693 Gabriel Geslenius 1695–1706 Abraham Juslenius 1706–1739 Jacob Ritz 1741–1742 Henric Deutch 1744–1751 Gabriel Welin 1753–1776 Carl Zidbeck 1778–1789 Eric Johan Blom 1791–1792 Carl Schäffer 1794–1795 Carl Techtonius 1798–1802 Henrik Gustaf Borenius 1805–1813 Karl Enckell 1816–1819 Abraham Fredrik Palander 1822–1829 Mikael Lundén 1831–1832 Matias Jernvall 1836–1849 Henrik Konsin 1851–1862 Anders Johan Svenson 1864–1868 Gustaf Randelin 1872–1882 Emil Ferdinand Bergroth 1884–1901 Nehemias Verin 1902–1925 Erik Johan Karanen 1926–1931 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) 1932–1940 Toivo Emil Aaltio 1944–1968 Sulo Tasanko Kappalaiset 1560 Simon 1593 Johannes Bartholdi 1611 Ericus Sigfridi 1620 Clemens Raicoi 1627–1628 Ericus Sigfridi 1636 Ericus 1646–1666 Philippus Marci Raumstadius 1667–1679 Sigfrid Laurinus 1679–1685 Abraham Rautenius 1685–1697 Nicolaus Procopaeus 1689–1710 Johan Tragman 1710–1747 Simon Achrenius 1748–1764 Ericus Borenius 1765–1766 Jacob Sahlsten 1767–1786 Aron Astren 1788–1793 Carl Techtonius 1794–1804 Jakob Rhyselius 1806–1807 Bartold Fagerström 1810–1822 Mikael Lundén 1822–1838 Mats Granberg 1841–1854 Isak Gustafsson 1857–1868 Karl Enebäck 1872–1884 Johan Oskar Boisman 1893–1897 Gustaf Teodor Brandt 1899–1918 Juhana Oskar Levänen 1921–1926 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) 1927–1930 Jussi Heikki Peltokallio 1931–1933 Lauri Heikkilä 1933–1938 Armo Immanuel Aarnio 1938–1944 Sulo Ruben Tasanko 1945–1957 Otto Perko Pitäjänapulaiset 1654–1667 Carolus Lignipaeus 1681–1689 Johan Tragman Ylimääräiset papit 1673 Mathias Sigfridinpoika Mandreus , kirkkoherran apulainen 1693–1695 Simon Achrenius , armovuodensaarnaaja 1726–1736 Carolus Ritz , kirkkoherran apulainen 1741 Georg Kellberg, armovuodensaarnaaja 1743– Jakob Sahlsten , kappalaisen apulainen 1751– Gustaf Welin , kirkkoherran apulainen 1754– Georg Domander , kirkkoherran apulainen 1766–1770 Lars Johan Zidbäck , kirkkoherran apulainen 1789–1791 Gustaf Schiöning, armovuodensaarnaaja, kappalaisen apulainen 1792–1798 Karl Johan Schaeffer , vt. kappalainen 1799–1806 Johan Järnström , kappalaisen sijainen, armovuodensaarnaaja 1803–1805 Jakob Johan Erling , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1805–1806 Karl Johan Hjerpe , kirkkoherran apulainen 1806–1810 Erik Rosengren , kirkkoherran apulainen 1808 Jakob Johan Erling , armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen 1808–1809 Hans Blomlöf , armovuodensaarnaaja 1809–1810 Johan Canstrén , armovuodensaarnaaja 1810–1812 Matias Blomberg , kirkkoherran apulainen 1812–1813 Benjamin Bröcker , kirkkoherran apulainen 1813–1815 David Emanuel Kriander , virka– ja armovuodensaarnaaja 1815–1816 Henrik Cavonius , armovuodensaarnaaja 1820–1822 Berndt Adolf Nordlund , armovuodensaarnaaja 1822–1823 Josef Pahlman , armovuodensaarnaaja 1825–1828 Fredrik Vilhelm von Pfaler , kirkkoherran apulainen 1829–1831 Jakob Efraim Hagelberg , armovuodensaarnaaja 1831–1832 Johan Kristofer Björman , kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja 1833–1836 Johan Lagerstedt , armovuodensaarnaaja 1838–1841 Johan Henrik Holmstén , virka– ja armovuodensaarnaaja 1843 Nils Jakob Juselius , kirkkoherran apulainen 1844–1849 Matias Enroth , kappalaisen apulainen 1849 Per Edvard Åberg , sijaiskirkkoherra 1849–1851 Mauritz Hultman , sijaiskirkkoherra 1849–1852 Gustaf Adolf Hornborg , kappalaisen apulainen 1850 Gustaf Oskar Teofil Sumelius , sijaiskirkkoherra 1852–1854 Alexander Edvard Nygren , kappalaisen apulainen 1854–1855 Gustaf Jansson , kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja 1855–1857 Johan Adolf Lindström , armovuodensaarnaaja 1862–1864 Johan Helenius , virka– ja armovuodensaarnaaja 1869–1871 Ernst Fredrik Teodor Strandberg , sijaiskirkkoherra 1872–1872 Erik Rautell , sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen 1882–1884 Vilhelm Vaurio , armovuodensaarnaaja ja sijaiskirkkoherra 1884–1885 Axel Gabriel Hällström , vt. kappalainen 1885–1892 Karl Edvin Simeon Henriksson , vt. kappalainen 1892–1893 Gustaf Teodor Brandt , vt. kappalainen 1897–1898 Adolf Julius Lindberg , vt. kappalainen 1898–1899 Frans Alfred Penttinen , vt. kappalainen ja kirkkoherran apulainen 1900 Anders Kristofer Kuhlman , kirkkoherran apulainen 1903–1906 Kustaa Iivari Savander , vt. kirkkoherra 1906–1909 Kalle Heikki Seppälä, vt. kirkkoherra 1919–1921 Brynolf Aleksanteri Uusitalo, vt. kappalainen 1917–1920 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä), kirkkoherran apulainen 1920–1921 Simo Gerlander, kirkkoherran apulainen 1920–1921 Johan Viktori Varpio, kirkkoherran apulainen 1923 Simo Gerlander, kirkkoherran apulainen 1923 Johan Viktori Varpio, kirkkoherran apulainen 1924 Artturi Emil Sorsavirta, kirkkoherran apulainen 1926–1927 Kaarlo Artturi Varho, vt. kirkkoherra 1930–1932 Verner Anselm Urhonen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1937 Lauri Abraham Paunu, kirkkoherran apulainen 1937 Kaarlo Valdemar Napoleon Koskenkylä, kirkkoherran apulainen 1939–1940 Arvo Kaarlo Autio, kirkkoherran apulainen 1940–1945 Heimo Nyyrikki Eskola, vt. kirkkoherra 1940–1945 Sulo Ruben Tasanko, vt. kirkkoherra Arkisto Someron seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1757, tilikirjat vuodesta 1736 ja historiakirjat vuodesta 1695. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1544–1944. Kansallisarkisto on digitoinut Someron seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ypäjä Alkuaan Tammelan emäseurakunnan rukoushuonekunta ainakin vielä 1664. Myöhemmin Tammelaan kuulunut Perttulan kappeliseurakunta, jossa mainitaan pidetyn jumalanpalvelus joka toinen pyhä 1668. Kappeliseurakunnalla oli yhteinen kappalainen Humppilan ja Jokioisten kappelien kanssa kunnes seurakuntaan määrättiin oma kappalainen Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.10.1871. Saarnavuoroista Perttulassa, Humppilassa ja Jokioisissa tuomiokapitulin päätöksissä 12.9.1750 ja 31.10.1810. Perttulan asukkaiden aiempaan hakemukseen saada oma pappi oli kuningas antanut epäävän päätöksen 31.10.1775. Erotettiin Tammelasta Ypäjän itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.5.1892. Ypäjän kunta perustettiin 1876. Muut nimet Perttula, Berttula Maakirjakylät Kartano, Levä, Manninen, Palikkala, Perttula, Varsanoja, Ypäjä Naapuriseurakunnat Humppila , Jokioinen , Koski (Turun lääni) , Loimaa , Mellilä , Metsämaa , Somero Papisto Jokioisten kartanon omistajalla oli patronaattioikeus Perttulan kappalaisen virkaan kuten Tammelan emäseurakunnan Humppilan ja Jokioisten kappeliseurakunnissa kunnes oikeus lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 7.3.1870. Kirkkoherrat 1902–1917 Gustaf Oskar Holmberg 1918–1919 Väinö Salonen, vt. kirkkoherra 1919–1938 Kaarle Kustaa Turtola 1938–1954 A. F. Salminen Kappalaiset 1875–1880 Arvid Lundén 1880–1901 Gustaf Oskar Holmberg , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1873–1875 Berndt Gustaf Lindell , vt. kappalainen, yhteinen Jokioisten kanssa. 1896 Frans Oskar Lampola , vt. kappalainen 1901–1902 Gustaf Oskar Holmberg , vt. kirkkoherra Arkisto Ypäjän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1649 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1954. Kansallisarkisto on digitoinut Ypäjän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Ylöjärvi Perustettiin Pirkkalan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1770. Ylöjärven eli Peräkunnan asukaat saivat luvan oman kirkon rakentamiseen kuninkaalta 28.7.1779 ja kirkko rakennettiin 1792. Seurakunnalla oli yhteinen kappalainen vuonna 1639 perustetun Harjun kappelin kanssa ja kappalainen asui Harjussa. Harjun kappeli lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 12.10.1839 ja sen osia siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Ylöjärven kappeliin 1841. Kirkko kastareineen paloi salaman sytyttämänä 10.7.1842. Uusi kirkko rakennettiin 1848–1850. Erotettiin Pirkkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 27.3.1895 ja ero toteutui 1899. Seurakuntaan kuulunut Pengonpohjan rukoushuone vihittiin käyttöön 1898. Ylöjärven kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 2004. Ylöjärven kaupunkiin liitettiin Viljakkalan kunta 2007 ja Kurun kunta 2009. Muut nimet Peräkunta Maakirjakylät Hatanpää, Hyhky, Ilmari, Kaarila, Kaihari, Keijärvi, Kukkola, Kuusisto, Kyöstilä, Lakiala, Lempiäniemi, Lielahti, Liimola, Metsäkylä, Mutala, Mäkkylä, Niemi, Otavalta, Passila, Pengonpohja, Penko, Pohjankylä, Pohtola, Runsas, Siivikkala, Taivalpohja, Teivaala (Teevala), Ylöjärvi Naapuriseurakunnat Aitolahti , Hämeenkyrö , Kuru , Messukylä , Nokia , Teisko , Viljakkala Papisto Harjun kappeliseurakunnan entisestä kirkosta tehtiin kansakoulurakennus 1862. Kappalaisen virkatalo Raso tuli Ylöjärven kappalaisen käytettäväksi kunnes se vaihdettiin Äijälän tilaan keisarillisella käskykirjeellä 15.4.1858. Kappalaisen palkasta ja virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 21.2.1867. Uuden palkkausjärjestyksen 18.1.1898 mukaan talollisilta ja torppareilta koottiin vuosittain 500 markkaa kirkkoherralle palkanlisäksi. Äijälän virkatalo määrättiin tuomiokapitulin kiertokirjeellä pantavaksi kuntoon ennen kuin seurakunnan kirkkoherran virka julistettaisiin haettavaksi. Kirkkoherrat 1900– Frans Edvard Salokas (Silvander) 1915–1925 Edvin Pettersson 1926–1936 Hemming Nestor Alanko 1936– Jalmari Kahila Kappalaiset 1593–1639 Simon Thomae 1659–1677 Laurentius Forlundius 1678–1695 Paulus Båge 1696–1713 Johan Lydius 1722–1738 Isaac Thalin 1739–1767 Johan Edenius 1768–1790 Mårten Ringbom 1791–1807 Georg Voivalén 1808–1818 Johan Ringbom 1821–1841 Elias Sjöholm 1841–1885 Ernst Vilhelm Tamlander 1868–1885 Karl Alfred Sadenius 1885–1892 Gustaf Adolf Heman 1893–1897 Lahja Hyvä Durchman , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1792–1808 Johan Ringbom , kappalaisen apulainen 1808–1811 Jakob Juselius , kappalaisen apulainen 1812–1818 Johan Skogström , kappalaisen apulainen 1818–1821 Karl Fredrik Bergroth , kappalaisen apulainen 1822–1829 Gustaf Fredri Brander , kappalaisen apulainen 1829–1832 Karl Gustaf Lilius , kappalaisen apulainen 1832–1839 Johan Adolf Colérus , kappalaisen apulainen 1839–1841 Ernst Vilhelm Tamlander , kappalaisen apulainen 1866–1867 Berndt Gustaf Bergroth , vt. kappalainen 1867 Gustaf Emil Morén , vt. kappalainen 1867–1868 Karl Alfred Sadenius , vt. kappalainen 1892 Kaarlo Kustaa Kari , vt. kappalainen 1893 Erlanti Pispala , vt. kappalainen 1897–1900 Emil Oskar Ojala , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1908– Kaarle Johannes Kustaa Silvander , kirkkoherran apulainen 1925 Aarne Johannes Salo, vt. kirkkoherra 1948– Eino Jalmari Marttala, nuorisopastori Arkisto Ylöjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1780 ja historiakirjat vuodesta 1781. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1746–1913. Kansallisarkisto on digitoinut Ylöjärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Rajakartta: Yläne Oletetaan perustetun ennen vuotta 1392. Liitettiin kappelina kuuluvaksi Pöytyän emäseurakuntaan 1400-luvun alussa. Erotettiin Pöytyästä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 3.3.1875, ero toteutui 1879 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1880. Yläneen kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Pöytyän kuntaan 2009. Maakirjakylät Heinjoki, Kajava, Keihäskoski, Kirkonkylä, Kurala, Kärrilä, Latvo, Lietsa, Makkarakoski, Mettäinen, Mykkälä, Mäenpää, Nokkala, Osa, Pramila, Tourula, Uusikartano, Vainionperä, Vimpa, Yläne, Ylänehaveri Naapuriseurakunnat Alastaro , Honkilahti , Karjala , Oripää , Pöytyä , Säkylä Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin käskykirjeessä 9.11.1871. Kirkkoherrat 1880–1885 Johan Gustaf Fritjof Laurén 1885–1895 Johan Saladin Ticklén , ensin vt. kirkkoherra 1896–1907 Johan Kristian Mäkinen 1908–1933 Kaarlo Haavio 1934–1949 Jaakko Antero Haavio Kappalaiset 1592 Nicolaus Petri ? Michael Johannis ? Sigfridus ? Henricus Thomae noin 1628 Gregorius Olai 1628–1662 Matthiass Henrici 1663–1670 Ambrosius Regulinus 1670–1684 Sigfridus Laurentii Bergius 1684–1723 Henricus Matthiae Krabbe (Nahka) 1723–1745 Matthias Fontenius 1746–1780 Mikael Salinius 1781–1792 Simon Sipelius 1796–1823 Gabriel Grönelius , myös Pöytyällä 1824–1826 Johan Fredric Borenius , myös Pöytyällä 1827–1869 Matts Ahlmark , myös Pöytyällä 1872–1878 Johan Gustaf Fritjof Laurén , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit ja apulaiset 1741–1746 Mikael Salinius , kappalaisen apulainen 1769–1774 Erik Anstén , kappalaisen apulainen 1789–1802 Jonas Enberg , kapplaisen apulainen 1823 Karl Landzert , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1823–1824 Mikael Kellman , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1826–1827 Frans Henrik Vellenius , virkavuoden- ja välisaarnaaja 1860–1865 Nils Johan Almark , kappalaisen apulainen 1865–1866 Erik Vilhelm Henrik Linderoos , kappalaisen apulainen 1866–1872 Emil Leonard Lydén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1878–1880 Johan Gustaf Fritjof Laurén , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1895–1896 Johan Yrjö Akilles Vuorinen , vt. kirkkoherra 1898–1901 Sulo Oskar Ludvig Schöneman , kirkkoherran apulainen 1903–1905 Sulo Oskar Ludvig Schöneman , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Kaarlo Haavio , vt. kirkkoherra Arkisto Yläneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1728, tilikirjat vuodesta 1665 ja historiakirjat vuodesta 1662. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1658–1974. Kansallisarkisto on digitoinut Yläneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Virolahden emäseurakunnan pohjoisista osista itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 13.4.1863. Ero toteutui 1887 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1888. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin Miehikkälään tilalle rekisterinumerolla 6 Kääriänkankaalla ja vihittiin käyttöön 1881. Seurakuntaan liitettiin Virolahden kaksi kylää 1900. Miehikkälän kunta perustettiin 1887 ja kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1946. Maakirjakylät Heikkilä, Hurttala, Järvelä, Kolhola, Kylmälä, Lappjärvi, Miehikkälä, Muurikkala, Muurola, Saivikkala, Salajärvi, Säkäjärvi Naapuriseurakunnat Luumäki , Sippola , Säkkijärvi , Vehkalahti , Virolahti , Ylämaa Papisto Maakauppiaitten ja teollisuuslaitosten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 26.11.1895. Kirkkoherrat 1887–1910 Johan Efraim Snellman 1912–1921 August Walfrid Leikkonen 1918–1921 Johan Arthur Tervaluoto 1924–1960 Lauri Rautajärvi Ylimääräiset papit 1887–1888 Karl Henrik Huhtinen , vt. kirkkoherra Arkisto Miehikkälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1887, tilikirjat vuodesta 1883 ja historiakirjat vuodesta 1887. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1887–1962. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Miehikkälän seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)