Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1657. Erotettiin Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 14.3.1859, ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1892 ja ero toteutui 1893. Ähtärin kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1986.
Muut nimet
Etseri, Ätsäri
Kylät
Ähtärinranta, Alastaipale, Hankavesi, Kivijärvi, Liesjärvi, Niemisvesi, Ouluvesi, Peränne, Vehu
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumus kappalaisen palkasta tehtiin 1703.
Kirkkoherrat
1892–1902 Alfred Elieser Backman
1903–1913 Julius Bergroth
1915–1951 Theodor von Pfaler
Kappalaiset
1651–1701 Karl Henrikinpoika Frosterus
1702–1723 Johannes Johanneksenpoika Collinus
1730–1752 Simon Cannelin
1753–1795 Erik Perander
1798–1812 Isak Johan Hagelberg
1814–1835 Karl Gustaf Borenius
1841–1890 Karl Edvard Bergroth, virka lakkautettiin
Apupappeja ja väliajansaarnaajia
1776– Abraham Perander, kappalaisen apulainen
1794–1796 Anders Ahlström, kappalaisen apulainen
1794–1799 Johan Wilander, kappalaisen apulainen
1806–1807 Ernst Lindsten, kappalaisen apulainen
1812–1814 Efraim Malmberg, armovuodensaarnaaja
1814–1815 Matias Elias Hagelberg, armovuodensaarnaaja
1826 Gustaf Adolf Hornborg, kappalaisen apulainen
1873–1876 Julius Bergroth, kappalaisen apulainen
1877–1878 Johan Vilhelm Fontell, kappalaisen apulainen
1878–1882 Isak August Björklund, kappalaisen apulainen
1882–1883 Karl Axel Adhemar Koski, kappalaisen apulainen
1883–1885 Alexander Fredrik Bergius, kappalaisen apulainen
1885–1887 August Mauri Numminen, kappalaisen apulainen
1887–1889 Matti Hilonen, kappalaisen apulainen
1890–1894 Karl Viktor Petrell, vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra
1897–1898 Johan Emil Andelin, vt. kirkkoherra
1900–1901 Oskar Vilhelm Ekman, kirkkoherran apuainen, vt. kirkkoherra
1902 Julius Bergroth, vt. kirkkoherra
1901–1903 Väinö Kauno Durchman, vt. kirkkoherra
1903 Artturi Eemil Lehtinen, kirkkoherran apulainen
1906–1908 Jaakko Ilmonen, kirkkoherran apulainen
1908–1911 Toivo Kansanaho (Kansanen), kirkkoherran apulainen
1911–1914 Vihtori Severus Hiissa, kirkkoherran apulainen
1918 Aapeli Erhard Jokipii, kirkkoherran apulainen
1918–1924 Toivo Miettinen, kirkkoherran apulainen
1923 Kaarle Albert Leikola, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Ähtärin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1754, tilikirjat vuodesta 1771 ja historiakirjat vuodesta 1770. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1916.
Seurakunnan kirkko ja pappila sekä suurin osa kirkonarkistoa paloi rippikoulun aikaan 1770 (tai 1771). Kirkkoa ryöstettiin Suomen sodassa 1808, jolloin ilmeisesti vihittyjen luettelot vuosilta 1798–1808 ja kuolleiden ja haudattujnen luettelot vuosilta 1799-–1808 hävitettiin tai tuhoutuivat.
Kansallisarkisto on digitoinut Ähtärin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.