top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Helsingin pitäjä

Päivitetty: 6 päivää sitten


Rajakartta: Helsingin pitäjä

Helsingin pitäjän alue kuului alkuaan Porvoon emäseurakunnan Sipoon kappeliin. Helsinginjoen lohenkalastuksen antoi Maunu Eerikinpoika Paatisten luostarille 1350. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ennen vuotta 1401, jolloin Anders i Räckhals, Hans Mandelin ja Michil Redesven lahjoittivat yhden veromaan, Rachhalsbölessä olleen tilan, Jumalalle ja Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkolle omien sielujensa autuuden tähden. Kyseisen tilan ja Lövön saaren kuulumisesta kirkolle annettiin keisarilisen senaatin päätös 22.11.1827. Seurakunta asetettiin Helsingin kaupungin anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 4.11.1652 ja määrättiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi keisarillisella käskykirjeellä 5.7.1851, kunnes anneksi lakkautettiin ja seurakunta sai oman kirkkoherran armollisella julistuksella 24.4.1865 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1867. Seurakunnan nykyisen, tiettävästi vuonna 1494 rakennetun kirkon katto ja sisustukset paloivat 7.5.1893, minkä jälkeen sen päädyt rakennettiin tiileistä ja kunnostettu kirkko vihittiin 13.5.1894. Siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.


Sipoon emäseurakunnan Tuusulan kappeli muodostettiin muun muassa Helsingin pitäjän osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakunnasta erotettiin Hupalahti 1917 sekä Oulunkylä ja Kulolsaari 1919, joista ensiksi mainittu aloitti toimintansa itsenäisenä kirkkoherrakuntanta 1921 ja toisena mainittu 1920. Helsingin suuri alueliitoksessa 1946 Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin liitettiin muun muassa Tali, Pakila, Tuomarinkylä, Suutarila, Pukinmäki, Malmi, Tapanila, Puistola, Viikki, Puotila, Mellunkylä, Herttoniemi, Herttoniemeen tuolloin kuulunut Roihuvuoren alue, Laajasalo ja Santahamina sekä osia Kaarelasta, Helsingin pitäjän kirkonkylästä ja Tikkurilasta. Lisäksi Helsinkiin liitettiin silloinen Haagan kauppala ja Huopalahden, Kulosaaren sekä Oulunkylän kunnat. Helsingin maalaiskunta muodostettiin Vantaan kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1974. Kunnan hallinnollinen keskus oli Malmi vuoteen 1945 ja Tikkurila vuodesta 1946.


Muut nimet

Helsinge, Vanda socken, Vantaa, Vantaan pitäjä


Kylät

Hakkila, Hakunila, Haltiala, Hämeenkylä, Hanala, Herttoniemi, Kaarlela, Käpylä, Keimola, Kirkonkylä, Konala, Koskela, Kulosaari, Kumpula, Kuninkaala, Laajasalo, Länsisalmi, Lapinkylä, Lauttasaari, Malmi, Martinkylä, Meilahti, Mellunkylä, Munkkiniemi, Myllymäki, Niskala, Oulunkylä, Pakinkylä, Piispankylä, Pikku-Huopalahti, Puotinkylä, Riipilä, Seutula, Silvola, Sotunki, Suutarinkylä, Tali, Tapaninkylä, Tikkurila, Tolkinkylä, Tullisaari, Tuomarinkylä, Veromiehenkylä, Viikin latokartano, Viinikkala, Voutila, Vuosaari, Ylästö


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Keisarillinen senaatti määräsi 15.12.1869, että kolmasosa seurakunnan lahjoitusmaiden, vuonna 1401 lahjoitetun tilan ja Lövön saaren, vuokratuloista käytettäviksi vaivaiskassan tarpeisiin, mutta varat annettiin takaisin kirkonkassalle keisarillisen senaatin päätöksellä 7.5.1895. Pitäjänapulaisen virka asetettiin kuninkaallisella päätökselllä 21.8.1795. Seurakunnassa oli koulunopettaja ainakin 1840-luvulta.


Kappalaisella oli kaksinkertaiset virkavuodet. Jumalanpalveluksen kielestä piispankäräjien pöytäkirjassa 2.6.1839. Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätös 14.7.1848 ja kruunun vastikejyvistä, 10 tynnyriä 17 kappaa eli 17,42 hehtolitraa viljaa, keisarillinen käskykirje 5.7.1851. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 11.11.1848. Teollisuuslaitosten ja maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätöksissä 3.3.1876 ja 12.4.1877.


Kirkkoherrat

1516–1521 Jaakko Severinpoika

–1535 Pietari Ragvaldinpoika

1547–1566 Kaarle Folkeson

1570–1610 Sigfrid Michaelis

1611–1640 Matias Erici

1651–1652 Sigfrid Stephani Brotherus


Kirkkoherrat, yhteinen Helsingin kaupungin kanssa

1652–1660 Jöran Orlander

1711–1713 Johan Serlachius

1721–1728 Johan Wång

1729–1740 Johan Fårsskåhl

1741–1765 Johan Fortelius

1767–1781 Zacharias Cajander

1783–1816 Fredrik Collin

1824–1865 Erik Anders Crohns


Kappalaiset

1566 Klemens

1593 Sigfridus

1614–1641 Sigfridus Stephani Brotherus

1641–1651 Johannes Sigfridi Brotherus

1655–1680 Arvid Henrici Backman

1682–1708 Carsten Backman

1719–1722 Johan Finnerus

1734–1751 Sigfrid Kristogerus Morelius

1752–1796 Johan Winter

1848–1850 Samuel Strömmer

1850–1854 Henrik Ongelin

1861–1886 Alexander Hultin

1889–1919 Knut Axel Palmroth

1920–1962 Valdemar Holmqvist


Pitäjänapulaiset

1734–1752 Johan Winter

1752–1793 Thomas Salenius


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1800–1802 Tomas Grönlund, kirkkoherran apulainen

1802–1803 Johan Lagus, kirkkoherran apulainen

1804–1805 Samuel Ceder, kirkkoherran apulainen

1805–1806 Karl Siljander, kirkkoherran apulainen

1806–1816 Johan Rönn, kappalaisen apulainen, kirkkoherranapulainen, välisaarnaaja

1815–1816 Kristian Joakim Åkerman, kirkkoherran apulainen

1816–1822 Vilhelm Lindqvist, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1824–1825 Karl Adolf Höckert, kirkkoherran apulainen

1825–1835 Karl Aspegren, kirkkoherran apulainen

1835–1843 Johan Forsberg, kirkkoherran apulainen

1838–1839 Anton Fredrik Öhman, kirkkoherran apulainen

1843–1848 Samuel Strömmer, kirkkoherran apulainen

1844–1850 Henrik Ongelin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1849–1861 Alexander Hultin, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1854–1856 Henrik August Reinholm, virka- ja armovuodensaarnaaja

1856–1858 Henrik Reinhold Krogell, armovuodensaarnaaja

1889 Karl August Åberg, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen

1908– Väinö Vilhelmi Kantele, kirkkoherran apulainen


Ylimääräiset papit

1808–1809 August Granit, vt. kappalainen

1809 Gustaf Adolf Brunou, vt. kappalainen

1821–1824 Lars Filip Palander, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1859 Edvard Mennander, kappalaisen sijainen

1859–1863 Viktor Vilhelm Krogell, vt. kappalainen, kappalaisen apulainen

1886–1887 Natanael Borg, vt. kappalainen

1887–1890 Viktor Kajander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1887–1888 Peter Alfred Eriksson, vt. kappalainen

1890–1891 Ernst Sjöblom, vt. kirkkoherra

1899–1903 Johan Vilhelm Kajander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1903–1904 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Helsingin pitäjän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1843 ja historiakirjat vuodesta 1822. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1401–1875.


Suurin osa seurakunnan arkistostaa hävitettiin isonvihan aikana. Pappila ja huomattavin osa sen ullakolla säilytetystä arkistostaa, esimerkiksi rippikirjat vuosilta 1730–1768 ja 1797–1805 sekä historiakirjat vuosilta 1722–1822, tuhoutuivat palossa 20.5.1896.


Kansallisarkisto on digitoinut Helsingin pitäjän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

30 katselukertaa

Комментарии


Hae

bottom of page