Helsingin pitäjän alue kuului alkuaan Porvoon emäseurakunnan Sipoon kappeliin. Maunu Eerikinpoika antoi Helsinginjoen lohenkalastuksen Paatisten luostarille 1350. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ennen vuotta 1401, jolloin Anders i Räckhals, Hans Mandelin ja Michil Redesven lahjoittivat yhden veromaan, Rachhalsbölessä olleen tilan, Jumalalle ja Helsingin pitäjän Pyhän Laurin kirkolle omien sielujensa autuuden tähden. Rachhalsbölen tilan ja Lövön saaren kuulumisesta kirkolle annettiin Keisarillisen senaatin päätös 22.11.1827. Seurakunta asetettiin Helsingin kaupungin anneksiksi kuninkaan käskykirjeellä 4.11.1652 ja määrättiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi keisarillisella käskykirjeellä 5.7.1851. Anneksi lakkautettiin ja seurakunta sai oman kirkkoherran armollisella julistuksella 24.4.1865 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1867. Seurakunnan nykyisen, tiettävästi vuonna 1494 rakennetun kirkon katto ja sisustus paloivat 7.5.1893. Palon jälkeen kirkon päädyt rakennettiin tiilestä ja kunnostettu kirkko vihittiin 13.5.1894. Seurakunta siirrettiin kuulumaan perustettuun Porvoon hiippakuntaan uudessa hiippakuntajaossa 14.7.1923.
Sipoon emäseurakunnan Tuusulan kappeli muodostettiin muun muassa Helsingin pitäjän osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakunnasta erotettiin Huopalahti 1917 sekä Oulunkylä ja Kulosaari 1919. Oulunkylä aloitti toimintansa itsenäisenä kirkkoherrakuntanta 1921 ja Kulosaari 1920. Helsingin suuressa alueliitoksessa 1946 Helsingin maalaiskunnasta Helsingin kaupunkiin liitettiin muun muassa Tali, Pakila, Tuomarinkylä, Suutarila, Pukinmäki, Malmi, Tapanila, Puistola, Viikki, Puotila, Mellunkylä, Herttoniemi, Herttoniemeen tuolloin kuulunut Roihuvuoren alue, Laajasalo ja Santahamina sekä osia Kaarelasta, Helsingin pitäjän kirkonkylästä ja Tikkurilasta. Lisäksi Helsinkiin liitettiin silloinen Haagan kauppala ja Huopalahden, Kulosaaren sekä Oulunkylän kunnat. Helsingin maalaiskunta muodostettiin Vantaan kauppalaksi 1972 ja kaupungiksi 1974. Kunnan hallinnollinen keskus oli Malmi vuoteen 1945 ja Tikkurila vuodesta 1946.
Muut nimet
Helsinge, Vanda socken, Vantaa, Vantaan pitäjä
Maakirjakylät
Hakkila, Hakunila, Haltiala, Hämeenkylä, Hanala, Herttoniemi, Kaarlela, Käpylä, Keimola, Kirkonkylä, Konala, Koskela, Kulosaari, Kumpula, Kuninkaala, Laajasalo, Länsisalmi, Lapinkylä, Lauttasaari, Malmi, Martinkylä, Meilahti, Mellunkylä, Munkkiniemi, Myllymäki, Niskala, Oulunkylä, Pakinkylä, Piispankylä, Pikku-Huopalahti, Puotinkylä, Riipilä, Seutula, Silvola, Sotunki, Suutarinkylä, Tali, Tapaninkylä, Tikkurila, Tolkinkylä, Tullisaari, Tuomarinkylä, Veromiehenkylä, Viikin latokartano, Viinikkala, Voutila, Vuosaari, Ylästö
Naapuriseurakunnat
Papisto
Keisarillinen senaatti määräsi 15.12.1869 kolmasosan seurakunnan lahjoitusmaiden, vuonna 1401 lahjoitetun tilan ja Lövön saaren, vuokratuloista käytettäviksi vaivaiskassan tarpeisiin mutta varat annettiin takaisin kirkonkassalle Keisarillisen senaatin päätöksellä 7.5.1895. Pitäjänapulaisen virka asetettiin kuninkaallisella päätökselllä 21.8.1795. Seurakunnassa oli koulunopettaja ainakin 1840-luvulta alkaen.
Kappalaisella oli kaksinkertaiset virkavuodet. Jumalanpalveluksen kielestä piispankäräjien pöytäkirjassa 2.6.1839. Kirkkoherran palkasta Keisarillisen senaatin päätös 14.7.1848 ja kruunun vastikejyvistä, 10 tynnyriä 17 kappaa eli 17,42 hehtolitraa viljaa, keisarillinen käskykirje 5.7.1851. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös 11.11.1848. Teollisuuslaitosten ja maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätöksissä 3.3.1876 ja 12.4.1877.
Kirkkoherrat
1516–1521 Jaakko Severinpoika
–1535 Pietari Ragvaldinpoika
1547–1566 Kaarle Folkeson
1570–1610 Sigfrid Michaelis
1611–1640 Matias Erici
1651–1652 Sigfrid Stephani Brotherus
1867–1889 Johan Efraim Ahlgren
1891–1903 Johan Josef Fogelberg
1904–1929 Karl Alfred Ludvig Tallqvist
1930–1955 Otto Weckström
Kirkkoherrat, yhteinen Helsingin kaupungin kanssa
1652–1660 Jöran Orlander
1661–1688 Andreas Laurentii Nykopensis
1688–1710 Andreas Matias Ignatius
1711–1713 Johan Serlachius
1721–1728 Johan Wång
1729–1740 Johan Fårsskåhl
1741–1765 Johan Fortelius
1767–1781 Zacharias Cajander
1783–1816 Fredrik Collin
1817–1821 Gustaf Lars Zetterman
1824–1865 Erik Anders Crohns
Kappalaiset
1566 Klemens
1593 Sigfridus
1614–1641 Sigfridus Stephani Brotherus
1641–1651 Johannes Sigfridi Brotherus
1655–1680 Arvid Henrici Backman
1682–1708 Carsten Backman
1709–1711 Matias Simonii Limnander
1719–1722 Johan Finnerus
1734–1751 Sigfrid Kristogerus Morelius
1752–1796 Johan Winter
1798–1808 Johan Fredrik Boucht
1809–1821 Jakob Johan Björkstén
1822–1832 Arvid Gottfrid Nordqvist
1832–1844 Anders Fredrik Dyberg
1848–1850 Samuel Strömmer
1850–1854 Henrik Ongelin
1858–1860 Henrik Reinhold Krogell
1861–1886 Alexander Hultin
1889–1919 Knut Axel Palmroth
1920–1962 Valdemar Holmqvist
Pitäjänapulaiset
1734–1752 Johan Winter
1752–1793 Thomas Salenius
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1800–1802 Tomas Grönlund, kirkkoherran apulainen
1802–1803 Johan Lagus, kirkkoherran apulainen
1804–1805 Samuel Ceder, kirkkoherran apulainen
1805–1806 Karl Siljander, kirkkoherran apulainen
1806–1816 Johan Rönn, kappalaisen apulainen, kirkkoherranapulainen, välisaarnaaja
1815–1816 Kristian Joakim Åkerman, kirkkoherran apulainen
1816–1822 Vilhelm Lindqvist, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1824–1825 Karl Adolf Höckert, kirkkoherran apulainen
1825–1835 Karl Aspegren, kirkkoherran apulainen
1835–1843 Johan Forsberg, kirkkoherran apulainen
1838–1839 Anton Fredrik Öhman, kirkkoherran apulainen
1843–1848 Samuel Strömmer, kirkkoherran apulainen
1844–1850 Henrik Ongelin, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1849–1861 Alexander Hultin, vt. kappalainen, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1854–1856 Henrik August Reinholm, virka- ja armovuodensaarnaaja
1856–1858 Henrik Reinhold Krogell, armovuodensaarnaaja
1889 Karl August Åberg, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen
1908– Väinö Vilhelmi Kantele, kirkkoherran apulainen
Ylimääräiset papit
1808–1809 August Granit, vt. kappalainen
1809 Gustaf Adolf Brunou, vt. kappalainen
1821–1824 Lars Filip Palander, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1859 Edvard Mennander, kappalaisen sijainen
1859–1863 Viktor Vilhelm Krogell, vt. kappalainen, kappalaisen apulainen
1886–1887 Natanael Borg, vt. kappalainen
1887–1890 Viktor Kajander, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1887–1888 Peter Alfred Eriksson, vt. kappalainen
1890–1891 Ernst Sjöblom, vt. kirkkoherra
1899–1903 Johan Vilhelm Kajander, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1903–1904 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Helsingin pitäjän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1843 ja historiakirjat vuodesta 1822. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1401–1875.
Suurin osa seurakunnan arkistosta hävitettiin isonvihan aikana. Pappila ja huomattavin osa sen ullakolla säilytetystä arkistosta, esimerkiksi rippikirjat vuosilta 1730–1768 ja 1797–1805 sekä historiakirjat vuosilta 1722–1822, tuhoutuivat palossa 20.5.1896.
Kansallisarkisto on digitoinut Helsingin pitäjän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments