top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Helsinki

Päivitetty: 21. toukok.


Helsingin kaupunki perustettiin Vantaanjoen suulle 1550 ja se sai privilegionsa 3.8.1569. Ensimmäinen kirkkoherra mainitaan 1555 ja kappalainen 1593. Kaupunki määrättiin siirrettäväksi Sandhamniin eli Santahaminaan 13.11.1638, seuraavana vuonna ehdotettiin kaupungin siirtämistä Södernäsiin eli Sörnäisiin ja lopulta privilegiot uudelle kaupungille annettiin 2.10.1639, mutta kaupunkia ei rakennettu mainittuihin paikkoihin, vaan niin kutsutulle Estnäsin skatelle eli Vironniemelle holhoojahallituksen kirjeiden 29.10.1640 ja 2.11.1640 mukaisesti. Anomukseen Helsingin pitäjän liittämisestä anneksina Helsingin kaupunkiin antoi kuningas ensinnä kieltävän vastauksen 25.2.1642, mutta Helsingin pitäjän maksamasta kirkkoherran kruununpalkasta puolet annettiin "ikuisiksi ajoiksi" anneksin vastikkeena kaupunkiseurakunnalle kuninkaan käskykirjeillä 4.11.1652 ja 1.9.1664.


Kaupungin luterilainen seurakunta toimi jakamattomana ruotsalais-suomalaisena seurakuntana, kunnes se määrättiin jaettavaksi kolmeen alueeseen, joilla kullakin oli suomalainen ja ruotsalinen seurakunta, keisarillisen senaatin päätöksellä 17.10.1905. Päätös pantiin toimeen 1906 ja sen mukaisesti perustettiin Helsingin eteläinen ruotsalainen seurakunta (SSv), eteläinen suomalainen seurakunta (ES), pohjoisen ruotsalainen seurakunta (NSv), pohjoisen suomalainen seurakunta (PS), Sörnäisten ruotsalainen seurakunta (Sör) ja Sörnäisten suomalainen seurakunta (SS). Kaupunkiseurakunnan jakaminen mainitaan ensimmäisen kerran keisarillisen senaatin käskykirjeessä 23.10.1852, mutta tehdyt ehdotukset seurakunnan jakamisesta kahdeksi itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi, ruotsalaiseen ja suomalaiseen seurakuntaan, kumottiin keisarillisen senaatin päätöksillä 18.4.1867, 6.3.1876 ja 21.10.1891. Jakoa varten oli asetettu kirkkoneuvoston ehdotuksen mukaisesti 16-henkinen komitea, kahdeksan suomenkielistä ja kahden ruotsinkielistä jäsentä, 7.4.1904 ja komitealla oli käytettävänä 4 000 markkaa, jotta se esimerkiksi tarvittaessa pystyi hankkimaan ulkomailta seurakuntien jakoa koskeneita tietoja. Porvoon hiippakunnan tuomikapituli antoi senaatin päätöksen mukaisen esityksen jaosta kirjeessään 8.8.1905. Helsingin eteläisen suomalaisen seurakunnan kirkkoherra, rovasti Karl August Hildén ilmoitti kirjeessään tuomiokapitulille 9.1.1911, että Helsingin vanhan suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jako kuudeksi eri seurakunnaksi oli loppuun suoritettu.


Vanhan kaupungin kirkko rakennettiin todennäköisesti jo 1550-luvulla ja uusi kivikirkko suunniteltiin rakennettavaksi 1589. Kaupungin siirtämisen jälkeen vanhan kaupungin kirkkoa käytettiin hospitaalikirkkona, kunnes se luutavasti tuhoutui palossa 1600-luvulla. Uusi hospitaalikirkko rakennettiin 1734 ja se purettiin 1785. Uuteen kaupunkiin rakennettiin kivikirkko ja lupa tiiliruukin raperustamiselle Töölön maalle kirkon rakennustarpeita varten annettiin lupa 20.11.1643. Kaupunki ja mainittu kirkko paloivat 5.8.1654. Toinen kirkko, joka sijaitsi myöhemmän Nikolainkirkon läntisen paviljongin kohdalla, ei ollut vielä valmis 1693, ja tämä kirkko poltettiin isonvihan aikana toukokuussa 1713. Kolehti toista kirkkoa varten sai luvan kuninaalta 15.10.1692 ja se määrättiin kannettavaksi 15.12.1692. Jumalanpalveluksia mainitaan pidetyn venäläisessä kirkossa 1713–1721 ja lautaladossa 1721–1727. Kolmas ristikirkko rakennettiin edellisen kirkon paikalle 1724, kirkkoa uudistettiin 1746 ja se laudoitettiin 1772. Nykyinen Helsingin vanha kirkko rakennettiin väliaikaista tarvetta varten 1827.


Nikolainkirkko eli nykyinen Helsingin tuomiokirkko, joka tunnettiin Suurkirkkona 1917–1959, valmistui 1840, vihittiin vasta 1852 ja otettiin käyttöön viimeksi mainitun vuoden 1. advettina. Keisarin käskykirjeellä 5.7.1851 annettiin valtionvaroista 8 000 ruplaa kaluston hankkimiseksi kirkkoa varten sekä vuosittain 650 tynnyriä viljaa, josta 400 tynnyriä käytettiin kirkkoa varten. Papiston ja kirkonpalvelijoiden palkkaamiseen käytetyt loput 250 tynnyriä peruutettiin 1880-luvulla. Nikolainkirkkoa ei alkuaan vakuutettu rakennuksena, mutta sen irtaimisto vakuutettiin 140 000 markasta. Seurakunnan kivinen kansliarakennus valmistui 1896 ja sen rakennuskustannukset olivat 90 000 markkaa.


Muut nimet

Helsingfors, Helsingin jakamaton seurakunta, Helsingin kaupungin ruotsalais-suomalainen seurakunta, Helsingfors stads svensk-finska församling


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kuningas Kustaa Vaasan lahoitusrekisterin mukaan annettiin Helsingin kaupungin kirkkoherralle kaksi puntalästiä eli 96 tynnyriä kruununpalkkaa 1561. Tämä palkka määrättiin maksettavaksi Helsingin pitäjän kruununkymmenyksistä kolmella lästillä eli 144 tynnyrillä kuningas Kaarle IX:n kirjeellä 27.8.1595. Kirkkoherran kruununpalkka vahvistettiin ainakin 1607, 1614 ja 1642, sillä kirkkoherralla ei ollut omaa virkataloa, jonka hän sai vasta 1700-luvun alkupuolella.


Kirkkoherran palkasta keisarillisen senaatin päätökset 23.10.1852, 27.5.1865 ja 25.2.1891. Kirkkoherran kruununpalkasta ja virkatalosta keisarillinen käskykirje 5.7.1851. Kappalaisten ja komministerien palkoista piätäjän kokouksen pöytäkirjassa 22.2.1817 sekä keisarillisen senaatin päätökset 6.10.1827, 11.10.1849, 1.5.1851, 23.10.1852, 5.3.1855, 9.12.1875 ja 25.2.1891. Seurakunnan palkkaamien pastorinapulaisten palkoista kirkolliskokouksen päätökset 7.12.1881 ja 4.6.1890 ja keisarillisen senaatin päätös 25.2.1891. Jakamattoman seurakunnan kirkkoherran, kappalaisten ja komministerien virkojen avonaiseksi julistamisesta keisarillisessa käskykirjeessä 18.4.1867.


Seurakunnan toinen kappalainen asetettiin armollisella kirjeellä 6.10.1827, jolloin määrättiin, että hänet oli ilman hakemusta tai vaalia siirrettävä ensimmäisen kappalaisen virkaan edellisen viranhaltijan siitä poistuttua virasta. Ensimmäinen kappalainen sai laskea kaksinkertaiset virkavuodet ja hänellä oli oma virkatalo ainakin jo 1800-luvun alkupuolella. Papiston apulaisen virka perustettiin 1836 ja muutettiin komministerin viraksi 1856. Ensimmäisen komministerin virka asetettiin 1583, jota ennen oli määrätty kaksi komministeria asetettavaksi vaalin kautta hoitamaan seurakuntaa molemmilla kielillä ja seurakunnan molemmissa kirkoissa keisarillisella käskykirjeellä 23.10.1852. Samalla kirkkoherra määrättiin palkkaamaan itselle apulaisen.


Jumalanpalvelusten järjestämisestä keisarillisen senaatin kirjeet 24.4.1852, 1.12.1864 ja 26.1.1870. Pappien virkavelvollisuuksien järjestämisestä tuomiokapitulin päätös 9.3.1853. Äänitavoista papinvaaleissa keisarillisen senaatin päätös 19.1.1860. Toinen pastorinapulainen ja kansliankirjoittaja sisääntulleita varten asetettiin kirkonkokouksen päätöksellä 7.12.1881. Kolmannen kappalaisen, kolmannen ja neljännen komministerin sekä kolmannen pastorinapulaisen asettamisesta kirkonvaroilla, tilivelvollisuutta ja kansaliatöiden lisäapua vastaan, säädettiin keisarillisen senaatin päätöksellä 25.2.1891.


Kirkkoherrat

1557 Sigfridus

1561 Carolus

1563–1566 Nicolaus Matthiae

1572 Benedictus

1574–1578 Laurentius

1579–1590 Simon Laurentii

1592–1597 Henricus Henrici Witticius

1598–1624 Samuel Andreae Savonius

1634–1637 Sveno Torchilli

1638–1640 Johannes Birgeri Orbergius

1641–1656 Georgius Petri Orlander

1711–1713 Johan Serlachius

1721–1728 Johan Wång

1741–1765 Johan Fortelius

1767–1781 Zachris Cajander

1784–1816 Fredrik Collin

1824–1865 Erik Anders Crohns

1904–1906 Juuso Hedberg, siirrettiin Helsingin pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan


1. kappalaiset

1593 Simon Petri

1610–1626 Abraham Henrici

1635–1640 Bartholdus Canuti

1641 Jacobus Marci Insulanus

1650–1653 Gabriel Arvidi

1662 Josephus

1675–1688 Josef Auricola

1688–1689 Nils Gestrinus

1691–1694 Johan Porthanus

1695–1700 Nils Burtz

1702–1711 Magnus Auricola

1728 Joakim von Glahnn

1731–1743 Abraham Mjödh

1758–1771 Joakim Clewe

1772 Zachrias Cygnæus, ei ottanut virkaa vastaan

1772–1788 Peter Aweman


2. kappalaiset

1897–1906 Frans Ludvig Bengelsdorff, siirrettiin Helsingin pohjoiseen ruotsalaiseen seurakuntaan


3. kappalaiset

1903–1906 Emil Ferdinand Murén, sirrettiin Helsingin pohjoiseen suomalaiseen seurakuntaan


4. kappalaiset

1893–1906 Karl August Hildén, siirrettiin Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan


1. komministerit

1836–1841 Fredrik Melart, virallinen apulainen

1898–1906 Julius Ivar Engström, siirrettiin Sörnäisten suomalaiseen seurakuntaan


2. komministerit


3. komministerit

1892–1899 Aleksander Auvinen

1900–1906 Valter Erik Lampén, siirrettiin Sörnäisten ruotsalaiseen seurakuntaan


4. komministerit

1892–1906 Jakob Esaias Stenberg, siirrettiin Helsingin eteläiseen suomalaiseen seurakuntaan


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1790–1806 Johan Perander, kirkkoherran apulainen

1806–1809 Johan Henrik Gustavson, kirkkoherran apulainen

1809 Gustaf Adolf Brunou, kirkkoherran apulainen

1809–1818 Johan Didrik Schröder, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja, vt. kappalainen

1811–1812 Johan Gabriel Aveman, kirkkoherran apulainen

1817–1821 Gustaf Aldolf Hoffrén, kirkkoherran apulainen

1824–1828 Johan Zakarias Lange, kirkkoherran apulainen

1828–1833 Karl Fredrik Strandman, kirkkoherran apulainen

1831–1832 Fredrik Melart, 1. kappalaisen apulainen

1832–1836 Knut Öhman, 1. kappalaisen apulainen

1833–1834 Karl August Rehbinder, kirkkoherran apulainen

1834–1838 Karl Konstantin Grahn, kirkkoherran apulainen

1837–1838 Anders Nord, 1. kappalaisen apulainen

1838–1843 Samuel Strömmer, kirkkoherran apulainen

1838–1841 Karl Aleksander Lillström, kappalaisen apulainen

1841 Johan Jakob Rahm, kappalaisen apulainen

1841 Samuel Henrik Nordström, kappalaisen apulainen

1843–1851 Georg Edvard af Enehjelm, kappalaisen apulainen

1843–1848 Gustaf Reinhold Blomqvist, kirkkoherran apulainen, vt. 2. kappalainen

1843–1853 Frans Arvid Snellman, kirkkoherran apulainen, papiston virallinen apulainen

1847–1857 Karl Ferdinand Forstén, kirkkoherran apulainen

1851 Ismael Ruuth, kappalaisen apulainen

1852–1855 Johan Adolf Alopaeus, kirkkoherran apulainen

1854–1855 Henrik August Reinholm, kappalaisen apulainen

1855 Karl Johan Strandman, kappalaisen apulainen

1855 Vilhelm Sjöström, kappalaisen apulainen

1856 Anders Johan Silvander, kirkkoherran apulainen

1871–1877 Frans Ludvig Bengelsdorff, armonvuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1875–1876 Gustaf Rancken, papiston apulainen

1877–1881 Karl Aksel Hyrckstedt, kirkkoherran apulainen

1881–1892 Aleksander Auvinen, kirkkoherran apulainen

1882–1891 Karl Ludvig Enkvist, kirkkoherran apulainen

1884–1885 Johannes Bäck, papiston apulainen

1884–1885 Zakarias Schalin, komministerin apulainen

1885–1892 Jakob Esaias Stenberg, komministerin apulainen, kappalaisen apulainen

1886–1888 Gustaf Elis Bergroth, kirkkoherran apulainen

1887 Gustaf Artur Palmroth, kirkkoherran apulainen

1888 Johan Samuel Pajula, papiston apulainen

1887–1892 Otto Magnus Hahl, kirkkoherran apulainen

1891–1893 Emil Ferdinand Murén, kirkkoherran apulainen

1892–1898 Julius Ivar Engström, papiston apulainen

1893 Lars Johannes Ingman, papiston apulainen

1893–1896 Aksel Ferdinand Ahlbom, kirkkoherran apulainen

1893–1897 Karl Gustaf Olsoni, papiston apulainen

1893–1895 Otto Vilho Lillqvist, papiston apulainen

1893–1894 Viktor August Dahlström, kirkkoherran apulainen

1895–1896 Ludvig Vilhelm Sjöstedt, papiston apulainen

1896–1900 Viktor August Dahlström, kirkkoherran apulainen

1896–1897 Karl Oskar Ahlström, kirkkoherran apulainen

1897–1898 Jaakko Gummerus, papiston apulainen

1898–1904 Alfred Johannes Bäck, 1. kappalaisen apulainen

1898 Onni Herman Ronimus, 3. kappalaisen apulainen

1898–1899 Johan Henrik Ekman, 1. kappalaisen apulainen

1900–1902 Karl Gustaf Emanuel Mosander, kirkkoherran apulainen

1900 Gustaf Storgårds, kirkkoherran apulainen

1900 Alfred Richard Vellroos, 1. kappalaisen apulainen

1900–1906 Lennart Leander Byman, 1. komministeri, apupappi

1900–1906 Kaarle Abel Silén, kirkkoherran apulainen, vt. 3. komministeri

1902–1904 Mauno Brynolf Hoffrén, kirkkoherran apulainen

1901–1906 Kaarlo Arvid Vallenius, 3. kappalaisen apulainen, vt. 3. kappalainen

1899 Bror Hannes Helander, 1. kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1901 Bror Hannes Helander, 1. kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1902–1906 Yrjö Arvid Vilhelm (Lindstedt) Loimaranta, 3:n komministerin apulainen

1903 Martti Johannes Ruuth, papiston apulainen

1903–1905 Antti Villiam Kuusisto, kirkkoherran apulainen

1903–1906 Paavo Emil Snellman, 3. komministerin apulainen

1905 Edvard Eliel Lundell, kirkkoherran apulainen


Ylimääräiset papit

1821–1822 Arvid Gottfrid Nordqvist, kirkkoherran virallinen välisaarnaaja

1851–1855 Israel Holmström, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1852–1855 Johannes Vitikka, kappalaisen sijainen, vt. komministeri, kirkkoherran apulainen

1852–1853 Adolf Ture Schulman, kappalaisen sijainen, vt. 2 kappalainen

1855–1856 Adolf Ture Schulman, kappalaisen sijainen, vt. 2 kappalainen

1855 Alexis Kniper, vt. 1. kappalainen

1855–1863 Gustaf Bernhard Mortimer Forstén, kirkkoherran sijainen

1856–1857 Per Mauritz Forsblom, vt. 2. kappalainen, kappalaisen sijainen

1856 Johan Matias Hackzell, vt. 1. komministeri

1856 Klemens Johan Gabriel Sirelus, papiston apulainen. vt. 1. komminsteri

1857–1863 Johan Albert Tengén, kirkkoherran apulainen, vt. 1. komministeri

1858–1865 Johan Jakob Sihvonen, kappalaisen sijainen

1859 Erik Johan Vilhelm Boisman, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen

1863–1866 Johannes Vitikka, kappalaisen sijainen, vt. komministeri, kirkkoherran apulainen

1864–1866 Erik Viktor Peterson, vt. 2. komministeri, kappalaisen sijainen

1866–1871 Klas Gustaf Beyrath, vt. 1. kappalainen

1866–1868 Johan Vilhelm Murman, vt. 2. kappalainen

1871–1877 Kleofas Immanuel Nordman, vt. 1. kappalainen

1877–1880 Johan Vilhelm Lindqvist, vt. 1. kappalainen

1878–1882 Karl Tehodor Broberg, papiston apulainen, 1. kappalaisen virallinen välisaarnaaja

1882–1884 Lennart Alfons Forstén, vt. 2. komministeri, papiston apulainen

1891 Nestor Nordling, vt. 3. komministeri

1892–1897 Lars Johan Molander, vt. 3. komministeri, kirkkoherran apulainen

1892–1893 Berndt Robert Henriksson, vt. 4. komministeri, kirkkoherran apulainen

1892 Aksel Valfrid Murén, vt. 3. komministeri

1892–1906 Ernst Sjöblom, kappalaisen ja kirkkoherran apulainen, vt. 1. kappalainen

1893–1900 Valter Erik Lampén, vt. 2. komministeri, kirkkoherran apulainen

1897–1898 Uno Henrik Berndt Dufva, vt. 3. komministeri, vt. 1 komministeri

1897–1899 Knut Albert Segerstråle, papiston apulainen, vt. 3. komministeri

1899–1900 Robert Leonard Hernberg, vt. 3. komministeri

1903–1906 Gottlieb Aron Kleofas Hymander, vt. 2. kappalainen, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat sekä syntyneiden, vihittyjen että kuolleiden osalta vuodesta 1667. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1639–1906.


Kansallisarkisto on digitoinut Helsingin ruotsalais-suomalaisen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Helsingin jakamattoman seurakunnan kaikkia kirkonkirjoja vuodesta 1856 ja kaupungin myöhempien kuuden seurakunnan kaikkia kirkonkirjoja säilytettään Helsingin seurakuntayhtymän keskusrekisterissä. Jakamattoman seurakunnan kirkonkirjat ovat tukittavissa mikrokuvattuina edellä mainitussa Kansallisarkiston toimipaikassa rippikirjojen osalta vuoteen 1910 ja historiakirjojen osalta vuoteen 1906.


Linkit

295 katselukertaa

Commenti


Hae

bottom of page