Perustetiin Pedersören eli Pietarsaaren maaseurakunnan rukoushuonekunnaksi 1700 ja muodostettiin kappeliksi 1732. Seurakunnan vuonna 1700 rakennettu kirkko tuli vihityksi kuninkaan luvalla 12.6.1732. Seurakunta sai ensimmäisen oman papin 1736. Erotettiin Pedersörestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 20.11.1865 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1870. Ähtävän kuntaan liitettiin osa Pietarsaaren maalaiskunnasta 1922 ja kunta liitettiin maalaiskuntaan 1977.
Muut nimet
Esse
Kylät
Bäckby, Nederlappfors, Överesse, Överlappfors, Ytteresse
Naapuriseurakunnat
Papisto
Suostumus papin palkasta tehtiin 11.8.1735 ja 1.7.1744. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä säädettiin esimerkiksi, että "Kyrkoherde åtnjuter sitt boställe, till hvars forstärkande församlingen, såsom härintills, betalar ej mindre ved på Lappfors by 7 kubikmeter och från den öfriga församlingen 3 1/2 kubikmeter för mantalet, än äfven intill dess bolets höafkastning stiger till 3,000 metriska lispund, hö 136 kilogram samt halm 8 kärfvar råghalm och samma belopp kornhalm för hvarje mantal".
Kirkkoherrat
1870–1874 Jakob Esaias Vegelius
1875–1884 Karl Robert Sandelin
1885–1896 August Edvard Olivier Lundenius
1898– Ivar Rudolf Forsman
Kappalaiset
1736–1739 Abraham Achrenius
1741–1789 Matthias Choraeus
1783–1829 Henrik Moliis
1831–1865 Jakob Justus Forsterus, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1761–1765 Mikael Choraeus, kappalaisen apulainen
1801–1804 Karl Fredrik Alcenius, kappalaisen apulainen
1807–1811 Karl Fredrik Alcenius, kappalaisen apulainen
1811–1817 Elias Efraim Alcenius, kappalaisen apulainen
1819–1822 Peter Johan Sandelin, kappalaisen apulainen
1822–1824 Nils Henrik Chydenius, kappalaisen apulainen
1824–1827 Elias Vilhelm Krank, kappalaisen apulainen
1827–1829 Kirstofer Kullman, kappalaisen apulainen, virkavuodensaarnaaja
1829–1831 Jakob Holm, vt. kappalainen
1849–1850 Niklas Robert Lagus, kappalaisen apulainen
1850–1851 Adolf Abraham Nylander, kappalaisen apulainen
1851–1855 Johan Julius Häggman, kappalaisen apulainen
1855 Frans Jakob Chydenius, kappalaisen apulainen
1855–1856 Anders Johan Lilius, kappalaisen apulainen
1856–1858 Fredrik Alexander Sterenius, kappalaisen sijainen
1858–1863 Johan Henrik Vijkberg, kappalaisen sijainen
1863–1870 Karl Henrik Lindgren, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1874–1875 Anders Gustaf Heikkilä, vt. kirkkoherra
1884–1885 Johannes Arvonen, vt. kirkkoherra
1893–1894 Johan Erik Kovero, kirkkoherra apulainen
1894–1895 Kaarlo Kustaa Turtola, kappalaisen apulainen
1895 Kaarle Korpela, kappalaisen apulainen
1896 Juho Aukusti Päiviö, kappalaisen apulainen
1896–1898 Heikki Aappo Autero, vt. kirkkoherra
1900 Edvin Teodor Schönberg, vt. kirkkoherra
1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark, vt. kirkkoherra
Arkisto
Ähtävän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1736, tilikirjat vuodesta 1702 ja historiakirjat vuodesta 1736. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1693–1898.
Kansallisarkisto on digitoinut Ähtävän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.