Alkuaan Laukaan emäseurakunnan rukoushuonekunta, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1906. Tällöin siihen liitettiin osia myös Saarijärven emäseurakunnasta. Ero toteutui 1907, jolloin ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Äänekosken kunta perustettiin vuonna 1911 erottamalla Laukaan kunnan pohjoinen osa sekä itäisiä osia Saarijärven kunnasta omaksi kunnakseen. Vuonna 1932 kunta jaettiin kolmeen osaan Äänekosken ja Suolahden kauppaloiksi sekä Äänekosken maalaiskunnaksi. Kauppalan perustamisen jälkeen Äänekosken seurakunta toimi jakamattomana seurakuntana. Kaupunginoikeudet Äänekoskelle myönnettiin vuonna 1973.
Maakirjakylät
Honkola, Kangashäkki, Kiimasjärvi, Koivisto, Paadentaipale, Petruma, Äänekoski
Naapuriseurakunnat
Kannonkoski, Konginkangas, Laukaa, Saarijärvi, Sumiainen, Suolahti, Uurainen
Papisto
Kirkkoherrat
1907–1936 Frans Oskar Niemi
1938–1944 Matti A. Mustonen
1945–1967 Niilo Katila
Kappalaiset
1937–1945 Samuli Aaltonen
1940 Ville Kannila
1943 Aaro Tolva
1944 Olavi Raunio
Viralliset apulaiset
1940–1941 Tuomas O. Kortelainen
1946–1949 V. I. Veikkola
Ylimääräiset papit
1906–1907 Frans Oskar Niemi, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja
1937–1938 Niilo Katila, vt. kirkkoherra
1944 Samuli Aaltonen, vt. kirkkoherra
1944–1945 Aulis Savolainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Äänekosken seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1907. Seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkistossa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1903–1903.
Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut Äänekosken seurakunnan kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.