Search this site

Perustettiin Pyhtään emäseurakunnan anneksiksi 24.3.1640. Peippolan ja Mustilan kartanoiden omistajilla eli vapaaherrallisella Wrede-suvulla oli oikeus kutsua (ius vocandi) kirkkoherra, mistä johtuen kirkkoherraa kutsuttiin Elimäen esipapiksi. Seurakuntaan oli määrättynä kappalainen tai kirkkoherra kunnes seurakunta erotettiin Pyhtäästä Turun rauhassa 1743 ja liitettiin anneksina perustettuun Degerbyn eli Loviisan kirkkoherrakuntaan. Erotettiin Anjalan tavoin Loviisasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.4.1863, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoidettavaksi. Pitäjänkokouksen pöytäkirjan 29.7.1792 mukaan ruotsinkielinen jumalanpalvelus tuli pitää talvella joka neljäs ja kesällä joka kolmas sunnuntai. Elimäen kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009. Muut nimet Elimä Maakirjakylät Hongisto, Huitila, Hämeenkylä, Joensuu, Kesola, Kirkonkylä, Moisio, Mustila, Nappa, Niinimäki, Peippola, Rahikkala, Ratula, Raussila, Teutkoski, Villikkala, Vilppula, Wärälä Naapuriseurakunnat Anjala , Iitti , Kouvola , Kuusankoski , Lapinjärvi , Pyhtää , Ruotsinpyhtää , Valkeala Papisto Loviisan kirkkkoherran tuli palkata apulainen Elimäen anneksia varten. Kirkkoherran apulaisen asunnosta Keisarilllisen senaatin päätökset 19.2.1848 ja 24.1.1859 sekä kihlakunnanoikeuden päätös 7.10.1853. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samalla tavoin kuin Loviisassa Keisarillisen senaatin käskykirjeellä 13.4.1863. Senaatti antoi valtakirjan sille, jonka ilmoitti saaneen eniten ääniä Keisarillisen senaatin kirjeen 23.5.1864 mukaisesti. Peippolan kartanon omistaja rouva Johanna Ulrika af Forselles lahjoitti kappalaisen virkataloksi ikuisiksi ajoiksi maata ja laitumen kartanon yhteisiltä mailta, mistä pitäjänokouksen pöytäkirjassa 23.9.1781, 17.10.1784 ja 3.6.1787. Lahjoittajan perilliset valittivat lahjoituksesta. Asiasta kuitenkin sovittiin kirkonkokouksessa 12.1.1794 ja Porvoon laamannioikeus vahvisti sen 24.1.1794. Rovasti Stark lahjoitti 156 riikintaalaria 11 killinkiä kiertokoulua varten 1769. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätöksessä 13.4.1863. Myllynomistajien kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 9.6.1876. Uusi palkkausjärjestys 30.5.1893 sääti muun muassa, että kirkkoherra sai käyttää vastedeskin määrättyä laidunta Peippolan säterin maalla, mutta säädöstä muutettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 18.1.1898. Kirkkoherrat 1864–1885 Robert Toussaint Enckell 1887–1894 Karl Edvard Fritjof Bergroth 1895–1904 Bengt Adolf Broms 1905 Berndt Robert Henriksson 1909–1916 Gustaf Werner Törnvall 1919–1939 Kustaa Palmunen 1941–1964 Kaarlo Hyrske Kappalaiset 1593 Johan Andreae 1618 Carolus 1620 Anders Hattulanius 1639–1641 Arvidus Johannis Wiburg 1647–1651 Sigfrid Matthiae 1642–1646 Israel Caroli Ithimaeus 1658–1677 Isaak Arahami Nircko 1697–1725 Olaus Dufva 1723–1731 Karl Nircko 1733–1739 Fabian Gudseus 1742–1771 Salomon Gestrin 1771–1784 Johan Westrell 1788–1825 Erik Jakob Backman 1826–1836 Gustaf Johan Blylodh 1837–1838 Adolf Lyra 1845–1865 Robert Toussaint Enckell , virka lakkautettiin Pitäjänapulaiset 1745–1781 Erik Malanus , papin apulainen, pitäjänapulainen 1865–1868 Reinhold Theodor Gestrin 1871–1887 Matti Fredrik Kotilainen 1890–1899 Johannes Hovilainen 1899–1903 Johan Wladimir Aleksander Kuhlberg 1906–1909 Kustaa Iivari Savander 1910–1914 Juho Artturi Siivonen 1915–1924 Uno Ivar Valanne Kappalaiset 1924–1925 Uuno Iivari Valanne 1927–1930 Reino Waldemar Soini 1930–1936 Juho Nimrod Joutsela (Johansson ) 1936–1954 Paavo Aarne Salo Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1745–1771 Johan Westrell , kappalainen, apupappi 1784–1787 Johan Westrell , kappalainen, apupappi 1786–1788 Erik Jakob Backman , apupappi 1795–1804 Jacob Uppström , kappalaisen apulainen 1804–1817 Fredrik Ferdinand Sirelius , Loviisan kirkkoherran ja pitäjänapulainen 1808–1819 Karl Fredrik Norring , kappalaisen apulainen 1817–1822 Gustaf Johan Blylodh , (Loviisan) kirkkoherran apulainen 1819–1825 Gustaf Adolf Backman , kappalaisen apulainen 1822–1828 Adolf Vilhelm Roschier , (Loviisan) kirkkoherran apulainen 1825–1826 Johan Rönn , armovuodensaarnaaja 1826 Sigfrid Gustaf Kroijerus , armovuodensaarnaaja 1827 Karl Gröhn , armovuodensaarnaaja 1827–1828 Gustaf Magnus von Hertzen , armovuodensaarnaaja 1828–1833 Gustaf Adam Bergh , Loviisankirkkoherranapulainen 1830–1868 Reinhold Theodor Gestrin , pitäjänapulainen, apupappi 1833–1838 Johan Adolf Järnefelt , kirkkoherranapulainen 1836–1837 Karl Gustaf Siljander , kirkkoherranapulaisen sijainen 1837–1838 Vilhelm Ludvig Lundan , kirkkoherranapulaisen sijainen 1838–1845 Per Samuel Ceder , (Loviisan) kirkkoherran apulainen 1838–1844 Adolf Lyra , apupappi 1845–1864 Robert Toussaint Enckell 1845 Zakarias Lille , kirkkoherran apulainen 1845–1858 Gustaf Leonard af Enehjelm , kirkkoherran apulainen 1858–1865 Reinhold Teodor Gestrin , kirkkoherran apulainen 1871–1887 Mats Fredrik Kotilainen , pitäjänapulainen 1900–1903 Johan Vladimir Alexander Kuhlberg , pitäjänapulainen 1906–1909 Kustaa Iivari Savander , pitäjänapulainen Ylimääräiset papit 1836–1837 Johan Fredrik Kjellstrand , välisaarnaaja 1838 Johan Adolf Petander , kirkkoherran apulaisen sijainen 1838 Samuel Henrik Nordström , kirkkoherran apulaisen sijainen 1886–1889 Karl Alexander Sahlberg , armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra ja vt. pitäjänapulainen 1890–1899 Johan Hovilainen , pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1895 Johan Emanuel Tuomala , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1899–1900 Johan Emanuel Tuomala , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1904 Lennart Leander Byman , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1904–1905 Jaakko Ilmonen , vt. kirkkoherra, vt. pitäjänapulainen 1906 Anton Einari Koskenniemi , vt. kirkkoherra 1906–09 Väinö Henrik Haveri, vt. kirkkoherra Arkisto Elimäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1748, tilikirjat vuodesta 1781 ja historiakirjat vuodesta 1733. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1721–1942. Seurakunnan arkiston vanhimmat asiakirjat ovat tuhoutuneet sota-aikoina. Pappilan vuoden 1758 palossa ei tiedetä tuhoutuneen asiakirjoja ja myös kappalaisen virkatalon palo 7.5.1922 saatiin tukahdutetuksi alkuunsa. Vuoden 1887 tarkastuksessa määrättiin kuulutukset vuodesta 1723 poltettaviksi, mikä myös tapahtui. Kansallisarkisto on digitoinut Elimäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Mainitaan Taivassalon emäseurakunnan kappelina Vartsalan nimellä ainakin jo 1554. Seurakunnalla mainitaan uusi kirkko vuonna 1639 ja oma kappalainen ainakin vuodesta 1649. Muodostettiin vuonna 1670 perustetun Pyhän Jaakobin eli Kunnaraisten rukoushuonekunnan kanssa yhdeksi kappeliseurakunnaksi, kun tuomiokapituli antoi luvan rakentaa kirkon Kivimaan saarelle 26.3.1782. Tämän jälkeenkin seurakuntalaisilla oli oikeus käyttää Vartsalan ja Kunnaraisten vanhoja hautausmaita. Erotettiin Taivassalosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1865. Kustavin kunta perustettiin 1874. Kustavin kunnan ja seurakunnan nimi muutettiin Kustaviksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 19.10.1897. Muut nimet Gustavs, Kivimaa Maakirjakylät Anavainen, Elmnäinen, Friisilä, Viherlahti (Grönvik), Kunnarainen (Fagernäs), Idula, Kaurissalo, Kivimaa, Koelsuu (Godelsjö), Koivula, Laupunen (Löpö), Lypyrtti (Lypörtö), Pohjois-Vartsala (Norrvartsala), Parattula, Pleikilä (Bleknäs), Puota, Pöyli, Rahikorpi, Ruola, Salmniittu, Siusluoto (Sjusholm), Kiparluoto (Skepparluoto), Kevo (Stansholm), Iso-Rahi (Storrahi), Ruoni (Strömma), Etelä-Vartsala (Södervartsala), Vähärahi, Länsikylä (Västerby) Naapuriseurakunnat Brändö , Iniö , Lokalahti , Taivassalo , Uusikirkko , Velkua Papisto Kappalaisen palkasta keisarin käskykirjeessä 22.10.1836. Kirkkoherrat 1880–1893 Karl Sixtus Olsson 1881–1888 Johan Henrik Vehmanen 1895–1912 Juho Kustaa Heino (Hollmén) 1913–1920 Torsten Mauritz Hohenthal 1922–1954 Allan Oksanen Saarnaajat 1730–1739 Tobias Tocklenius 1740–1771 Henrik Hildén 1772–1789 Esaias Hildén Kappalaiset 1790–1791 Jakob Beckman 1792–1814 Gustaf Johan Tenlenius 1814–1834 Mikael Åkerblom 1838–1841 Karl Gustaf Hollmén 1841–1864 Johan Lagerstedt , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1720–luku Tobias Tocklenius , kappalaisen apulainen 1757–1867 Johan Sadenius , kappalaisen apulainen 1767–1872 Esaias Hildén , kappalaisen apulainen 1807–1810 Johan Viander , kappalaisen apulainen 1810–1813 Johan Lindlöf , kappalaisen apulainen 1813–1815 Johan Renholm , kappalaisen apulainen 1828–1830 Benjamin Sulin , apulainen 1830–1833 Jakob Vilhelm Mittler , apulainen 1833–1836 Gustaf Adrian Jordan , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1836–1838 Erik Vilhelm Rangelius , välisaarnaaja 1864–1870 Frans Fritjof Colérus , vt. kappalainen 1870–1872 Karl Alfred Mittler , vt. kappalainen 1872–1875 Henrik Oskar Elers , vt. kappalainen 1875–1876 Gustaf Edvard Lybeck , vt. kappalainen 1877–1881 Johan Henrik Vehmanen , vt. kappalainen 1888–1889 Otto Vilhelm Åkerman , vt. kirkkoherra 1893–1894 Karl Magnus von Essen , vt. kirkkoherra 1894–1895 Kaarlo Haavio , vt. kirkkoherra Arkisto Kustavin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1690, tilikirjat vuodesta 1723 ja historiakirjat vuodesta 1676. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1699. Kansallisarkisto on digitoinut Kustavin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Ruoveden emäseurakunnan kappeliksi 1666. Keisarillinen senaatti antoi kieltävän vastauksen 1.1.1861 hakemukseen tulla erotetuksi Ruovedestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Tähän anomukseen kuitenkin suostuttiin keisarin käskykirjeellä 11.11.1872 ja ero toteutui 1893. Seurakunnassa toimineen Kurun nuorten kristillisen yhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 20.9.1905. Kurun kunta perustettiin 1867 ja liitettiin Ylöjärven kuntaan 2009. Maakirjakylät Aurejärvi, Haimari, Hannunsarka (Hatanpää), Juhtimäki, Kahanpää, Kahila, Kaitalahti, Karjula, Keihäsjärvi, Keihäslahti, Koivisto, Leppälahti, Luode, Olkitaipale, Padustaipale Pengonpohja,Petäjälampi, Pohja, Pohjankapee, Poikelus, Riihikoski, Ristaniemi, Riuttaskorpi, Sontu, Vaakaniemi Naapuriseurakunnat Ikaalinen , Kihniö , Parkano , Ruovesi , Teisko , Viljakkala , Virrat , Ylöjärvi Papisto Suostumus papiston palkasta tehtiin 6.7.1872. Kirkkoherrat 1893–1945 Aukusti Mauri Numminen 1946–1960 Pauli Lumme Kappalaiset 1725–1745 Gustaf Allenius 1749–1769 Mikael Cairenius 1773–1805 Andreas Indrenius 1807–1835 Isak Emanuel Polviander 1838–1872 Isak Salenius 1874–1877 Jonatan Johansson , virka lakkautettiin Viralliset apulaiset 1946–1948 Tapani Pietilä 1948–1952 Veikko Veijola Ylimääräiset papit 1801–1807 Karl Indrén , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1824–1832 Robert August Polviander , apulainen 1832–1838 Anders Hellén , apulainen, vt. kappalainen 1849–1850 Robert Johan Uskelin , apulainen 1851–1852 Fredrik Rosenqvist , apulainen 1852–1853 Anders Abraham Favorin , apulainen 1853–1854 Jakob Simelius , apulainen 1854–1871 Magnus Edvard Alander , apulainen 1871–1872 Josua Johansson , apulainen, vt. kappalainen 1872–1873 Frans Fritjof Vallenius , vt. kappalainen 1873–1874 Berndt Israel Söderman , vt. kappalainen 1877–1878 Karl Gustaf Sirén , vt. kappalainen 1879–1884 Henrik Oskar Elers , vt. kappalainen 1884–1885 Johan Saladin Ticklén , vt. kappalainen 1885–1886 Anton Malakias Havonen , vt. kappalainen 1886–1893 Gustaf Emil Fager , vt. kappalainen 1896 Edvard Emil Elenius , kirkkoherran apulainen 1896–1897 Emil Oskar Ojala , kirkkoherran apulainen 1897–1899 Frans Eero Silander , kirkkoherran apulainen 1899–1903 Artturi Eemil Lehtinen , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Juhani Vilkki , kirkkoherran apulainen 1909– Karl Henrik Bernhard Johannes Björklund , kirkkoherran apulainen 1930–1935 Väinö Kurkinen, kirkkoherran apulainen 1935–1936 Pauli Lumme, kirkkoherran apulainen Arkisto Kurun seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1718 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1901. Kansallisarkisto on digitoinut Kurun seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Moskovalaisen maaverokirjan mukaan Kurkijoen pogosta oli 1500 jaettu yhdeksään perevaaraan; Kylälahden, Pekolan, Kurkijoen, Sorolan, Lapinlahden, Saaren, Kokkolan, Otsanlahden ja Kesvalahden perevaaroihin. Seurakunnassa oli vuonna 1589 Kannansaarella autio Pyhän Marian puuluostari ja toinen luostari sijaitsi Heinisinmaalla. Kurkijoen vanhaan ortodoksiseen seurakuntaan kuului Lapinlahden, Tiuralan, Veijolan, Tervun, Sorolan, Miklin, Tyrjän, Sammatlammin ja Uukuniemen kappelit. Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen Kurkijoen ortodoksisesta seurakunnasta muodostettiin luterilainen seurakunta, jolla oli oma kirkkoherra ainakin jo 1632 ja kappalainen 1646. Väitetään, että ensimmäisenä luterilaisena kirkkona olisi käytetty Neitsyt Marian luostaria tai Marian syntymisen kirkkoa. Kurkijoen ollessa kreivikuntanta kirkko sijoitettiin "kaupunkiin" 1686 mutta hautausmaa jäi entiselle paikalleen puolen peninkulman päähän kirkosta, jossa se myöhemminkin sijaitsi. Hirsiä mainitaan vedetyn uutta kirkkoa varten 1753 mutta vanha rappeutunut kirkko seisoi vielä helmikuussa 1768, jolloin sen tilalle rakennettiin uusi kirkko. Kurkijoen kunta perustettiin 1865. Kurkijoen kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta lakkasi vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kurkijoen seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kurkijoen asukkaat sijoitettiin Loimaalle, Pöytyälle, Alastarolle, Mellilään, Metsämaalle ja Oripäähän. Muut nimet Kronoborg Maakirjakylät Alho, Aromäki, Elisenvaara, Haavikko, Huutomäki, Hämeenlahti, Ihojärvi, Kannansaari, Korpisaari, Kurkijoki, Kuuppala, Lapinlahti, Lepousmäki, Levanpelto, Luhovaara, Marjanvaara, Mikrilä, Oksentiinmäki, Otsanlahti, Pohjiinkylä, Rahola, Riekkala, Rummunsuo (Rungonsuo), Räihänvaara, Saares, Savi, Savoja, Sillankorva, Sorjo, Soskua, Särkijärvi, Tervu, Titto, Wätikkä (Svätikkä) Naapuriseurakunnat Hiitola , Jaakkima , Lumivaara , Parikkala Papisto Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 3.10.1726. Papiston saatavista "koulusta" eli ruumiinsaattolaulusta Keisarillisen senaatin päätös 10.12.1836. Suostumus palkasta vahvistettiin 17.12.1853. Kappalaisen palkasta suostunta konsistorin tarkastuksessa 1753. Vuonna 1761 ilmoitettiin, että eräiden sporttelien sijasta oli maksettava sovintojyviä. Kappalaisen voisaatavista Keisarillisen senaatin päätös 11.11.1848. Kirkkoherrat 1638–1650 Martinus Thomas Windmun 1663–1669 Laurentius Stephani 1673 Johannes Johannis Rachlitius 1681–1702 Petrus Petrinus 1704–1706 Johan Hollender 1708 August Hoppenstång 1717 Thomas Licenius 1724–1728 Anders Neglick 1728–1758 Paul Neglick 1758–1769 Johan Saxberg 1785 Laurentius Rothenberg 1795–1802 Johan Adolf Europaeus 1803–1846 Jacob Johan Slottman 1848–1862 Gabriel Reinhold Hartman 1866–1897 Adolf Emerik Olsoni 1898– Gustaf Arokallio (Pettersson) Kappalaiset 1646 Simon Petri 1702–1704 Johan Hollender 1703–1705 Johan Tönnerus 1705–1724 Anders Neglick 1724–1728 Paul Neglick 1728–1748 Johan Stråhlman 1750–1769 Anders Malmsted 1785–1806 Mikael Melanchton 1807–1808 Johan Kristian Hornborg 1808–1811 Fredrik Vilhelm Malmsted 1816–1839 Karl Josef Europaeus 1842–1852 Gustaf Stråhlman 1855–1886 Karl Gustaf Vinter 1888–1898 Gustaf Petterson 1899– Karl Gustaf Olsoni Ylimääräiset papit 1799–1802 Anders Johan Malmsted , kappalaisen apulainen 1805–1806 Anders Johan Malmsted , kappalaisen apulainen 1806–1809 Karl Josef Europaeus , kirkkoherran apulainen 1810–1816 Johan Henrik Zweigberg , kirkkoherran apulainen, vt kappalainen 1818–1822 Gustaf Fredrik Melart , kirkkoherran apulainen 1822–1830 Alexander Vilhelm Herkepaeus , kirkkoherran apulainen 1830–1831 Alexander Benedikt Zilliacus , kirkkoherran apulainen 1830–1832 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1832–1840 Karl Johan Cederblad , kirkkoherran apulainen 1834–1837 Karl Vilhelm Becker , kappalaisen apulainen 1837–1838 Alexander Magnus Oleander , kirkkoherran apulainen 1838–1842 Mårten Henrik Fabritius , kappalaisen sijainen, välisaarnaaja 1840–1843 Albert Sarén , kirkkoherran apulainen 1843–1846 Jacob Helenius , kirkkoherran apulainen 1846–1854 Alexander Vilhelm Mansner , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra. 1852–1855 Anders Rosberg , kappalaisen apulainen ja armonvuodensaarnaaja 1854 Herman Ekman 1854–1855 Gustaf Robert Böök , kirkkoherran apulainen 1855–1856 Anders Gustaf Forsblom , kirkkoherran apulainen 1856–1859 Bernhard Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1859–1860 Herman Vahlman , kirkkoherran apulainen 1860–1866 Konrad Edvard Tornberg , kirkkoherran apulainen 1862–1866 Filemon Dahl , kirkkoherran apulainen armonvuodensaarnaaja 1880–1881 Johan Ivan Vallentius , kappalaisen apulainen 1881 Johan Auvinen , kappalaisen apulainen 1881–1882 Johan Hänninen , kappalaisen apulainen 1882–1884 Julius Immanuel Gummerus , vt. kappalainen 1884–1885 Anton Jacklin , vt. kappalainen 1885–1887 Julius Immanuel Gummerus , vt. kappalainen 1886–1889 Carl Gustaf Olsoni , kirkkoherran apulainen 1887–1888 Pekka Sormunen , vt. kappalainen 1891–1892 Erik Johan Karanen , kirkkoherran apulainen 1893 Gustaf Lennart Lilius , kirkkoherran apulainen 1893 Erik Vilhelm Hagfors , kirkkoherran apulainen ja vt. kappalainen 1894–1897 Martti Matias Hellsten , kirkkoherran apulainen, armonvuodensaarnaaja 1895–1896 Frans Henrik Snellman , vt. kappalainen 1897–1899 Niilo Vitikainen , vt. kirkkoherra, vt. kappalainen 1906–1913 Juho Waronen , kirkkoherran apulainen vt. kirkkoherra Arkisto Kurkijoen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1763, tilikirjat vuodesta 1725 ja historiakirjat vuodesta 1752. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1900-luku. Osa arkistosta paloi kappalaisen pappilassa ennen vuotta 1748 ja lisäksi osan arkistosta sanotaan hävinneen vuoden 1776 jälkeen pappilan palossa, jossa vuotta 1763 edeltävät rippikirjat tuhoutuivat. Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990. Kansallisarkisto on digitoinut Kurkijoen seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi Kansallisarkisto: Katiha SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin tuomiokapitulin luvalla 3.4.1672, jolloin seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa. Muodostettiin Ilmajoen kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 25.6.1701. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867, mutta ero toteutui vasta ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1886. Seurakunnassa toimineen Kurikan evankelis-luterilaisen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 26.4.1906. Kurikan kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1966 ja kaupungiksi 1977. Kurikan kaupunkiin liitettiin Jurvan kunta 2009 ja Jalasjärven kunta 2016. Maakirjakylät Jouppila, Koivisto, Kurikka, Lahti, Luopa, Mieto, Peurala, Röyskölä, Tuiskula Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Jalasjärvi , Jurva , Kauhajoki , Laihia , Teuva Papisto Kappalaisen virkatalo ostettiin 1696. Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 5.4.1887. Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1896 kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen, jonka tuli saada 100 hehtolitraa viljaa ja 500 markkaa rahassa. Kirkkoherrat 1886–1897 Karl Johan August Gotthard Leidenius 1898–1909 Berndt Israel Söderman 1912–1944 Yrjö J. E. Alanen , nimitettiin virkaan 1909 1946– Eeli Hakala Kappalaiset 1675– Johannes Petri Gumse –1692 Gabriel Henrici Peldanus 1692–1702 Matthias Soræus 1704–1714 Sigfridus Soræi e Saringius 1715–1729 Nicolaus Martini Prochman (Procaeus) 1730–1731 Pietari Gustavi Cajanus 1731–1755 Iisakki Astrén 1755–1794 Iisakki Astrén, nuorempi 1796–1811 Niklas Lagus 1812–1848 Gustaf Andell 1850–1877 Fredrik Johan Leidenius , virka lakkautettiin 1916–1923 Karl Aleksius Fonselius 1931–1941 Yrjö Sakari Sarparanta 1941– Lauri Lehtola Ylimääräiset papit 1752–1755 Isak Astrén, kappalaisen apulainen 1791–1794 Gabriel Anders Chydenius , kappalaisen apulainen 1792–1794 Samuel Reinhold Chydenius , kappalaisen apulainen 1794– Jakob Hedberg , kappalaisen apulainen 1808–1810 Erik Henrik Holm , kappalaisen apulainen 1816–1817 Berndt Gustaf Hällstén , kappalaisen apulainen 1819–1821 Samuel Elenius , kappalaisen apulainen 1828–1836 Johan Canstrén , kappalaisen apulainen 1832–1842 Jakob Efraim Hagelberg , kappalaisen apulainen 1842–1843 Nils Fellman , kappalaisen apulainen 1844–1847 Karl Magnus Vilskman , kappalaisen apulainen 1847–1850 Johan Peter Snellman , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1867–1884 Adolf Fredrik Molin , (Ilmajoen) kirkkoherran apulainen 1874 Johannes Ilmanen , vs. kappalainen 1874 Johan Jakob Vesterlund , vt. kappalainen 1875 Ivar Markus Tallgren , vt. kappalainen 1876–1885 Albert Ferdinand Leidenius , vt. kirkkoherra 1885–1888 Arnold Melker Berger , vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen 1888–1891 Adolf Alexis Berger , kirkkoherran apulainen 1891–1893 August Alfred Simola , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1899–1900 Edvard Kajander , kirkkoherran apulainen 1900 Alfred (Aali) Riihimäki , kirkkoherran apulainen 1901 Juho Oskari Vaismaa , kirkkoherran apulainen 1901–1902 Henrik Vilhelm Lindgrén , kirkkoherran apulainen 1902–1903 Kustaa Selim Tommila , kirkkoherran apulainen 1904 Johannes Ilmanen , vt. kirkkoherra 1904 Jaakko Raski , kirkkoherran apulainen 1904 Emil Frithiof Hippolytys Laurila , kirkkoherran apulainen 1904–1908 Kaarlo Nestori Parikka , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran virallinen apulainen 1909– Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Kurikan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1685 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1612–1906. Kansallisarkisto on digitoinut Kurikan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Inkerin ensimmäisenä luterilaisena seurakuntana jo 1580-luvulla, kun Ruotsi oli valloittanut alueen. Seurakunnan toiminta alkoi uudelleen 1620-luvulla. Seurakunnassa oli suomalais-ruotsalainen saarnaaja 1624–1629. Kaprion linnoituksen saarnaaja toimi myös Kaprion saksalaisen seurakunnan pappina 1628–1634. Seurakunnan kolmas ja viimeisin kirkko rakennettiin 1766. Seurakunnassa oli 1 830 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Kylät Anelia, Iivanaisi, Irokossi, Kaprio, Kerpukkala, Klimettina, Lommaha, Mahu, Maklakkova, Mustova, Novasolkka, Podozvanje, Saarinskoi, Siesta-Palkkina, Sirkkova, Voronkino Naapuriseurakunnat Hevaa, Kattila , Kupanitsa , Moloskovitsa , Serepetta , Soikkola

Mainitaan ensimmäisen kerran itsenäisenä kirkkoherrakuntana Saaritsan pogostassa 1647. Patronaattioikeus seurakunnassa kuului alkuaan Werdenhoff-suvulle, joka rakennutti Kupanitsan kirkon ennen vuotta 1674. Seurakuntaan perustettiin pedagogin eli koulumestarin virka 1684. Uusi puinen kirkko rakennettiin 1740-luvulla. Seurakuntaan kuului myös talonpoikien rakentama Korkan kappeli. Seurakunnan uusin kirkko, Pyhän Johanneksen nimikko, rakennettiin 1861 ja sitä korjattiin 1901. Seurakunnassa oli 6 342 jäsentä vuonna 1917 ja se kuului Länsi-Inkerin rovastikuntaan. Seurakunnan kirkko suljettiin 1938, jonka jälkeen se toimi muun muassa vankilana. Muut nimet Gubanitsy Naapuriseurakunnat Kaprio , Koprina , Moloskovitsa , Skuoritsa , Serepetta , Spankkova Arkisto Kupanitsan seurakunnan arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus sisältää väestörekisteriasiakirjoja vuosilta 1918–1937. Kansallisarkisto on digitoinut Kupanitsan seurakunnan kirkonkirjoja. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto

Perustettiin Lapuan emäseurakunnan kappeliksi noin 1645 mutta seurakunnassa mainitaan olleen jo saarnaajia ainakin vuodesta 1632. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi kuninkaan päätöksellä 23.1.1798, jolloin siihen liitettiin Alavuden kappeli. Suomen sodan aikana 1808 pappilasta rikottiin viisi ovea ja lukot, ruudut 10 ikkunasta, muurit kolmesta huoneesta sekä pihatuvasta ovi, lukko ja ikkunaruutuja. Muodostettiin uudelleen kappeliksi keisarin käskykirjeellä 11.12.1835 ja erotettiin uudelleen itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 21.2.1859. Kuortaneen kunta perustettiin 1865. Maakirjakylät Kuortane, Ylijoki Naapuriseurakunnat Alajärvi , Alavus , Lapua , Lehtimäki , Nurmo , Töysä Papisto Kirkkoherrat 1799–1806 Anders Grönlund 1807–1823 Carl Fredrik Stenbäck 1826–1837 Erik Johan Snellman 1837–1878 virka lakkautettuna 1879–1887 Wilhelm Johansson 1888–1893 Nathanael Elfving 1894–1901 Wilhelm Johansson 1902–1912 Ludvig Hjalmar Svanberg 1913–1920 Toivo Kansanaho (Kansanen) 1920–1952 Eevertti Soini Kappalaiset 1632–1661 Tuomas Kangaslin (Tavastius), saarnaaja 1662–1682 Elias Rislachius (Holfast), saarnaaja 1683–1703 Carl Hordelius 1705–1721 Simon Ariin 1722–1723 Johannes Hordelius 1723–1740 Henrik Thilgreen 1740–1778 Gabriel Collin 1779–1793 Johan Reinholm 1793–1838 virka lakkautettuna 1838–1839 Johan Jakob Ingman 1839–1849 Anders Nils Holmström 1849–1870 Jakob Wettberg Apupappeja ja väliajansaarnaajia 1701–1705 Simon Ariin, apulainen 1775– Johan Åkerlund , kappalaisen apulainen 1792– Gabriel Bergenström , kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja 1801–1807 Karl Fredrik Lilius , kirkkoherran apulainen ja armovuodensaarnaaja 1808–1811 Karl Vilenius , armovuodensaarnaaja 1812–1813 Mårten Kristian Vestlin e Vesslin , kirkkoherran apulainen 1813–1817 Isak Immanuel Perdén , kirkkoherran apulainen 1817–1826 Berndt Gustaf Hällsten , kirkkoherran apulainen ja vt. kirkkoherra 1826–1833 Peter Wilhelm Kranck , kirkkoherran apulainen 1833–1836 Bror Henrik Reinhold Aspelin , kirkkoherran apulainen 1836–1838 Johan Fredrik Färling , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1838 Jakob Vettberg , välisaarnaaja 1853–1854 Niklas Robert Lagus , vs. kappalainen 1854–1857 Karl Nauklér , vs. kappalainen 1857–1858 Anders Abraham Favorin , vs. kappalainen 1858–1859 Anders Adrian Candolin , vs. kappalainen 1859–1862 Frans Jakob Chydenius , vs. kappalainen 1863–1864 Josef Werner Kjellberg , vs. kappalainen 1864–1867 Johan Helenius , vs. kappalainen 1868 Albert Emil Tallroth , vs. kappalainen 1868–1872 Adolf Kranck, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja 1872–1879 Klas Emil Hohenthal , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1887–1888 Gustaf Adolf Taube , vt. kirkkoherra 1893–1894 Ludvig Hjalmar Svanberg , vt. kirkkoherra 1901 Kustaa Selim Tommila , vt. kirkkoherra 1901–1902 Juho Oskari Vaismaa , vt. kirkkoherra 1908 Johan Viktor Vierumäki, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra Arkisto Kuortaneen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1804, tilikirjat vuodesta 1686 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1686–1925. Kansallisarkisto on digitoinut Kuortaneen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Längelmäen emäseurakunnan kappeliksi 1693, jolloin uusi kirkko rakennettiin. Emäseurakunnan kappalaisen tosin mainitaan olleen sijoitettuna Kuorevedelle jo 1640. Ensimmäisen kirkkorakennuksen sanotaan olleen kirkkotupa eli saarnahuone. Kolmas kirkko rakennettiin 1779. Hakemukseen tulla erotetuksi Längelmäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltävä vastaus 20.1.1862 mutta erottamiseen suostuttiin sittemmin 1.12.1873 Keisarillisen senaatin päätöksellä. Ero totetui 1881 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa. Kuoreveden kunta perustettiin 1869 ja liitettiin Jämsän kuntaan 2001. Maakirjakylät Ajostaipale, Eskola, Eväjärvi, Hallinpenkki, Huikuri, Joensuu, Kaltila (Kaldela), Kavala, Kerte, Kolhi, Kolosalmi, Kuusjärvi, Liponsalmi, Pihlaisto, Pitkänen, Suinula, Särkilahti, Vedenpää, Vähäsalmi (Wessari) Naapuriseurakunnat Juupajoki , Jämsä , Keuruu , Koskenpää , Längelmäki , Mänttä , Vilppula Papisto Kappalaisen virkatalo oli autio kruununtila 1688. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumus 26.6.1752. Kirkkoherrat 1881–1907 Axel August Hellsten 1910–1912 Frans Oskar Lampola 1914–1918 Karl Teodor Nikolai Hulkkonen 1919–1930 Johan Ferdinand Ristikankare 1931–1953 Akseli Erkki Laaksi (Mäkelä) Kappalaiset 1640–1667 Andreas Thomae 1668–1678 Andreas Henrici Lilius 1678–1679 Elias Roos 1679–1699 Jöran (Georgius) Herpman 1699–1727 Axel Palander 1719–1722 Anders Rilander 1727–1759 Johan Lucander 1760–1768 Kristian Flodberg 1769–1772 Erik Johan Elfvenberg 1775–1785 Thomas Rikberg 1785–1810 Anders Johan Salvenius 1814–1821 Karl Henrik Bergroth 1822–1836 Henrik Konsin 1838–1850 Erik Vilenius 1852–1854 Gustaf Adolf Hornborg 1855–1867 Emil Ferdinand Bergroth 1867–1873 Edvard Fritjof Reinius 1875–1881 Axel August Hellsten Apupapit ja armovuodensaarnaajat 1698 Johannes Lucander 1703–1723 Gabriel Lagus 1718–1719 Abraham Palander 1719–1723 Anders Rilander 1724–1727 Johannes Lucander 1727–1734 Carl Indrenius 1735–1760 Christian Flodberg 1761–1769 Eric Johan Elfvenberg 1770–1775 Thomas Rikberg 1776–1785 Anders Johan Salvenius 1787–1790 Abraham Fredrik Palander 1791–1803 Anders Salovius 1804–1813 Carl Henric Bergroth 1815–1816 Gustaf Juvander 1817–1824 Benjamin Wilhelm von Pfaler 1825– Anders Gabriel Wikman Ylimääräiset papit 1783–1790 Anders Sundström , kappalaisen apulainen 1807–1814 Gustaf Juvander , kappalaisen apulainen 1816–1818 Isak Johan Vellenius , kappalaisen apulainen 1821–1822 Anders Gabriel Vikman , välisaarnaaja 1836–1837 Johan Lagerstedt , välisaarnaaja 1849–1852 Oskar Olof Wirzenius , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1852 Gustaf Adolf Hornborg , välisaarnaaja 1852–1853 Johan Gabriel Vikman , välisaarnaaja 1853–1855 Anders Abraham Favorin , välisaarnaaja 1861 Karl Gustaf Bergroth , vt. kappalainen 1862 Johan Adolf Lindström , vt. kappalainen 1873–1875 Jakob Juselius , vt. kappalainen 1895–1898 Isak Virtanen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1898 Paul Gustaf Vikman , vt. kirkkoherra 1906–1907 Kustaa Eugen Airila , kirkkoherran apulainen 1907–1908 Uno Nils Oskar Holmberg, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1908 Heikki Haapanen, vt. kirkkoherra 1908–1909 Kustaa Emil Erander , vt. kirkkoherra 1909 Emil Hjalmar Vaaramo, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1909–1910 Kaarle Kustaa Klockarila, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja Arkisto Kuoreveden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1698, tilikirjat vuodesta 1730 ja historiakirjat vuodesta 1701. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1659–1910. Kansallisarkisto on digitoinut Kuoreveden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Kuopion emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun lupa kirkon rakentamiseen Halolan kylään Maaningalle oli annettu noin 1764. Maaningalle asetettiin oma pappi kirkon valmistuttua 1767. Uusi kirkko rakennettiin 1826–1840. Kappelin rajoista annettiin keisarillinen päätös 8.9.1830. Erotettiin Kuopiosta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 30.1.1871. Maaningalle perustettiin kansanopisto 1895. Pielaveden Haatalan kyläkunta ja Tuovilanlahden kylän kaikki muut tilat paitsi rekisterinumerot 6 ja 8 määrättiin siirrettäväksi Maaningan seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 15.8.1895. Seurakunnan rajakyliä liitettiin perustettuun Kasurilan eli Siilinjärven seurakuntaan 1908. Maaningan kunta perustettiin 1872 ja liitettiin Kuopion kaupunkiin 2015. Muut nimet Maaninga Maakirjakylät Haatala, Halola, Hamula, Jynkänniemi, Karvasalmi, Kurolanlahti, Käärmetlahti, Lappvetelä, Leppälahti, Onkivesi, Pohjois-Haatala, Pöljä, Tavinsalmi, Tuovilanlahti, Varpasmaa, Venäjänsaari, Vianto, Väisälänmäki, Väänälänranta Naapuriseurakunnat Karttula , Kuopio , Kuopion kaupunki , Lapinlahti , Pielavesi , Siilinjärvi Papisto Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätöksissä 25.4.1798 ja 14.12.1839 sekä kuninkaan päätöksessä 16.4.1800, maaherran 6.5.1821 ja Keisarillisen senaatin 19.12.1857. Kirkkoherrat 1886–1900 Axel Fredrik Hahl 1901–1902 Oskar Hjalmar Valdemar Fabritius 1903– Elias Evert Roschier Kappalaiset 1767–1787 Klemens Sirelius 1790–1815 Samuel Eilard Agander 1817–1834 Karl Gustaf Björklund 1841–1870 Nils Gustaf Jack , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1806 Anders Johan Holmsten , vt. kappalainen 1806–1807 Anders Henrik Vinter , vt. kappalainen 1807–1808 Anders Grahn , vt. kappalainen 1808–1812 Erik Terenius , vt. kappalainen 1812–1815 Jakob Abraham Hoffrén , vt. kappalainen 1815 Johan Erik Beyrath , vt. kappalainen 1815–1816 Karl Gabriel Lyra , vt. kappalainen 1816–1817 Johan Selén , vt. kappalainen 1823–1825 David Arenius , vt. kappalainen 1827–1828 Erik Niklander , kappalaisen apulainen 1830 Gustaf Gabriel Bonsdorff , vt. kappalainen 1830–1833 Klas Kristian Albert Tötterman , vt. kappalainen 1833 Peter Eskling , vt. kappalainen 1834–1841 Nils Gustaf Jack , vt. kappalainen 1852–1858 Erik Saurén , kappalaisenapulainen, sijainen, kirkkoherran apulainen 1858–1860 Jakob Helenius , kirkkoherranapulainen 1859–1861 Gabriel Vilhelm Melart , kappalaisen sijainen 1860–1866 Evert Brynolf von Konow , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1866–1867 Johan Sahlman , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1867–1870 Samuel Porthan , kappalaisen sijainen, kirkkoherran apulainen 1870–1877 Axel Fredrik Hahl , vt. kappalainen 1877–1885 Elias Evert Roschier , välisaarnaaja 1885–1886 Karl Eliel Malmberg , vt. kirkkoherra 1892–1898 Albin Viljakainen , kirkkoherranapulainen 1898–1899 Mikko Katila , kirkkoherran apulainen 1900–1901 Antti Haikola , vt. kirkkoherra 1901 Hugo Alfred Lindeblom , vt. kirkkoherra 1902 Väinö Matias Ropponen , vt. kirkkoherra 1902–1903 Emil Oskar Ojala , vt. kirkkoherra 1903–1906 Aksel Armas Elias Roschier , kirkkoherran apulainen 1906–1909 Aksel Armas Elias Roschier , kirkkoherran apulainen 1909– Toivo Manasse Kivekäs, kirkkoherran apulainen 1906–1907 Kustaa Adolf Nyman , kirkkoherran apulainen 1908– Kaarlo Väinö Johannes Pfaler , kirkkoherran apulainen Arkisto Maaningan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1760 ja historiakirjat vuodesta 1767. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Joensuussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1760–1984. Kansallisarkisto on digitoinut Maaningan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)