top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kurikka

Päivitetty: 13. elok.


Rajakartta: Kurikka

Perustettiin tuomiokapitulin luvalla 3.4.1672, jolloin seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa. Muodostettiin Ilmajoen kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 25.6.1701. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867, mutta ero toteutui vasta ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1886. Seurakunnassa toimineen Kurikan evankelis-luterilaisen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 26.4.1906. Kurikan kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1966 ja kaupungiksi 1977. Kurikan kaupunkiin liitettiin Jurvan kunta 2009 ja Jalasjärven kunta 2016.


Maakirjakylät

Jouppila, Koivisto, Kurikka, Lahti, Luopa, Mieto, Peurala, Röyskölä, Tuiskula


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virkatalo ostettiin 1696. Kirkkoherran virkatalosta Keisarillisen senaatin päätös 5.4.1887. Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1896 kirkkoherra velvoitettiin palkkaamaan virallinen apulainen, jonka tuli saada 100 hehtolitraa viljaa ja 500 markkaa rahassa.


Kirkkoherrat

1912–1944 Yrjö J. E. Alanen, nimitettiin virkaan 1909

1946– Eeli Hakala


Kappalaiset

–1692 Gabriel Henrici Peldanus

1692–1702 Matthias Soræus

1731–1755 Iisakki Astrén

1755–1794 Iisakki Astrén, nuorempi

1796–1811 Niklas Lagus

1812–1848 Gustaf Andell

1850–1877 Fredrik Johan Leidenius, virka lakkautettiin

1916–1923 Karl Aleksius Fonselius

1931–1941 Yrjö Sakari Sarparanta

1941– Lauri Lehtola


Ylimääräiset papit

1752–1755 Isak Astrén, kappalaisen apulainen

1791–1794 Gabriel Anders Chydenius, kappalaisen apulainen

1792–1794 Samuel Reinhold Chydenius, kappalaisen apulainen

1794– Jakob Hedberg, kappalaisen apulainen

1808–1810 Erik Henrik Holm, kappalaisen apulainen

1816–1817 Berndt Gustaf Hällstén, kappalaisen apulainen

1819–1821 Samuel Elenius, kappalaisen apulainen

1828–1836 Johan Canstrén, kappalaisen apulainen

1832–1842 Jakob Efraim Hagelberg, kappalaisen apulainen

1842–1843 Nils Fellman, kappalaisen apulainen

1844–1847 Karl Magnus Vilskman, kappalaisen apulainen

1847–1850 Johan Peter Snellman, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1867–1884 Adolf Fredrik Molin, (Ilmajoen) kirkkoherran apulainen

1874 Johannes Ilmanen, vs. kappalainen

1874 Johan Jakob Vesterlund, vt. kappalainen

1875 Ivar Markus Tallgren, vt. kappalainen

1876–1885 Albert Ferdinand Leidenius, vt. kirkkoherra

1885–1888 Arnold Melker Berger, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1888–1891 Adolf Alexis Berger, kirkkoherran apulainen

1891–1893 August Alfred Simola, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1899–1900 Edvard Kajander, kirkkoherran apulainen

1900 Alfred (Aali) Riihimäki, kirkkoherran apulainen

1901 Juho Oskari Vaismaa, kirkkoherran apulainen

1901–1902 Henrik Vilhelm Lindgrén, kirkkoherran apulainen

1902–1903 Kustaa Selim Tommila, kirkkoherran apulainen

1904 Johannes Ilmanen, vt. kirkkoherra

1904 Jaakko Raski, kirkkoherran apulainen

1904 Emil Frithiof Hippolytys Laurila, kirkkoherran apulainen

1904–1908 Kaarlo Nestori Parikka, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1908–1909 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran virallinen apulainen

1909– Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Kurikan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1685 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1612–1906.


Kansallisarkisto on digitoinut Kurikan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

63 katselukertaa

Hae

bottom of page