Perustettiin tuomiokapitulin luvalla 3.4.1672, jolloin seurakunta sai ensimmäisen kirkkonsa, ja muodostettiin Ilmajoen kappeliksi tuomiokapitulin päätöksellä 25.6.1701. Erotettiin Ilmajoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1867, mutta ero toteutui vasta ensimmäisen kirkkoherran astuttua virkaansa 1886. Seurakunnassa toimineen Kurikan evankelis-luterilaisen rukoushuoneyhdistyksen säännöt vahvistettiin keisarillisessa senaatissa 26.4.1906. Kurikan kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1966 ja kaupungiksi 1977. Kurikan kaupunkiin liitettiin Jurvan kunta 2009 ja Jalasjärven kunta 2016.
Kylät
Koivisto, Kurikka, Luopa, Mieto, Tuiskula
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalo ostettiin 1696. Kirkkoherran virkatalosta keisarillisen senaatin päätös 5.4.1887. Kirkkoherra oli velvollinen palkkaamaan viralisen apulaisen tuli saada 100 hehtolitraa viljaa ja 500 markkaa rahassa, keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1896.
Kirkkoherrat
1886–1897 Karl Johan August Gotthard Leidenius
1898–1909 Berndt Israel Söderman
1912–1944 Yrjö J. E. Alanen, nimitettiin virkaan 1909
Kappalaiset
1675– Johannes Petri Gumse
–1692 Gabriel Henrici Peldanus
1692–1702 Matthias Soræus
1704–1714 Sigfridus Soræi e Saringius
1715–1729 Nicolaus Martini Prochman (Procaeus)
1730–1731 Pietari Gustavi Cajanus
1731–1755 Iisakki Astrén
1755–1794 Iisakki Astrén, nuorempi
1796–1811 Niklas Lagus
1812–1848 Gustaf Andell
1850–1877 Fredrik Johan Leidenius, virka lakkautettiin
1916–1923 Karl Aleksius Fonselius
1931–1941 Yrjö Sakari Sarparanta
Ylimääräiset papit
1752–1755 Isak Astrén, kappalaisen apulainen
1791–1794 Gabriel Anders Chydenius, kappalaisen apulainen
1792–1794 Samuel Reinhold Chydenius, kappalaisen apulainen
1794– Jakob Hedberg, kappalaisen apulainen
1808–1810 Erik Henrik Holm, kappalaisen apulainen
1816–1817 Berndt Gustaf Hällstén, kappalaisen apulainen
1819–1821 Samuel Elenius, kappalaisen apulainen
1828–1836 Johan Canstrén, kappalaisen apulainen
1832–1842 Jakob Efraim Hagelberg, kappalaisen apulainen
1842–1843 Nils Fellman, kappalaisen apulainen
1844–1847 Karl Magnus Vilskman, kappalaisen apulainen
1847–1850 Johan Peter Snellman, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja
1867–1884 Adolf Fredrik Molin, (Ilmajoen) kirkkoherran apulainen
1874 Johannes Ilmanen, vs. kappalainen
1874 Johan Jakob Vesterlund, vt. kappalainen
1875 Ivar Markus Tallgren, vt. kappalainen
1876–1885 Albert Ferdinand Leidenius, vt. kirkkoherra
1885–1888 Arnold Melker Berger, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen
1888–1891 Adolf Alexis Berger, kirkkoherran apulainen
1891–1893 August Alfred Simola, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1899–1900 Edvard Kajander, kirkkoherran apulainen
1900 Alfred (Aali) Riihimäki, kirkkoherran apulainen
1901 Juho Oskari Vaismaa, kirkkoherran apulainen
1901–1902 Henrik Vilhelm Lindgrén, kirkkoherran apulainen
1902–1903 Kustaa Selim Tommila, kirkkoherran apulainen
1904 Johannes Ilmanen, vt. kirkkoherra
1904 Jaakko Raski, kirkkoherran apulainen
1904 Emil Frithiof Hippolytys Laurila, kirkkoherran apulainen
1904–1908 Kaarlo Nestori Parikka, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1908–1909 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran virallinen apulainen
1909– Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Arkisto
Kurikan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1722, tilikirjat vuodesta 1685 ja historiakirjat vuodesta 1685. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1612–1906.
Kansallisarkisto on digitoinut Kurikan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1850-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.