Search this site

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä 1400-luvun alkupuolelta alkaen. Untamala mainitaan paikkakuntana 1421–1467 ja Laitila 1449. Laitilan kirkon rakennutti tuomari Hartvig Garp vuonna 1468, jonka jälkeen Untamala muodostettiin Laitilan emäseurakunnan kappeliksi. Laitilan kunta perustettiin 1868 ja siihen liitettiin osa Uudenkirkon kuntaa 1917. Seurakuntaan kuulunut Pyhämaa erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Hinnerjoki perustettiin kappeliksi 1724 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1864. Muut nimet Letala, Untamala, Uittamala Maakirjakylät Haaroinen, Hartikkala, Hallu, Haukka, Kaariainen, Kaivola, Kallela, Katinhäntä, Kaukola, Kiveinen, Koliseva, Kotjala, Koukkela, Kouma, Kovero, Kovio, Krouvi, Kusni, Kylänhiide, Laitila, Lausti, Lainmäki, Malkko, Mudainen, Niemi, Nästi, Pahajoki, Palttila, Pappila, Pato, Pehtsalo, Salo, Seppälä, Sillantaka, Sorola, Soukkainen, Suontaka, Syttyä, Torri, Tuuna, Untamala, Vanhantaka, Vaimaro, Valkama, Valko, Vekka, Vidilä, Viikainen, Villilä, Ytö Naapuriseurakunnat Hinnerjoki , Karjala , Kodisjoki , Lappi , Mynämäki , Pyhäranta , Rauma , Uusikirkko (Kalanti) , Vehmaa Papisto Karjakymmenyksistä kuninkaan käskykirje 29.8.1758. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia ainakin vuodesta 1650, kunnes virka lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.11.1864. Pitäjänapulaisen virka perustettiin uudelleen seurakuntaan kuulunutta Kodisjoen saarnahuonekuntaa varten keisarin päätöksellä 29.3.1895. Kirkkoherrat 1554–1579 Ericus Jacobi 1581–1587 Henricus Petri 1589–1620 Gregorius Erici 1624–1627 Nicolaus eli Claus 1629–1639 Petrus Bartholomae 1640–1651 Laurentius Sigfridi 1656–1675 Ericus Erici Leander (Lethalensis) 1676–1701 Ericus Erici Salonius 1701–1702 Johannes Salonius 1702 Gregerius Teet 1703–1705 Christiernus Procopaeus 1705–1713 Jacob Lignipaeus 1722–1745 Johan Henriksson Montinus 1747–1778 Nils Hedeen 1780–1812 Johan Helsingberg 1816–1843 Jakob Amnell 1845–1873 Johan Simon Appelgren 1875–1897 Nils Helenius 1899–1918 Henrik Oskar Elers 1921–1951 Johannes Edvard Kallas Kappalaiset 1571 Jacobus –1589 Gregorius Erici 1593 Andreas Olai –1614 Johan Clementis 1620–1650–luku Erich Gregorii –1629 Petrus Bartholomæi 1630 Erich –1640 Laurentius Sigfridi 1656–1664 Ericus Erici Salonius 1664– Johan Erici Leander –1692 Johannes Julinus –1702 Johan Salonius 1702– Petrus Boelius 1722–1731 Zacharias Boelius 1732–1760 Henrik Solin 1761–1780 Anders Holmdahl 1781–1782 Mathias Sadenius 1783–1789 Gabriel Haberfelt 1791–1811 Fredrik Sacklinius 1811–1815 Jakob Sadenius 1818–1824 Mikael Malmsten 1824–1829 Henrik Gonander 1832–1837 Adam Syrenius 1839–1863 Mikael Vilhelm Vahlberg 1864–1866 Eliel Tiodolf Lagus 1866–1875 Nils Helenius 1876–1886 Gustaf Emil Morén 1890–1929 Paul Ferdinand Leino 1931–1960 Erkki Rauha Pitäjänapulaiset 1721–1722 Zacharias Boelius 1722–1730 Benjamin Lundanus 1730–1732 Henrik Solin 1732–1749 Wilhelm Boelius 1749–1758 Thomas Fagerberg 1758–1781 Matthias Sadenius 1782–1784 Johan Magnus Churberg 1786–1811 Jakob Sadenius 1812–1829 Adam Pihlman 1830–1865 Anders Vilhelm Ollgren , virka lakkautettiin 1864 Ylimääräiset papit 1639 Sigfridus 1640–1656 Ericus Salonius ? Eshcillus ? Josephus Laurenti i 1670–luku Erich Josephi 1676– Jacobus Leistenius 1690–luku Ericus Rithovius 1699–1703 Yrjö Rotkerus 1744– Karl Wallgrund , kappalaisen apulainen 1764– Henrik Hällsten , kirkkoherran apulainen 1769– Lars Johan Hedeen , apulainen 1773– Adolf Erik Hedeen , apulainen 1785–1786 Jakob Sadenius , papiston apulainen 1808–1812 Karl Helenius , kirkkoherran apulainen 1813–1816 Erik Almberg , armovuodensaarnaaja 1815–1818 Johan Renholm , armovuodensaarnaaja 1825–1834 Berndt Josef Amnell , kirkkoherran apulainen 1832–1833 Isak Ahlroth , kirkkoherran apulainen 1834–1843 Frans Henrik Amnell , kirkkoherran apulainen 1837–1843 Karl Fabian Sahlberg , vt.kappalainen, vt. kirkkoherra 1873 Johan Ferdinand Lahtonen , kirkkoherran apulainen 1873–1874 Jakob Vilhelm Bärlund , virkavapaa saarnaaja 1888–1890 Karl Fredrik Eklund , vt. kappalainen 1891–1892 Abraham Auer , vt. kappalainen 1892–1893 Juho Pyhälä , vt. kappalainen 1893–1899 Frans Artur Fröberg , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1901–1902 Frans Emil Lehto , kirkkoherran apulainen Arkisto Laitilan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1740, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1670. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1670–1976. Kansallisarkisto on digitoinut Laitilan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1880-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan kuului kappelina Mustasaaren ja Isonkyrön seurakuntiin. Seurakunnan ensimmäinen kirkko vihittiin 1508. Erotettiin Isostakyröstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1576. Kirkon sanotaan joutuneen vahingon uhriksi 1642. Kirkko vioittui pahasti myös isonvihan aikana. Seurakunnan kappalaisen pappilaa ryöstettiin Napuen taistelun 19.2.1714 jälkeen, jolloin kirkon omaisuutta, kuten molemmat kellot, vietiin. Seurakuntaan kuulunut Jurva perustettiin kappeliksi 1756 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Muut nimet Laihala, Laihela Maakirjakylät Isokylä, Jakkula, Jokikylä, Keskikylä, Kirkonkylä, Kokkola, Korsholm, Kumarla, Kupparla, Kylänpää, Käyppälä, Lyyskilä, Maunula, Mieltylä, Perälä, Potila, Pukkala, Ratikylä, Sarvijoki, Suortila, Torstila, Uusikylä, Yrjälä Naapuriseurakunnat Ilmajoki , Isokyrö , Jurva , Mustasaari , Kurikka , Maalahti , Pirttikylä , Sulva , Vähäkyrö Papisto Kirkkoherran virkatalosta kuninkaan päätös 17.10.1735. Pitäjänapulaisen virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 17.12.1756. Viidesosa kappalaisen palkasta käytettiin kansakoululaitoksen hyväksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 31.10.1859. Osa palautettiin papillisten palkkojen lukuun uuden palkkausjärjestyksen mukaan 1898 mutta entisessä palkkasopimuksessa kirkkoherran ruissaataviin luetut karjakymmenykset eivät tulleet lisäksi ja ne oli otettava erikseen lukuun. Kirkkoherrat 1576–1578 Ericus Eschilli 1578–1580 Matthias Martini 1580–1611 Jacobus Eschilli 1611–1621 Sigfridus Johannes 1622 Mattheus Bartollj 1624–1626 Petrus Bartholdi 1626–1657 Haqvinus Nikolainpoika Galle 1658–1663 Johannes Haakoninpoika Laihelius 1664–1687 Christian Mathiaksenpoika Laibeck 1688–1690 Johan Christianinpoika Laibeck 1690–1712 Samuel Backman 1713–1714 Anders Mennander 1722–1732 Mathias Hellenius 1733–1746 Zacharias Forbus 1746–1780 Samuel Michaelis Wacklin 1782–1789 Georg Forsman 1790–1798 Jonas Lagus 1801–1806 Fredrik Stenhagen 1808–1813 Simon Laurin 1816–1822 Abraham Perander 1827–1843 Johan Stenbäck 1846–1852 Erik Johan Snellman 1854–1863 Herman Magnus Inberg 1864–1884 Erik August Montin 1885–1901 Henrik Adolf Appelberg 1904–1917 Klas Emil Hohenthal 1919–1922 Jaakko Pohjonen 1924– Karl August Waldstedt Kappalaiset ? Johannes –1580 Jacobus Eschilli –1611 Sigfridus Johannis ? Petrus Johannis, mainitaan sijaiskirkkoherrana 1624 –1647 Johannes (Hans) 1647–1664 Christian Laibefck 1665–1687 Bartholdus Henrici Jachaeus 1688–1691 Johannes Lönn 1691–1723 Matthias Reinius 1724–1771 Israel Matthiae Reinius 1773–1790 Jonas Gabrielinpoika Lagus 1791–1812 Johan Georginpoika Forsman 1812–1816 Niklas Joonaanpoika Lagus 1820–1821 Mikael Lindfors 1824–1847 Johannes Nikolai Simelius 1849–1851 Zakris Forsman 1852–1857 Johan Jakob Richtman , ensin vt. kappalainen 1863–1871 Karl Vilhelm Hjelt 1875–1889 Henrik Vilhelm Nordlund 1892–1913 Karl Petter Elenius 1913–1924 Matti L. Saaninkoski 1926– Frans Kärki Pitäjänapulaiset 1647–1665 Bartholdus Jacchæus 1680– Matthias Reinius 1692– Bartholdus Bartholdinpoika Jacchæus 1708–1713 Josef Stenbäck 1744–1754 Henrik Calander , virka lakkautettiin 1756. Ylimääräiset papit 1723–1724 Israel Reinius , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1739–1743 Anders Wirzenius , kappalaisen apulainen 1752– Israel Reinius , kappalaisen apulainen –1775 Kristfrid Ganander , kappalaisen apulainen 1791–1792 Henrik Wegelius , kappalaisen apulainen 1797–1800 Johan Lagus , kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja 1800–1801 Johan Gabriel Toppelius, armovuodensaarnaaja 1804–1805 Jonas Reinhold Granlund , kappalaisen apulainen 1806–1807 Gustaf Appelberg , välisaarnaaja 1807–1808 Jakob Ekberg , välisaarnaaja 1808–1813 Anders Johan Enholm , kirkkoherran apulainen 1810–1812 Johan Henrik Hildén , kappalaisen apulainen 1813–1820 Fredrik Meurling , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1816–1825 Johan Perander , kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra 1820–1821 Abraham Perander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1823–1824 Abraham Perander , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1825–1827 Johan Canstrén , välisaarnaaja 1827–1831 Zakris Forsman , kirkkoherran apulainen 1831–1841 Karl Vilhelm Hjelt , kirkkoherran apulainen 1833–1836 Herman Malmberg , kappalaisen apulainen 1839–1848 Otto Vilhelm Simelius , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1841–1846 Herman Ingman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1846–1852 Erik Vilhelm Snellman , kirkkoherran apulainen 1848–1849 Viktor Fredrik Lilius , armovuoden saarnaaja 1851–1852 Jakob Aulin , vt. kappalainen 1852–1854 Karl Johan August Gotthard Leidenius , sijaiskirkkoherra 1855–1859 Jakob Cederberg , kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1859–1862 Anders Adrian Candolin , armovuodensaarnaaja 1862–1863 Herman Mauritz Inberg , armovuodensaarnaaja 1863–1864 Johan Henrik Wiikberg, välisaarnaaja 1864 Gustaf Vilhelm Vigelius , armovuodensaarnaaja 1872–1875 Jakob Joel Vegelius , armovuodensaarnaaja 1876–1881 Johannes Östring , kirkkoherran apulainen 1882–1885 Aron Gustaf Snellman , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1886–1891 Alfred Teodor Appelberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen 1891–1904 Ernst Arvid Appelberg , kirkkoherran apulainen, vt. kappalinen, vt. kirkkoherra 1907–1908 Alvar Albert Rautalahti, kirkkoherran apulainen 1908–1909 Toivo Eemil Aaltio, kirkkoherran apulainen 1909– Torsten Mauritz Hohenthal, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1912–1915 Frans Kärki, kirkkoherran apulainen Arkisto Laihian seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1690. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1548–. Kansallisarkisto on digitoinut Laihian seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Lahden kauppala perustettiin osaksi Hollolan Lahden kylään ja osaksi Järvenpään kylään kuuluneen Anttilan kantatilan alueelle armollisella käskykirjeellä 5.6.1878. Hollolan emäseurakunnan toinen kappalainen määrättiin sijoitettavaksi Lahden kauppalaan. Lahti erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1901, jolloin kappalaisen virka lakkautettiin. Lahden kauppalan rukoushuonekunnan säännöt vahvistettiin Keisarillisessa senaatissa 7.5.1902. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1917. Kauppalan ensimmäinen kirkko rakennettiin puusta 1890. Lahden kauppala sai kaupunkioikeudet keisarilta Pietarissa 1.11.1905, joskin Venäjän keisarikunnan lakkojen ja levottomuuksien seurauksena oikeuksien myöntäminen saatiin tiedoksi Suomeen vasta 16.11.1905. Tämän vuoksi marraskuun kuudettatoista juhlitaan kaupungin perustamispäivänä. Lahden kaupunkiin liitettiin osia Hollolan kunnasta 1916, 1923, 1933 ja 1956 sekä Nastolan kunta 2016. Muut nimet Lahtis Maakirjakylät Ahtiala, Hersala, Jalkaranta, Järvenpää, Koiskala, Kukkila, Lahti, Mukkula, Okeroinen, Renkomäki, Siikaniemi, Tiirismaa, Upila, Vihattu Naapuriseurakunnat Hollola , Nastola , Orimattila Papisto Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan Lahden kaupppalan asukkaiden tuli sitoumustensa mukaan suorittaa toiselle kappalaiselle huoneenvuokraksi 300 markkaa siihen saakka, kunnes kappalaiselle hankittaisiin virkatalo tai asunto. Kirkkoherrat 1917–1942 Matti Wilhelm Wikström 1944– Väinö Johannes Hovila Kappalaiset 1888–1893 Frans Evert Richter 1894–1915 Hugo Winter , virka lakkautettiin 1901 1915–1917 Uno V. Raekallio 1926–1927 Uno V. Raekallio 1936–1944 Väinö Johannes Hovila Ylimääräiset papit 1891–1892 Gustaf Adolf Warén , vt. kappalainen 1893–1894 August Alfred Murén , vt. kappalainen 1896 Konstantin Kalke , vt. kappalainen 1906–1907 Adolf Verner Kyrö , vt. kappalainen 1907 Gustaf Eugen Airila , vt. kappalainen 1907 August Bruno Forsberg, vt. kappalainen Arkisto Lahden seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1917.

Perustettiin Kokemän emäseurakunnan kappeliksi 1440-luvulla ja mainitaan sellaisena vielä 1541. Erotettiin Kokemäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ja pitäjäksi oman kirkkoherran myötä 1587. Seurakunta mainitaan kappelina, kun kappalaisen virkatalolle annettiin vahvistus 17.5.1616. Köyliöllä ja Säkylällä oli yhteinen kappalainen aina vuoteen 1929. Köyliön kunta perustettiin 1870. Vuoden 2016 alueliitoksessa Köyliö yhdistyi Säkylään ja vastaavasti seurakunta on nykyisin Säkylän-Köyliön seurakunta. Muut nimet Kjulo Maakirjakylät Ehtamo, Huhti, Kankaanpää, Karhia, Kepola, Kjuloholm (Köyliön vanha kartano), Paavila, Pajula, Puolimatka, Tuohiniemi Naapuriseurakunnat Eura , Huittinen , Kiukainen , Kokemäki , Säkylä , Vampula Papisto Köyliönsaaren kartanon omistajalla oli patronaattioikeus seurakunnnassa, kunnes se lakkautettiin keisarin käskykirjeellä 7.3.1870. Suomen kenraalikuvernööri, kreivi Per Brahe antoi Jaakkolan tilan Säkylän kappelin prebendatilaksi 30.6.1659. Kappalaisen siirtämisestä Säkylästä Köyliöön tehtiin anomukset 1731 ja 1815, mutta näihin anomuksiin ei suostuttu kuninkaan päätöksellä 21.1.1735 eikä myöskään Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.4.1816. Seurakunnan pappilan ulkohuoneet rakennettiin kivestä 1897. Kirkkoherrat 1587–1605 Eschillus Clementis 1607–1616 Ericus Canuti 1622–1624 Ericus Matthiae 1626–1638 Henricus Francisci 1724–1730 Henrik Carmelin 1731–1732 Nils Johansson Bursman 1733–1744 Gabriel Welin 1744–1756 Kristian Welin 1757–1789 Martin Tolpo 1790–1812 Henrik Törnroth 1813–1823 Jakob Johan Holmberg 1825–1832 David Johan Vegelius 1833–1856 Anders August von Pfaler 1856–1882 Klas Teodor Konstantin Sumelius 1885–1893 Berndt Israel Söderman 1893–1907 Viktor Salminen 1907–1919 Frans Vihtori Hannus 1919–1944 Uuno Sainio 1944–1961 Yrjö Lehtola Kappalaiset 1558 Thomas 1568 Lars 1576–1581 Eschillus Clementis Ylimääräiset papit 1639 Paulus Thomæ, vt. kirkkoherra 1781– Joakim Johan Johnsson , kirkkoherran apulainen 1785– Mikael Ingelius , apulaispappi 1797– Johan Rostedt , papiston apulainen 1797–1808 Johan Rostedt , kirkkoherran apulainen 1808–1813 Isak Nordlund , kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja 1822–1824 Johan Fredrik Fleege , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1824–1825 Karl Fredrik Gråå , armovuodensaarnaaja 1832–1833 Karl Fredrik Riedell , vt. kirkkoherra 1856 Fredrik Julius Lilius , vt. kirkkoherra 1882–1885 Samuel Vilhelm Roos , virka- ja armovuodensaarnaaja 1907–1808 Matti Tienari , vt. kirkkoherra 1947–1949 Onni Honkkila, vt. kirkkoherra 1947–1949 Lasse Jyräs, vt. kirkkoherra Arkisto Köyliön seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1702, tilikirjat vuodesta 1724 ja historiakirjat vuodesta 1702. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Turussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1702–1966. Kansallisarkisto on digitoinut Köyliön seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Föglön emäseurakunnan kappelina, jonka kirkkona käytettiin aluksi Hamnön saarella sijainneen fransiskaaniluostarin kirkkoa. Luostari mainitaan 1462–1526 ja sen kirkon korkean tornin kerrotaan aikoinaan murtaneen kirkon katon kovassa itämyrskyssä. Uusi kirkko rakennettiin 1646. Rahat kirkon rakentamista varten saatiin eräästä tammipuulastissa olleesta haaksirikkoon joutuneesta Riian laivasta. Seurakunnnan asemasta kappelina Keisarillisen senaatin käskykirje 19.1.1860. Vuodesta 1861 alkaen Sottungan ja Kökarin kappalaisen virkoja hoiti käytännössä sama pappi vaikka virkoja ei koskaan virallisesti yhdistettykään. Tämä asiantila mainitaan ainakin vielä Keisarillisen senaatin julistuksessa 8.3.1898. Erotettiin Föglöstä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi Keisarillisen senaatin päätöksellä 1905. Ero totetui 1.8.1908 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa virkaa toimittavana. Kökarin kunta perustettiin 1908. Maakirjakylät Finnö, Hamnö, Hellsö, Karlby, Kyrksgårdö, Öfverboda, Österbygge Naapuriseurakunnat Föglö , Houtskari , Korppoo , Sottunga Papisto Kappalaisen virkatalo sijaitsi vanhan fransiskaaniluostarin maalla. Kappalaisen vaalista Kökarin emäseurakunnan kirkossa Keisarillisen senaatin päätös 14.6.1861. Kirkkoherrat 1908–1909 Arno Sonck, vt. kirkkoherra 1909 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra 1909–1919 Arnold Werner Lindfors, vt. kirkkoherra 1920–1922 Sigurd Vilhelm Öhrnberg, vt. kirkkoherra 1922–1924 Juho Edvard Törnroos , vt. kirkkoherra 1924–1926 Oskar Uno Gräsbäck, vt. kirkkoherra 1926–1928 Erik Martin Perman, vt. kirkkoherra 1928–1930 Juho Edvard Törnroos , vt. kirkkoherra 1930–1932 Nils–Erik Palmén, vt. kirkkoherra 1932–1935 Paul Evert Lindholm, vt. kirkkoherra 1935 Gustav Olof Kvist, vt. kirkkoherra 1937–1948 Runar Valfrid Backman, vt. kirkkoherra 1948–1949 Pehr Algot Lundberg 1949–1957 Anders Pass Kappalaiset 1578 Eschill 1590–1603 Erich Martini 1616 Sigfirdus Canuti 1625–1629 Clemens Georgii 1630–1640 Ericus Nicolai 1641–1670 Gabriel Olai Hamnodius 1671–1678 Petrus Portulinus 1678–1697 Ericus Portulinus 1698–1739 Ericus Lindqvist 1739–1758 Simon Sachrelius 1755 Anders Fagerlund 1759–1763 Karl Ekroth 1763–1788 Anders Fagerlund 1789–1790 Johan Ledmark 1791–1814 Anders Vengren 1816–1821 Henrik Johan Holmberg 1823–1859 Adolf Magnus Lundenius Ylimääräiset papit 1755–1763 Anders Fagerlund , kappalaisen apulainen 1788–1791 Anders Wengren , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1821–1823 Jakob Holm , välisaarnaaja 1846–1847 Johan Porthén , kappalaisen apulainen 1848–1852 Richard Teofil Pontelius , kappalaisen apulainen 1852–1853 Johan August Valdstedt , kappalaisen apulainen 1853–1854 Vilhelm Carlstedt , kappalaisen apulainen 1854–1855 Karl Isak Ridderborg , kappalaisen apulainen 1855–1859 Karl Fabian Springert , kappalaisen apulainen 1859 Anton Grönholm , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1860 Anders Alexander Hartzell , välisaarnaaja 1861 Karl Henrik Tervanen , välisaarnaaja 1861–1870 Frans Viktor Grönroos , vt. kappalainen (Sottungan kanssa yhteinen) 1870–1873 Jakob Pohjonen , vt. kappalainen 1873–1875 Frans Oskar Blomqvist , vt. kappalainen 1875–1876 David Sirenius , vt. kappalainen 1876–1882 Vilhelm Adrian Mandellöf , vt. kappalainen 1882–1889 Frans Bernhard Inberg , vt. kappalainen 1889–1890 Erik Gabriel Stenfors , vt. kappalainen 1890–1895 Viktor Reinhold Ingman , vt. kappalainen 1895–1897 Alfred Johannes Bäck , vt. kappalainen 1897–1899 August Tobias Vilenius , vt. kappalainen 1899–1900 Henrik Vilhelm Lindgren , vt. kappalainen 1900 Johan Albert Lundelin , vt. kappalainen 1900–1903 Isak Elenius , vt. kappalainen 1903–1908 Juho Edvard Törnroos , vt. kappalainen, myös Sottungassa vuodesta 1904 Arkisto Kökarin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1697, tilikirjat vuodesta 1644 ja historiakirjat vuodesta 1666. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1644–1948. Kansallisarkisto on digitoinut Kökarin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Kökarin ja muiden Ahvenanmaan seurakuntien kirkonkirjat noin vuoteen 1885 on digitoinut ruotsalainen yritys ArkivDigital, joka tuottaa ja tarjoaa asiakkailleen historiallisia aineistoja verkossa. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Pyhäjoen emäseurakunnan kappeliksi sen jälkeen, kun lupa kirkon rakentamiseen annettiin kuninkaallisella käskykirjeellä 4.4.1764. Erotettiin Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1856, jolloin seurakunnan kirkkoherra määrättiin palkkaamaan virallinen apulainen. Tämä sääntö lakkautettiin myöhemmin uuden palkkausjärjestyksen myötä. Seurakunnan kirkon pärekatto syttyi tuleen 10.5.1936, mutta palo saatiin sammumaan alkuunsa. Kärsämäen kunta perustettiin 1869. Maakirjakylät Haapajärvi, Kärsämäki, Saviselkä, Wenetpalo Naapuriseurakunnat Haapajärvi , Haapavesi , Piippola , Pyhäjärvi , Pyhäntä Papisto Suostumuns papin palkasta tehtiin 14.3.1773. Kirkkoherran vastikejyvät 5,19 hehtolitran viljaa peräytettiin Keisarillisen senaatin päätöksellä 23.11.1894. Kirkkoherrat 1862–1887 Berndt Leonard Frosterus 1888–1898 Karl Gustaf Elfving 1899–1902 Otto Alfred Tenlén 1905–1911 Frans Ferdinand Alcenius 1913–1925 Albert Talasniemi 1929–1944 Väinö Oskari Torvela 1947– Aaro Heikki Ahti Kappalaiset 1774–1786 Johan Erici Frosterus 1787–1807 Jakob Laurin 1808–1812 Johan Lagus 1813–1817 Mikael Österberg 1818–1823 Elias Jeremias Fonselius 1825–1827 Erik Ticklén 1829–1843 Gabriel Anders Chydenius 1847–1861 Berndt Leonard Frosterus , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1778– Jakob Laurin , kappalaisen apulainen 1806–1807 Aron Vigell , kappalaisen viran virkavuodensaarnaaja 1812–1814 Erik Ganander , välisaarnaaja 1817–1818 Elias Jeremias Fonselius , välisaarnaaja 1822–1823 Karl Matias Kranck , kappalaisen apulainen 1823–1824 Zefanias Simelius , armovuodensaarnaaja 1824–1825 Johan Leonard Gumerus , armovuodensaarnaaja 1843–1845 Johan Fredrik Reinholm, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja 1845–1847 Zakris Castrén , armovuodensaarnaaja 1867–1868 Johannes Schwarzenberg , kirkkoherran apulainen 1868 August Holmström , kirkkoherran apulainen 1868–1870 Jonatan Montin , kirkkoherran apulainen 1870–1871 Antti Hulkkonen , kirkkoherran apulainen 1871–1872 Erik Snellman , kirkkoherran apulainen 1872–1874 Henrik Schwartzenberg , kirkkoherran apulainen 1874–1875 Nils Johan Lukander , kirkkoherran apulainen 1875–1885 Karl Gustaf Elfving , kirkkoherran apulainen 1885–1886 Anton Lagus , kirkkoherran apulainen 1886 Henrik August Wichmann , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Karl Johan Vartiainen , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1897 Kaarle Aukusti Pohjola , vt. kirkkoherra 1898 Kustaa Adolf Flod , vt. kirkkoherra 1898–1899 Alfred (Aali) Riihimäki , vt. kirkkoherra 1902–1903 Pekka Leskinen , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1903–1904 Viktor Emil Lagus , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1904–1905 Jooseppi Lescelius , vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja 1908 Albert Talasniemi , vt. kirkkoherra 1909 Lauri Mustakallio, vt. kirkkoherra 1909 Kaarlo Zefanias Simelius , vt. kirkkoherra 1910–1913 Alfred Virkkula, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1925–1929 Kaarlo Jalmari Heikinheimo, vt. kirkkoherra 1944–1947 Eino Vilpas Eskola, virka– ja armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra Arkisto Kärsämäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1769, tilikirjat vuodesta 1764 ja historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1776, vihittyjen osalta vuodesta 1769 ja kuolleiden osalta vuodesta 1775. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1763–1943. Kansallisarkisto on digitoinut Kärsämäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kärkölän ja Kosken pitäjät kuuluivat Tennilän nimismiehenpitäjään, joka mainitaan jo 1458. Kärkölässä sijaitsi Hollolan emäseurakuntaan kuulunut Tennilän kappeli, joka mainitaan autiona 1547. Aluksi Hollolan papisto piti kappelissa jumalanpalveluksia, kunnes oma kappalainen sijoitettiin seurakuntaan 1711. Kirkko rakennettiin 1754. Erotettiin Hollolasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi armollisella kirjeellä 4.11.1867. Uusi kirkko rakennettiin tiilestä 1887–1889 ja se vihittiin käyttöön 29.9.1889. Kärkölän kunta perustettiin 1867. Muut nimet Tennilä, Kirkkola Maakirjakylät Hevonoja, Hongisto, Hähkäniemi, Iso-Sattiala, Karvala (Suivala), Kärkölä, Lappila, Lill-Sattiala, Maavehmaa, Marttila, Nikinoja, Uusikylä, Vähä-Sattiala Naapuriseurakunnat Hausjärvi , Hollola , Hämeenkoski, Lammi , Mäntsälä , Orimattila Papisto Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätökset 25.10.1816, 3.4.1840 ja 21.10.1853. Virkatalo oli alkuaan autiotila ja sen rakennuksista maaherran päätös 5.6.1738. Virkatalosta lohkaistiin rautatietä varten 3,31 tynnyrinalaa maata. Kappalainen Matias Sunell lahjoitti seurakunnalle 2 000 ruplaa pitäjänkoulumestarin palkkaamiseksi 28.6.1836 ja nämä varat annettiin tuomiokapitulin hoidettaviksi. Kirkkoherrat 1888–1910 Johan Emil Lindegren 1911– Vihtori Pusa Kappalaiset Jakob Etholenius 1711–1724 Krister Stephander 1726–1748 Zacharias Colliander 1748–1776 Gabriel Lyra 1778–1804 Erik Melartin 1806 Thomas Neovius 1810–1839 Matias Sunell 1842–1885 Johan Fredrik Palm , virka lakkautettiin Ylimääräiset papit 1804–1810 Gustaf Lindros , kappalaisen apulainen, armovuoden ja välisaarnaaja 1811–1813 Gustaf Varén , kappalaisen apulainen 1815–1817 Kristian Joakim Åkerman , kappalaisen apulainen 1819–1827 Georg Alvenius 1828–1834 Karl Johan Veckman , kappalaisen sijainen 1834–1842 Johan Fredrik Palm , kappalaisen sijainen 1846 Alexander Krogerus , kappalaisen apulainen 1846–1848 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1850–1851 Johan Fredrik Niloni , kappalaisen apulainen 1858 Karl Johan Johnsson , kappalaisen apulainen 1859 Konrad Edvard Tornberg , kappalaisen apulainen 1860 Vilhelm Sjöström , kappalaisen apulainen 1864–1865 Gustaf Robert Böök , kappalaisen sijainen 1865–1869 Gustaf Adolf Sivenius , kappalaisen sijainen 1869–1874 Matias Helenius , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra 1874–1884 Karl David Axel Hirn , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra 1884–1888 Johan Emil Lindegren , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra 1900 Frans Vihtori Leino , kappalaisen sijainen ja vt. kirkkoherra Arkisto Kärkölän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1756, tilikirjat vuodesta 1739 ja historiakirjat vuodesta 1728. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1728–1924. Kansallisarkisto on digitoinut Kärkölän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Alkuaan Kokkolan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Kirkko rakennettiin 1764 ja vihittiin käyttöön Pyhän Kolminaisuuden kirkkona 1765. Kälviän kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009. Seurakuntaan kuulunut Ullava perustettiin saarnahuonekunnaksi 1783 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Seurakuntaan liitettiin Lohtajan Mangin tila rekisterinumerolla 16 ja Keiskin tila rekisterinumerolla 17 keisarillisella käskykirjeellä 22.11.1897. Muut nimet Kelviå Maakirjakylät Alaviirret, Jokikylä, Kivilahti, Korpilahti, Kälviä, Marinkainen, Peltokorpi, Närvilä, Påras, Ruotsala, Rössi, Wälikylä, Väliviirret Naapuriseurakunnat Alaveteli , Halsua , Kannus , Kokkola , Kruunupyy , Lestijärvi , Lohtaja , Toholampi , Ullava Papisto Kumpulan virkatalon antoi kreivi Per Brahe kirjeellä 18.3.1649. Papiston palkasta tehtiin suostumus 18.2.1735. Vastikejyvistä kirkkoherralle keisarin päätös 11.9.1734. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan kalakymmenyksinä maksettiin nelikko suolattua kalaa jokaiselta merikalastusta harjoittavalta veneeltä ja palkkaus jaettiin papiston kesken siten, että kirkkoherra sai 2/3 osaa ja kappalainen 1/3 osan. Kirkkoherrat 1639–1641 Johannes Simonis Nurka 1641–1658 Petrus Johannis Prochæus 1660–1674 Martinus Michaelis Peitzius 1674–1683 Olaus Marci Kelhevius 1685 Henricus Olai Kelhevius 1686–1687 Gustavus Cajanus 1687–1714 Ericus Essevius 1720–1731 Ericus Falander 1732–1739 Johan Salmenius 1739–1757 Matthias Pazelius 1758–1782 Martin Peitzius 1782–1784 Johan Hydenius 1785–1792 Johan Gummerus 1794–1806 Elias Alcenius 1808–1813 Kristofer Carlenius 1816–1823 Karl Gustaf Elfving , vanhempi 1824–1832 Emanuel Salmenius 1835–1856 Erik Henrik Holm 1858–1883 Lars Magnus Castrén 1885–1897 Jonatan Ingman 1898–1907 Karl Gustaf Elfving , nuorempi 1909–1913 Kaarlo Jooseppi Kivekäs 1914–1915 Wilhelm Oskari Lampo 1919–1925 Hannes Keijola 1926–1932 Hille Elias Sipilä 1936–1958 Johannes Kaukovaara Kappalaiset 1641–1674 Olaus Marci Kelhevius 1674–1693 Matthias Olai Carlagius 1694–1728 Johannes Gustavi Öhrn 1728–1745 Johan Andreæ Cajanus 1748–1785 Martin Laurin 1786–1808 Kristofer Carlenius 1811–1828 Karl Fredrik Alcenius 1828–1838 Elias Efraim Alcenius 1839–1857 Berndt Gustaf Hällstén 1861–1866 Anders Törnudd 1869–1878 Knut Emil Sonck 1878–1899 Berndt Vilhelm Ebeling 1900–1908 Juho Lauronen 1909–1917 Jalmari Nikolai Vuorela 1917–1927 Johannes Kaukovaara Ylimääräiset papit 1745– Mikael Gumse , kappalaisen viran armovuodensaarnaaja 1760– Elias Nibling , kappalaisen apulainen 1769– Simon Laurin , kappalaisen apulainen 1778– Jakob Laurin , kappalaisen apulainen 1795– Gabriel Henrik Ståhle , kirkkoherran apulainen 1798–1808 Henrik Gabriel Alcenius , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1808–1811 Nils Peter Holmström , vt. kappalainen 1810–1815 Anders Gustaf Ekholm , kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja 1823–1824 Jonas Gabriel Taxell , välisaarnaaja 1825–1829 Abraham Edvard Ingman , kirkkoherran apulainen 1828 Konrad Ottelin , välisaarnaaja 1829–1837 Lars Magnus Castrén , kirkkoherran apulainen 1838–1839 Berndt Ferdinand Cajanus , vt. kappalinen 1840–1842 Karl Gerhard Alcenius , kirkkoherran apulainen 1842–1843 Vilhelm Ingman , kirkkoherran apulainen 1844–1849 Alfred Backman , kirkkoherran apulainen 1849–1852 Johan Porthén , kirkkoherran apulainen 1852–1857 Karl August Snellman , kirkkoherran apulainen 1857–1858 Karl Robert Sandelin , sijaiskirkkoherra, virkavuodensaarnaaja, vs. kappalainen 1858 Fredrik Alexander Sterenius , armovuodensaarnaaja vs. kappalainen 1858–1861 Adolf Fredrik Molin , armovuodensaarnaaja 1870–1874 Adolf Castrén , kirkkoherran apulainen 1878–1879 Karl Gustaf Krohn , kirkkoherran apulainen 1883–1884 Reinhold Alexander Vikström , virka- ja armovuodensaarnaaja 1888 Gustaf Gideon Castrén , vt. kappalainen 1899–1900 Niilo Viitala , vt. kappalainen 1908–1909 Antti Haikola , vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen Arkisto Kälviän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1496–1928. Kansallisarkisto on digitoinut Kälviän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Saarijärven emäseurakunnan kappeliksi ja seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui 1775. Rakentamista varten ei tiettävästi annettu erityistä lupaa. Aiemmin, vuonna 1753, piispantarkastuksessa oli anottu kappelin rakentamista 1753 ja anomus oli uudistettu 1771. Kirkon katselmus pidettiin 25.11.1776, jolloin lohkaistiin myös seurakunnalle hautausmaa. Aluksi, kappalaisen asuessa Saarijärvellä vuoteen 1779 saakka, seurakunnassa pidettiin jumalanpalvelus joka kolmas pyhä. Seurakunnan asukkaat vapautetttiin emäseurakunnan kirkon rakentamisvelvollisuudesta maaherran päätöksellä 5.8.1775. Uuden kirkon rakentamiselle antoi keisari luvan 1814. Erotettiin Saarijärvestä itsenäiseksi kirkkoherran ja pitäjänapulaisen hoitamaksi seurakunnaksi keisarin käskykirjeellä 15.3.1858. Seurakunnan osia liitettiin perustettuun Pylkönmäen rukoushuonekuntaan 1858. Seurakunnan Kyyjärven kansakoulupiirin alue määrättiin erotettavaksi itsenäiseksi seurakunnaksi 1907, mutta hakemus hylättiin tuolloin ja hyväksyttiin lopulta vasta 1913. Karstulan kunta perustettiin 1867. Maakirjakylät Jauhoniemi, Karstula, Kiminki, Kivijärvi, Kyyjärvi, Paajala, Pudasjärvi, Pääjärvi, Saari, Wahanka, Wastinki Naapuriseurakunnat Alajärvi , Kannonkoski , Kivijärvi , Kyyjärvi, Perho , Pylkönmäki , Saarijärvi , Soini , Kivijärvi Papisto Kirkkoherrat 1887–1902 Julius Immanuel Gummerus 1903–1940 Oskar Vilhelm Vesamaa (Weisman) 1943–1948 Erkki Paavo Penttinen 1948–1970 Toivo William Hytönen Kappalaiset 1779–1788 Johan Calonius 1788–1795 Johan Tuderus 1798–1811 Emanuel Valdén 1814–1823 David Kristian Stenius 1823–1826 Erik Johan Flinkman 1828–1830 David Roschier 1830–1853 Gustaf Adolf Martin 1853–1860 Albert Ingman Pitäjänapulaiset 1887–1901 Jaakko Pohjonen 1902–1906 Johannes Hukkanen 1907–1920 Jooseppi Arra 1921–1925 Arvo Merivirta 1924 Yrjö Lehmusvirta, vt. pitäjänapulainen 1926–1930 Artturi Sorsavirta 1930–1933 Paavo Mäkelä, vt. 1933–1941 Uuras Saarnivaara 1949–1958 Unto Karavirta Ylimääräiset papit 1810–1814 Karl Gustaf Björklund , kappalaisen apulainen, vt. kappalainen 1826–1828 Tomas Nervin , vt. kappalainen 1830 Nils Adolf Vinter , vt. kappalainen 1841–1842 Alexander Magnus Oleander , kappalaisen apulainen 1858 Anders Rosberg , vt. kappalainen 1860–1871 Henrik Kekoni , vt. kappalainen 1871–1879 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter , vt. kappalainen 1879–1884 Natanael Kulhanen , vt. kappalainen 1879 Frans Oskar Kekoni , kirkkoherran apulainen 1882–1884 Frans Oskar Kekoni , kirkkoherran apulainen 1884–1886 Jakob Haniel Päivärinta , vt. kappalainen 1884–1887 Oskar Vilhelm Oksanen , kirkkoherran apulainen 1886–1887 Evald Erland Hemmer , vt. kirkkoherra 1893 Robert Ylönen , kirkkoherran apulainen 1894–1896 Hugo Anian Müller , vt. kirkkoherra 1896–1899 Otto Hjalmar Pakarinen , vt. kirkkoherra 1899–1900 Frans Adolf Radanko , vt. kirkkoherra 1900–1902 Jaakko Ilmonen , vt. kirkkoherra 1901 Kustaa Iivari Savander , vt. pitäjänapulainen 1901–1903 Johan Henrik Pulkki , vt. pitäjänapulainen, vt. kirkkoherra 1903 Johan Emil Andelin , kirkkoherran väliajan sijainen 1924–1925 K. A. Verho 1936–1937 Väinö Mikkola 1937–1938 A. O. Tukiainen 1939–1940 Eenokki Vuoristo 1940–1941 Uuno Tuppurainen 1940–1942 Juhani Jääskeläinen 1941 Pauli Linnasaari 1942–1944 Vilho Valjakka 1943–1944 Väinö Nurmisto 1944–1948 Toivo Hytönen, kirkkoherran apulainen 1948–1949 Mauno Kuusi, opiston johtaja. Arkisto Karstulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1782, tilikirjat vuodesta 1808, historiakirjat syntyneiden osalta vuodesta 1793 sekä vihittyjen osalta vuodesta 1794. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Jyväskylässä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1773–1966. Karstulan varhaisemmat merkinnät löytyvät Saarijärven emäseurakunnan seurakunnan historiakirjoista, jotka alkavat vuodesta 1788. Kansallisarkisto on digitoinut Karstulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)

Perustettiin Lappajärven emäseurakunnan kappeliksi, kun Alajärven seudun asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa oman kirkon 22.2.1751. Tällöin emäseurakunnan kappalaisen apulainen määrättiin asettumaan asumaan Alajärvelle. Seurakunnan ensimmäinen kirkko rakennettiin 1751. Uuden kirkon rakentamiseen ryhdyttiin 1836, mutta se valmistui ja vihittiin käyttöön vasta 1842. Erotettiin Lappajärvestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 10.10.1859. Ero toteutui 1877 ja ensimmäinen kirkkoherra asui virkaansa. Seurakuntaan kuulunut Lehtimäki perustettiin kappeliksi 1859 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Alajärven kunta perustettiin 1869 ja muodostettiin kaupungiksi 1986. Maakirjakylät Alajärvi, Höykkylä, Kaartusperä, Kirkonkylä, Korteperä, Koskenvarsi, Kurejoen keskikylä, Kurejoki, Luoma-aho, Mänkijärvi, Möksy, Paalijärvi, Pekkola, Pynttäri, Saukonperä Naapuriseurakunnat Karstula , Kuortane , Kyyjärvi , Lappajärvi , Lapua , Lehtimäki , Perho , Soini , Vimpeli Papisto Kappalaisen virkataloksi lohkaistiin Kaupinniemi eli Papinkangas 1775. Isonnevan uudisviljelyksestä annettiin virkatalon haltijalle 35 vuoden verovapaus 10.5.1850. Kirkkoherrat 1877–1904 Jonatan Johansson 1906–1917 Jonatan Gummerus 1918–1926 Feliks Lujanen 1927–1933 Abel Fabian Raunio 1935–1941 Kaarlo Jalmari Heikinheimo 1942–1946 Väinö Akseli Näyhä Kappalaiset 1764–1803 Olaus Rooth 1805–1839 Jakob Cuhlberg 1842–1863 Karl Vilhelm Hjelt , virka oli lakkautettuna 1876–1932 1936–1962 Otto Mikael Tunturi Ylimääräiset papit 1751 Gustaf Pelander , apupappi 1753–1755 Johannes Saarman , apupappi 1756–1761 Andreas Brenmark , apupappi 1798–1805 Gabriel Sarlin , kappalaisen apulainen, välisaarnaaja 1836–1838 Anders Henrik Gummerus , kappalaisen apulainen sittemmin sijainen 1838–1840 Anders Hellén , apulainen ja välisaarnaaja 1840–1842 Johan Fredrik Reinius , välisaarnaaja 1863–1867 Johan Verner Limon , välisaarnaaja 1868–1872 Johan Helenius , vt. kappalainen 1872–1874 Adolf Krank , vt. kappalainen 1874–1876 Gustaf von Essen , vt. kappalainen, vt. kirkkoherra 1883–1886 Johan Fredrik Olin , kirkkoherran apulainen 1886–1888 Gustaf Adolf Taube , kirkkoherran apulainen 1888–1889 Aleksanteri Saarinen , kirkkoherran apulainen 1889–1895 Erik Johansson , kirkkoherran apulainen 1895–1897 Kaarlo Jooseppi Stenbäck , kirkkoherran apulainen 1897–1906 Eevertti Soini , kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra 1904–1905 Johan Väinö Gustaf Lönnmark , sijaiskirkkoherra 1906 Aarne Kaila, kirkkoherran virallinen apulainen 1907 Erik August Isidor Eriksson, kirkkoherran virallinen apulainen 1908–1909 Kaarlo Johannes Korpitie, kirkkoherran virallinen apulainen, vt. kirkkoherra 1935–1936 Eero Vähäpassi, vt. kappalainen Arkisto Alajärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1694, tilikirjat vuodesta 1757 ja historiakirjat vuodesta 1754. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1694–1920. Kansallisarkisto on digitoinut Alajärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille. Linkit Kansallisarkisto: Astia Digihakemisto Suomen Sukututkimusseura: HisKi SSHY: Digiarkisto SSHY: Jäsensivut (vaatii kirjautumisen)