Alkuaan Kokkolan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Kirkko rakennettiin 1764 ja vihittiin käyttöön Pyhän Kolminaisuuden kirkkona 1765. Kälviän kunta perustettiin 1865 ja liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009.
Seurakuntaan kuulunut Ullava perustettiin saarnahuonekunnaksi 1783 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Seurakuntaan liitettiin Lohtajan Mangin tila rekisterinumerolla 16 ja Keiskin tila rekisterinumerolla 17 keisarillisella käskykirjeellä 22.11.1897.
Muut nimet
Kelviå
Maakirjakylät
Alaviirret, Jokikylä, Kivilahti, Korpilahti, Kälviä, Marinkainen, Peltokorpi, Närvilä, Påras, Ruotsala, Rössi, Wälikylä, Väliviirret
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kumpulan virkatalon antoi kreivi Per Brahe kirjeellä 18.3.1649. Papiston palkasta tehtiin suostumus 18.2.1735. Vastikejyvistä kirkkoherralle keisarin päätös 11.9.1734. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan kalakymmenyksinä maksettiin nelikko suolattua kalaa jokaiselta merikalastusta harjoittavalta veneeltä ja palkkaus jaettiin papiston kesken siten, että kirkkoherra sai 2/3 osaa ja kappalainen 1/3 osan.
Kirkkoherrat
1639–1641 Johannes Simonis Nurka
1641–1658 Petrus Johannis Prochæus
1660–1674 Martinus Michaelis Peitzius
1674–1683 Olaus Marci Kelhevius
1686–1687 Gustavus Cajanus
1687–1714 Ericus Essevius
1720–1731 Ericus Falander
1732–1739 Johan Salmenius
1739–1757 Matthias Pazelius
1758–1782 Martin Peitzius
1782–1784 Johan Hydenius
1785–1792 Johan Gummerus
1794–1806 Elias Alcenius
1808–1813 Kristofer Carlenius
1816–1823 Karl Gustaf Elfving, vanhempi
1824–1832 Emanuel Salmenius
1835–1856 Erik Henrik Holm
1858–1883 Lars Magnus Castrén
1885–1897 Jonatan Ingman
1898–1907 Karl Gustaf Elfving, nuorempi
1909–1913 Kaarlo Jooseppi Kivekäs
1914–1915 Wilhelm Oskari Lampo
1919–1925 Hannes Keijola
1926–1932 Hille Elias Sipilä
1936–1958 Johannes Kaukovaara
Kappalaiset
1641–1674 Olaus Marci Kelhevius
1674–1693 Matthias Olai Carlagius
1694–1728 Johannes Gustavi Öhrn
1728–1745 Johan Andreæ Cajanus
1748–1785 Martin Laurin
1786–1808 Kristofer Carlenius
1811–1828 Karl Fredrik Alcenius
1828–1838 Elias Efraim Alcenius
1839–1857 Berndt Gustaf Hällstén
1861–1866 Anders Törnudd
1869–1878 Knut Emil Sonck
1878–1899 Berndt Vilhelm Ebeling
1900–1908 Juho Lauronen
1909–1917 Jalmari Nikolai Vuorela
1917–1927 Johannes Kaukovaara
Ylimääräiset papit
1745– Mikael Gumse, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1760– Elias Nibling, kappalaisen apulainen
1769– Simon Laurin, kappalaisen apulainen
1778– Jakob Laurin, kappalaisen apulainen
1795– Gabriel Henrik Ståhle, kirkkoherran apulainen
1798–1808 Henrik Gabriel Alcenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1808–1811 Nils Peter Holmström, vt. kappalainen
1810–1815 Anders Gustaf Ekholm, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1823–1824 Jonas Gabriel Taxell, välisaarnaaja
1825–1829 Abraham Edvard Ingman, kirkkoherran apulainen
1828 Konrad Ottelin, välisaarnaaja
1829–1837 Lars Magnus Castrén, kirkkoherran apulainen
1838–1839 Berndt Ferdinand Cajanus, vt. kappalinen
1840–1842 Karl Gerhard Alcenius, kirkkoherran apulainen
1842–1843 Vilhelm Ingman, kirkkoherran apulainen
1844–1849 Alfred Backman, kirkkoherran apulainen
1849–1852 Johan Porthén, kirkkoherran apulainen
1852–1857 Karl August Snellman, kirkkoherran apulainen
1857–1858 Karl Robert Sandelin, sijaiskirkkoherra, virkavuodensaarnaaja, vs. kappalainen
1858 Fredrik Alexander Sterenius, armovuodensaarnaaja vs. kappalainen
1858–1861 Adolf Fredrik Molin, armovuodensaarnaaja
1870–1874 Adolf Castrén, kirkkoherran apulainen
1878–1879 Karl Gustaf Krohn, kirkkoherran apulainen
1883–1884 Reinhold Alexander Vikström, virka- ja armovuodensaarnaaja
1888 Gustaf Gideon Castrén, vt. kappalainen
1899–1900 Niilo Viitala, vt. kappalainen
1908–1909 Antti Haikola, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
Arkisto
Kälviän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1496–1928.
Kansallisarkisto on digitoinut Kälviän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.