top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Kälviä

Alkuaan Kokkolan emäseurakunnan kappeli, joka erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1639. Kirkko rakennettiin 1764 ja vihittiin käyttöön Pyhän Kolminaisuuden kirkkona 1765. Kälviän kunta liitettiin Kokkolan kaupunkiin 2009.


Seurakuntaan kuulunut Ullava perustettiin saarnahuonekunnaksi 1783 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1904. Seurakuntaan liitettiin Lohtajan Mangin tila rekisterinumerolla 16 ja Keiskin tila rekisterinumerolla 17 keisarillisella käskykirjeellä 22.11.1897.


Muut nimet

Kelviå


Kylät

Honkimaa, Jatkojoki, Jokikylä, Kälviä, Karhulahti, Kleemola, Miekkoja, Nissi, Passoja, Peitso, Peltokorpi, Porkola, Ridankylä, Rimpilä, Ruotsalo, Välikylä, Vuollet


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kumpulan virkatalon antoi kreivi Per Brahe kirjeellä 18.3.1649. Papiston palkasta tehtiin suostumus 18.2.1735. Vastikejyvistä kirkkoherralle keisarin päätös 11.9.1734. Vuoden 1898 uuden palkkausjärjestyksen mukaan kalakymmenyksinä maksettiin nelikko suolattua kalaa jokaiselta merikalastusta harjoittavalta veneeltä ja palkkaus jaettiin papiston kesken niin, että kirkkoherra sai 2/3 osaa ja kappalainen 1/3 osan.


Kirkkoherrat

1639–1641 Johannes Simonis Nurka

1641–1658 Petrus Johannis Prochæus

1660–1674 Martinus Michaelis Peitzius

1686–1687 Gustavus Cajanus

1687–1714 Ericus Essevius

1720–1731 Ericus Falander

1732–1739 Johan Salmenius

1739–1757 Matthias Pazelius

1758–1782 Martin Peitzius

1782–1784 Johan Hydenius

1785–1792 Johan Gummerus

1794–1806 Elias Alcenius

1816–1823 Karl Gustaf Elfving, vanhempi

1824–1832 Emanuel Salmenius

1835–1856 Erik Henrik Holm

1885–1897 Jonatan Ingman

1898–1907 Karl Gustaf Elfving, nuorempi

1919–1925 Hannes Keijola

1926–1932 Hille Elias Sipilä


Kappalaiset

1748–1785 Martin Laurin

1861–1866 Anders Törnudd

1869–1878 Knut Emil Sonck

1900–1908 Juho Lauronen

1917–1927 Johannes Kaukovaara


Ylimääräiset papit

1745– Mikael Gumse, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1760– Elias Nibling, kappalaisen apulainen

1769– Simon Laurin, kappalaisen apulainen

1778– Jakob Laurin, kappalaisen apulainen

1795– Gabriel Henrik Ståhle, kirkkoherran apulainen

1798–1808 Henrik Gabriel Alcenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1808–1811 Nils Peter Holmström, vt. kappalainen

1810–1815 Anders Gustaf Ekholm, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1823–1824 Jonas Gabriel Taxell, välisaarnaaja

1825–1829 Abraham Edvard Ingman, kirkkoherran apulainen

1828 Konrad Ottelin, välisaarnaaja

1829–1837 Lars Magnus Castrén, kirkkoherran apulainen

1838–1839 Berndt Ferdinand Cajanus, vt. kappalinen

1840–1842 Karl Gerhard Alcenius, kirkkoherran apulainen

1842–1843 Vilhelm Ingman, kirkkoherran apulainen

1844–1849 Alfred Backman, kirkkoherran apulainen

1849–1852 Johan Porthén, kirkkoherran apulainen

1852–1857 Karl August Snellman, kirkkoherran apulainen

1857–1858 Karl Robert Sandelin, sijaiskirkkoherra, virkavuodensaarnaaja, vs. kappalainen

1858 Fredrik Alexander Sterenius, armovuodensaarnaaja vs. kappalainen

1858–1861 Adolf Fredrik Molin, armovuodensaarnaaja

1870–1874 Adolf Castrén, kirkkoherran apulainen

1878–1879 Karl Gustaf Krohn, kirkkoherran apulainen

1883–1884 Reinhold Alexander Vikström, virka- ja armovuodensaarnaaja

1888 Gustaf Gideon Castrén, vt. kappalainen

1899–1900 Niilo Viitala, vt. kappalainen

1908–1909 Antti Haikola, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

 

Arkisto


Kälviän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1688. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1496–1928.


Linkit

Hae

bottom of page