Mainitaan Lohjan emäseurakunnan kappelin ainakin jo 1433. Oli erotettuna Lohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ainakin jo 1507. Seurakunnan vanha kirkko lienee ollut Birgittan (tai Berttelin) nimikko. Uusi tiilinen kirkko vihittiin käyttöön 1772, jolloin vanha kirkko jätettiin rappiolle ja siitä myytin kaikki muut osat paitsi kivet ja tiilet 6 1/2 riikintaalarin summasta 4.8.1801, minkä jälkeen mitä muureista saatiin irti kuljetettiin kirkkotarhan autaukseksi. Vanhan kirkon läntinen pääty kaatui myrskyn vaikutuksesta 17.10.1869. Uusi kirkko ja kellokastari palkoivat ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.7.1818, mutta kirkko korjattiin ja se oli jälleen käytössä 1822. Toisen kerran kirkon poltti ukkosen tuli kellotorneineen 8.8.1846 ja korjattu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 22.10.1848.
Loppi mainitaan seurakunnan kappelina lyhyen aikaa 1558–1563. Seurakuntaan kuulunut Janakkala perustettiin kappeliksi 1654 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Seurakuntaan puerstettiin kansanopisto 1897.
Muut nimet
Vichtis, Wichtis
Kylät
Haapakylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnölä, Irjala, Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Nummenkylä, Niuhala, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Pääkslahti, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Ritala, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoinen (Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi, Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Vuodesta 1773 pidettiin seurakunnassa jokas kolmas sunnuntai ruotsinkielinen jumalanpalvelus sakaristossa, mikä sääntö vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 17.71781. Aamu- ja puolipäiväjumananpalvelukset määrättiin pidettävän samalla tavalla sakaristossa kuin kirkossakin kuninkaan päätöksellä 7.6.1786, jolloin ruotsinkielisiä oli 40 henkeä. Asia järjestettiin kuninkaan päätöksellä 13.11.1789 ja viimeinen sääntö annettiin tiettäväksi tuomiokapitulin päätöksellä 22.2.1817.
Papiston palkasta tehtiin suostumus 29.9.1733. Voikymmenyksistä kihlakunnnaoikeuden päätökset 15.10.1754 ja 21.10.1767. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 14.5.1868. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1674, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 6.3.1862.
Kirkkoherrat
1554–1578 Laurentius Petri
1579–1612 Sigfridus Petri Orava
1615–1640 Gregorius Matthiæ Forsius
1640 Petrus Martini
1641 Jacobus Petri Boterus (Aquilinus)
1661 Georgius Bartholdi Agricola
1676–1697 Johan Procopaeus
1698–1715 Jonas Thauvonius
1722–1736 Henrik Malm
1737–1772 Jakob Malm
1773–1793 Georg Lagus
1795–1801 Bengt Jakob Ignatius
1801–1818 Abraham Vilhelm Tuderus
1819–1820 Johan Floman
1823–1848 Anders Johan Hipping
1851–1856 Henrik Johan Hjort
1859–1869 Henrik Vilhelm Hellström
1872–1891 Robert Borenius
1893–1910 Hugo Valdemar Wecksell
1914–1925 Lauri Arvid Itkonen
1928–1950 Aukusti Alfred Oravala
Kappalaiset
1593 Petrus Johannis
1618–1630 Matthias Michaelis
1641 Georgius Bartholdi Agricola
1722–1747 Georg Agricola
1748–1760 Johan Forsman
1762–1796 Jakob Gravelius
1798–1804 Karl Johan Schæffer
1805–1821 Adolf Bäckvall (Oxenius)
1822–1833 Sven Israel Ignatius
1836–1867 Johan Tulander
1879–1881 Anders Engman
1886– Henrik Vairinen
Pitäjänapulaiset
1735–1748 Johan Forsman
1750–1782 Karl Strandman
1782–1789 Anders Ågren
1790–1798 Karl Johan Schæffer
1799–1805 Adolf Oxenius
1806–1807 Anders Henrik Schæffer
1809–1812 Abraham Matenius
1812–1818 Karl Sarlin
1819–1836 Johan Tulander
1836–1847 Samuel Hellgren
1848–1860 Gustaf Dahlberg, virka lakkautettiin 1862
Ylimääräiset papit
1746– Fredrik Gylling, kirkkoherran apulainen
1748–1750 Karl Strandman, pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja
1752– Johan Kristofer Schäffer, kappalaisen apulainen
1754– Anders Malm, kirkkoherran apulainen
1777– Henrik Limnell, kirkkoherran apulainen
1784– Gustaf Tallquist, kirkoeherran apulainen
1785–1790 Karl Johan Schäffer, kirkoherran apulainen
1788–1792 Mikael Åhlgren, kappalaisen apulainen
1791– Gabriel Lagus, kirkkoherran apulainen
1792– Henrik Tötterman, kirkkoherran apulainen
1793– Adolf Oxenius, kappalaisen apulainen
1804–1806 Anders Henrik Schæffer, välisaarnaaja
1809–1814 Johan Tulander, kirkkoherran apulainen
1814–1819 Henrik Videman, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1817–1823 Anders Johan Svenson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1821–1822 Karl Henrik Hafverberg, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra
1829–1830 Johan Wichtman, kirkkoherran apulainen
1831–1835 Henrik Vilhelm Hellström, kirkkoherran apulainen
1833–1836 Erik Napoleon Bonsdorff, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1839–1844 Frans Fredrik Fagren, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen
1841–1842 Gabriel Benedikt Hildeen, kaappalaisen sijainen
1843 Kristian Vilhelm Vesterholm, pitäjänapulaisen sijainen
1844–1845 Gustaf Dahlberg, kirkkoherran apulainen
1845 Adolf Fredrik Langel, kirkkoherran apulainen
1844–1846 Henrik Erland Brander, kappalaisen sijainen
1846–1851 Tobias Petterson, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1847–1848 Alexander Edvard Nygren, kappalaisen sijainen
1848–1855 Karl Fabian Sahlberg, kappalaisen sijainen
1855–1857 Karl Isak Ridderborg, kappalaisen sijainen
1856–1857 Frans Severin Palmroos, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1857–1867 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen
1861 Johan Fredrik Reinholm, kappalaisen sijainen
1867–1871 Erik Rautell, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra
1871–1877 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen
1877–1879 Johan Gustaf Alfred Helenius, vt. kappalainen
1879 David Sirenius, vt. kappalainen
1881–1884 Frans Viktor Sainio, vt. kappalainen
1884–1886 David Sirenius, vt. kappalainen
1891–1893 Artur Eliel Candolin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1896–1902 Kustaa Palmunen, vt. kappalainen
1905–1908 Frans Viktor Hannus, vt. kappalainen
1907– Kalle Heribert Kahiluoto, papiston apulainen, vt. kappalainen
1908– Vihtori Severus Hilssa, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1908–1909 Sulo Verner Vaarantaus, vt. kappalainen
Arkisto
Vihdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1644. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämennelinnsa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–2018.
Kansallisarkisto on digitoinut Vihdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.