top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vihti

Päivitetty: 16. toukok.


Rajakartta: Vihti

Mainitaan Lohjan emäseurakunnan kappelin ainakin jo 1433. Oli erotettuna Lohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi ainakin jo 1507. Seurakunnan vanha kirkko lienee ollut Birgittan (tai Berttelin) nimikko. Uusi tiilinen kirkko vihittiin käyttöön 1772, jolloin vanha kirkko jätettiin rappiolle ja siitä myytin kaikki muut osat paitsi kivet ja tiilet 6 1/2 riikintaalarin summasta 4.8.1801, minkä jälkeen mitä muureista saatiin irti kuljetettiin kirkkotarhan autaukseksi. Vanhan kirkon läntinen pääty kaatui myrskyn vaikutuksesta 17.10.1869. Uusi kirkko ja kellokastari palkoivat ukkosen aiheuttamasta tulesta 22.7.1818, mutta kirkko korjattiin ja se oli jälleen käytössä 1822. Toisen kerran kirkon poltti ukkosen tuli kellotorneineen 8.8.1846 ja korjattu kirkko vihittiin uudelleen käyttöön 22.10.1848.


Loppi mainitaan seurakunnan kappelina lyhyen aikaa 1558–1563. Seurakuntaan kuulunut Janakkala perustettiin kappeliksi 1654 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Seurakuntaan puerstettiin kansanopisto 1897.


Muut nimet

Vichtis, Wichtis


Kylät

Haapakylä, Härkälä, Härköilä, Härtsilä, Hulttila, Hynnölä, Irjala, Jättölä (Jättöilä), Kaharla, Kaukola (Kaukoila), Kauppila, Kirvelä, Koikkala, Korppila, Kotkaniemi, Kourla, Köykkälä, Lahnus, Lahti, Lankila, Leppärlä, Lusila, Maikkala, Nummenkylä, Niuhala, Ojakkala, Olkkala, Ollila, Oravala, Pääkslahti, Pakasela, Palojärvi, Pappila, Ritala, Ruskela, Salmi, Selki, Siipoinen (Siippoo), Suksela, Suontaka, Taipale, Tarttila, Tervalampi, Torhola, Tuohilampi, Vähäkylä (Vääkylä), Vanhala, Vanjärvi, Vanjoki, Veikkola, Vihtijärvi (Vihtjärvi)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Vuodesta 1773 pidettiin seurakunnassa jokas kolmas sunnuntai ruotsinkielinen jumalanpalvelus sakaristossa, mikä sääntö vahvistettiin kuninkaan päätöksellä 17.71781. Aamu- ja puolipäiväjumananpalvelukset määrättiin pidettävän samalla tavalla sakaristossa kuin kirkossakin kuninkaan päätöksellä 7.6.1786, jolloin ruotsinkielisiä oli 40 henkeä. Asia järjestettiin kuninkaan päätöksellä 13.11.1789 ja viimeinen sääntö annettiin tiettäväksi tuomiokapitulin päätöksellä 22.2.1817.


Papiston palkasta tehtiin suostumus 29.9.1733. Voikymmenyksistä kihlakunnnaoikeuden päätökset 15.10.1754 ja 21.10.1767. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 14.5.1868. Seurakunnassa oli pitäjänapulaisia vuodesta 1674, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 6.3.1862.


Kirkkoherrat

1554–1578 Laurentius Petri

1579–1612 Sigfridus Petri Orava

1615–1640 Gregorius Matthiæ Forsius

1640 Petrus Martini

1641 Jacobus Petri Boterus (Aquilinus)

1661 Georgius Bartholdi Agricola

1676–1697 Johan Procopaeus

1698–1715 Jonas Thauvonius

1722–1736 Henrik Malm

1737–1772 Jakob Malm

1773–1793 Georg Lagus

1819–1820 Johan Floman

1851–1856 Henrik Johan Hjort

1872–1891 Robert Borenius


Kappalaiset

1593 Petrus Johannis

1618–1630 Matthias Michaelis

1641 Georgius Bartholdi Agricola

1722–1747 Georg Agricola

1748–1760 Johan Forsman

1762–1796 Jakob Gravelius

1836–1867 Johan Tulander

1879–1881 Anders Engman


Pitäjänapulaiset

1735–1748 Johan Forsman

1750–1782 Karl Strandman

1782–1789 Anders Ågren

1799–1805 Adolf Oxenius

1809–1812 Abraham Matenius

1812–1818 Karl Sarlin

1819–1836 Johan Tulander

1836–1847 Samuel Hellgren

1848–1860 Gustaf Dahlberg, virka lakkautettiin 1862


Ylimääräiset papit

1746– Fredrik Gylling, kirkkoherran apulainen

1748–1750 Karl Strandman, pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja

1752– Johan Kristofer Schäffer, kappalaisen apulainen

1754– Anders Malm, kirkkoherran apulainen

1777– Henrik Limnell, kirkkoherran apulainen

1784– Gustaf Tallquist, kirkoeherran apulainen

1785–1790 Karl Johan Schäffer, kirkoherran apulainen

1788–1792 Mikael Åhlgren, kappalaisen apulainen

1791– Gabriel Lagus, kirkkoherran apulainen

1792– Henrik Tötterman, kirkkoherran apulainen

1793– Adolf Oxenius, kappalaisen apulainen

1804–1806 Anders Henrik Schæffer, välisaarnaaja

1809–1814 Johan Tulander, kirkkoherran apulainen

1814–1819 Henrik Videman, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1817–1823 Anders Johan Svenson, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1821–1822 Karl Henrik Hafverberg, välisaarnaaja, sijaiskirkkoherra

1829–1830 Johan Wichtman, kirkkoherran apulainen

1831–1835 Henrik Vilhelm Hellström, kirkkoherran apulainen

1833–1836 Erik Napoleon Bonsdorff, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1839–1844 Frans Fredrik Fagren, kirkkoherran apulainen, kappalaisen sijainen

1841–1842 Gabriel Benedikt Hildeen, kaappalaisen sijainen

1843 Kristian Vilhelm Vesterholm, pitäjänapulaisen sijainen

1844–1845 Gustaf Dahlberg, kirkkoherran apulainen

1845 Adolf Fredrik Langel, kirkkoherran apulainen

1844–1846 Henrik Erland Brander, kappalaisen sijainen

1846–1851 Tobias Petterson, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1847–1848 Alexander Edvard Nygren, kappalaisen sijainen

1848–1855 Karl Fabian Sahlberg, kappalaisen sijainen

1855–1857 Karl Isak Ridderborg, kappalaisen sijainen

1856–1857 Frans Severin Palmroos, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1857–1867 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen

1861 Johan Fredrik Reinholm, kappalaisen sijainen

1867–1871 Erik Rautell, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1871–1877 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, kappalaisen sijainen, vt. kirkkoherra ja kappalainen

1877–1879 Johan Gustaf Alfred Helenius, vt. kappalainen

1879 David Sirenius, vt. kappalainen

1881–1884 Frans Viktor Sainio, vt. kappalainen

1884–1886 David Sirenius, vt. kappalainen

1891–1893 Artur Eliel Candolin, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1896–1902 Kustaa Palmunen, vt. kappalainen

1905–1908 Frans Viktor Hannus, vt. kappalainen

1907– Kalle Heribert Kahiluoto, papiston apulainen, vt. kappalainen

1908– Vihtori Severus Hilssa, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1908–1909 Sulo Verner Vaarantaus, vt. kappalainen

 

Arkisto


Vihdin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1707, tilikirjat vuodesta 1643 ja historiakirjat vuodesta 1644. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämennelinnsa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1643–2018.

Kansallisarkisto on digitoinut Vihdin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

29 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page