top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Espoo

Päivitetty: 24. toukok.


Rajakartta: Espoo

Alkuaan mahdollisesti Kirkkonummen emäseurakunnan kappeli 1300-luvulla. Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1413. Kirkon sanotaan rakennetun noin 1480–1492 ja sitä laajennettiin poikkilaivaiseksi ristikirkoksi 1820–1823. Kirkon asehuone oli purettu 1810-luvulla. Seurakunta oli Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendana 1834–1872. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1891. Espoon kunta muodostettiin kauppalaksi 1963 ja kaupungiksi 1973.


Muut nimet

Esbo


Maakirjakylät

Pakankylä (Backby), Bemböle, Puotinen (Bodom), Puolarmetsä (Bolarskog), Laajalahti (Bredvik), Pyöli (Bölsby), Taavinkylä (Dåvitsby), Espoonkartano (Esbogård), Vanttila (Fantsby), Suomenoja (Finno), Koskenmäki (Forsbacka), Friisilä (Frisans), Vanhakartano (Gammelgård), Lommila (Gloms), Olari (Olarsby, Gräsagård), Kumpyöli (Gumböle), Kunnarla (Gunnars), Henttaa (Hemtans), Karvasmäki (Karvasbacka), Kilo, Nuijala (Klobbskog), Kokinkylä (Kockby), Kuninkainen (Konungsböle), Kurttila (Kurtby), Myllykylä (Kvarnby), Viispakka (Kvisbacka), Kauklahti (Köklax), Lahnus, Lehtimäki (Löfkulla), Mankkaa (Mankans), Mankki (Mankby), Matinkylä (Mattby), Muurala (Morby), Muulo (Mulby), Mynttilä (Myntböle), Martinkylä (Mårtensby), Mäkkylä, Niemelä (Niemis), Nuuksio (Noux), Nupuri (Nupurböle), Oittaa (Oittans), Pappilankylä, Röylä (Rödskog), Koskelo, Sepänkylä (Smedsby), Nettaa (Snettans), Perinki (Sperrings), Kivenlahti (Stensvik), Suvisaaristo (Sommarö), Suvimetsä (Söderskog), Soukka (Sökö), Luukki, Takkula (Tackskog), Järvikylä (Träskby), Järvenperä (Träskända), Vuorela (Urberga), Velskola (Vällskog)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Pappila eli kirkkoherran virkatalo lohkaistiin yhteisesti verotetusta maasta Morbyn, Bembölen ja Söderskogin tiluksista 1494. Seurakunnalle kuuluneille Otnäsin ja Björkvikin kartanoille annettiin kuninkaan vahvistus 14.12.1660 ja kartanoista myös kuninkaan päätöksessä 9.3.1689. Kartanoiden vaihtamista 1/4 veromaaksi anoi tuomiokapituli vielä 23.7.1740, mutta asiassa ei annettu päätöstä. Seurakunnalle kuului myös Lagstadin tila, joka vuokrattiin 150 markan hinnasta Espoon kunnalle kansakouluksi 1.5.1872.


Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1701, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 19.2.1859. Pitäjänapulaisen palkasta tehtiin suostumus piispantarkastuksessa 17.2.1730. Papiston palkasta, voisaatavista ja muusta tehtiin suostumus 18.2.1729 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kalakymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 18.1.1818. Kirkkoherra nautti korvausta hautausmaan laajentamiseksi luovutetusta pellosta 400 markkaa sekä 45 markan ja 48 pennin korot keisarillisen senaatin päätöksellä 24.1.1879. Heinämaksuista kirkkoherran virkatalolle kuninkaan päätös 11.9.1734.


Kirkkoherrat

1458–1500 Henricus

1500–1532 Martinus

1533–1551 Laurentius

1554–1561 Henricus Stephani Herkäpaeus

1563–1786 Ericus Stephani Hercke

1586–1615 Olaus Stephani

1615–1616 Andreas Henrici

1616–1619 Bartholdus S. Zachaeus

1619 Hieronymus Laurentii

1620–1649 Johannes Martini Brennerus

1650–1884 Martinus Johannis Brennerus

1705–1716 Johan Molsdorffer

1721–1739 Abraham Collinus

1739–1742 Johan Braxer

1744–1773 Elias Cajander

1775–1793 Nils Crusell

1819–1832 Ezechiel Hildeen

1851–1871 Gabriel Geitlin

1873–1895 Karl Erenius


Kappalaiset

1593 Petrus Erici

1600–1615 Andreas Henrici

1616 Olaus

1617–1619 Johannes

1620–1647 Petrus Martini Brennerus

1648–1649 Martinus Johannis Brennerus

1657–1691 Sigfrid Levonius

1697–1721 Abraham Collinus

1722–1742 Isak Tammelin

1743–1776 Jakob Avenius

1776–1792 Johan Buscherus

1793–1804 Johan Hellenius

1805–1828 Henrik Tötterman

1832–1843 Anders Palmberg


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1647–1649 Gabriel Matthiae Pernovius, kappalaisen apulainen

1687–1697 Abraham Collinus, apupappi

1701–1710 Martinus Brocherus, kirkkoherran apulainen

1701–1722 Martinus Buscherus, pitäjänapulainen

1730–1746 Nils Lietzen, pitäjänapulainen

1737–1739 Elias Cajander, kirkkoherran apulainen

1740–1743 Jakob Avenius, kappalaisen apulainen

1747–1776 Johan Buscherus, pitäjänapulainen

1751– Johan Melanus, kirkkoherran apulainen

1762–1771 Karl Bergman, kirkkoherran apulainen

1780–1793 Johan Hellenius, pitäjänapulainen

1782–1796 Karl Samuel Wallenström, kappalaisen apulainen

1788–1789 Nils Henrik Crusell, kirkkoherran apulainen

1790–1796 Johan Fahlgren, kirkkoherran apulainen

1796–1799 Karl Samuel Wallenström, pitäjänapulainen

1796–1798 Johan Widberg, kirkkoherran apulainen

1799–1801 Adolf Kellander, apulaispappi

1800–1805 Henrik Tötterman, pitäjänapulainen

1801–1804 Gabriel Elmgren, kirkkoherran apulainen

1802–1806 Fredrik Nordqvist, kappalaisen apulainen

1806–1812 Johan Aurén, kirkkoherran apulainen

1806–1853 Fredrik Nordqvist, pitäjänapulainen

1812–1813 Erik Öblom, kirkkoherran apulainen

1814–1820 Mikael Björkqvist, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1815–1817 Karl Landzert, kappalaisen apulainen

1815–1817 Anders Johan Hornborg, kirkkoherranapulainen

1823–1828 Karl Henrik Ingman, kappalaisen apulainen

1825–1829 Johan Adolf Landtman, kirkkoherran apulainen

1828–1832 Johan Fredrik Tötterman, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1829–1835 Gustaf Henrik Hildeen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1829–1830 Salomon Jakob Holmberg, papiston apulainen

1835–1842 Adrian Bergman, kirkkoherran apulainen, pitäjänapulaisen sijainen

1842–1843 Fredrik Joakim Ekman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja välisaarnaaja

1840–1842 Karl Gustaf von Essen, kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1842–1846 Gabriel Benedikt Hildeen, pitäjänapulaisen sijainen

1843–1844 Kristian Vilhelm Vesterholm, armovuodensaarnaaja

1844–1845 Karl Gustaf von Essen, kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1846–1847 Fredrik Rosenqvist, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja

1846–1847 Gustaf Adolf Sarin, pitäjänapulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra

1847–1852 Johan Josef Fogelberg, pitäjänapulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra

1854–1857 Karl Elis Roos

1861–1864 Salomon Hirvinen, kirkkoherran apulainen

1864–1868 Aksel August Abraham Fleege, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen

1870–1872 Frans Eritjof Vallenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1888 Gustaf Alfred Tanner, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Karl Fredrik Remahl, kirkkoherran apulainen

1894 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen

1894–1897 Karl Anton Pomoell, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra


Ylimääräiset papit

1680–1684 Sveno Martini Brennerus, sijaiskirkkoherra

1704–1708 Mikael Jakobi Sadeel, vt. kirkkoherra

1719–1722 Johan Bergbom, kirkkoherran viran hoitaja

1829–1841 Vilhelm Thurén, pitäjänapulaisen sijainen

1852–1854 Karl Elis Roos, pitäjänapulaisen sijainen, vt. pitäjänapulainen

1854–1855 Ernst Odert Reuter, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1858–1861 August Vilhelm Bergman, vt. pitäjänapulainen virka lakkautettu, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Espoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1687 ja historiakirjat vuodesta 1687. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1687–1932.


Kansallisarkisto on digitoinut Espoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

23 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page