Alkuaan mahdollisesti Kirkkonummen emäseurakunnan kappeli 1300-luvulla. Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja pitäjänä ainakin jo 1413. Kirkon sanotaan rakennetun noin 1480–1492 ja sitä laajennettiin poikkilaivaiseksi ristikirkoksi 1820–1823. Kirkon asehuone oli purettu 1810-luvulla. Seurakunta oli Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendana 1834–1872. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1891. Espoon kunta perustettiin 1868, muodostettiin kauppalaksi 1963 ja kaupungiksi 1973.
Muut nimet
Esbo
Maakirjakylät
Pakankylä (Backby), Bemböle, Puotinen (Bodom), Puolarmetsä (Bolarskog), Laajalahti (Bredvik), Pyöli (Bölsby), Taavinkylä (Dåvitsby), Espoonkartano (Esbogård), Vanttila (Fantsby), Suomenoja (Finno), Koskenmäki (Forsbacka), Friisilä (Frisans), Vanhakartano (Gammelgård), Lommila (Gloms), Olari (Olarsby, Gräsagård), Kumpyöli (Gumböle), Kunnarla (Gunnars), Henttaa (Hemtans), Karvasmäki (Karvasbacka), Kilo, Nuijala (Klobbskog), Kokinkylä (Kockby), Kuninkainen (Konungsböle), Kurttila (Kurtby), Myllykylä (Kvarnby), Viispakka (Kvisbacka), Kauklahti (Köklax), Lahnus, Lehtimäki (Löfkulla), Mankkaa (Mankans), Mankki (Mankby), Matinkylä (Mattby), Muurala (Morby), Muulo (Mulby), Mynttilä (Myntböle), Martinkylä (Mårtensby), Mäkkylä, Niemelä (Niemis), Nuuksio (Noux), Nupuri (Nupurböle), Oittaa (Oittans), Pappilankylä, Röylä (Rödskog), Koskelo, Sepänkylä (Smedsby), Nettaa (Snettans), Perinki (Sperrings), Kivenlahti (Stensvik), Suvisaaristo (Sommarö), Suvimetsä (Söderskog), Soukka (Sökö), Luukki, Takkula (Tackskog), Järvikylä (Träskby), Järvenperä (Träskända), Vuorela (Urberga), Velskola (Vällskog)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Pappila eli kirkkoherran virkatalo lohkaistiin yhteisesti verotetusta maasta Morbyn, Bembölen ja Söderskogin tiluksista 1494. Seurakunnalle kuuluneille Otnäsin ja Björkvikin kartanoille annettiin kuninkaan vahvistus 14.12.1660 ja kartanoista myös kuninkaan päätöksessä 9.3.1689. Kartanoiden vaihtamista 1/4 veromaaksi anoi tuomiokapituli vielä 23.7.1740, mutta asiassa ei annettu päätöstä. Seurakunnalle kuului myös Lagstadin tila, joka vuokrattiin 150 markan hinnasta Espoon kunnalle kansakouluksi 1.5.1872.
Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1701, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 19.2.1859. Pitäjänapulaisen palkasta tehtiin suostumus piispantarkastuksessa 17.2.1730. Papiston palkasta, voisaatavista ja muusta tehtiin suostumus 18.2.1729 ja se vahvistettiin 9.8.1734. Kalakymmenyksistä Keisarillisen senaatin päätös 18.1.1818. Kirkkoherra nautti korvausta hautausmaan laajentamiseksi luovutetusta pellosta 400 markkaa sekä 45 markan ja 48 pennin korot Keisarillisen senaatin päätöksellä 24.1.1879. Heinämaksuista kirkkoherran virkatalolle kuninkaan päätös 11.9.1734.
Kirkkoherrat
1458–1500 Henricus
1500–1532 Martinus
1533–1551 Laurentius
1554–1561 Henricus Stephani Herkäpaeus
1563–1786 Ericus Stephani Hercke
1586–1615 Olaus Stephani
1615–1616 Andreas Henrici
1616–1619 Bartholdus S. Zachaeus
1619 Hieronymus Laurentii
1620–1649 Johannes Martini Brennerus
1650–1884 Martinus Johannis Brennerus
1684–1704 Sveno Martini Brennerus
1705–1716 Johan Molsdorffer
1721–1739 Abraham Collinus
1739–1742 Johan Braxer
1744–1773 Elias Cajander
1775–1793 Nils Crusell
1795–1816 Adam Johan Tamelander
1819–1832 Ezechiel Hildeen
1835–1848 Jakob Algot Gadolin
1851–1871 Gabriel Geitlin
1873–1895 Karl Erenius
1897–1905 Aksel August Abraham Fleege
1907– Karl Oskar Fontell
Kappalaiset
1593 Petrus Erici
1600–1615 Andreas Henrici
1616 Olaus
1617–1619 Johannes
1620–1647 Petrus Martini Brennerus
1648–1649 Martinus Johannis Brennerus
1649–1647 Gabriel Matthiae Pernovius
1657–1691 Sigfrid Levonius
1697–1721 Abraham Collinus
1722–1742 Isak Tammelin
1743–1776 Jakob Avenius
1776–1792 Johan Buscherus
1793–1804 Johan Hellenius
1805–1828 Henrik Tötterman
1832–1843 Anders Palmberg
1847–1854 Karl Fredrik Abelard von Qvanten
1855–1859 Henrik Vilhelm Hellström
1859–1867 Elias Vilhelm Stadius
1868–1882 Karl Fredrik Öller
1882–1892 Viktor Mikael Roslin
1892–1910 Karl Edvin Simeon Henriksson
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1647–1649 Gabriel Matthiae Pernovius, kappalaisen apulainen
1687–1697 Abraham Collinus, apupappi
1701–1710 Martinus Brocherus, kirkkoherran apulainen
1701–1722 Martinus Buscherus, pitäjänapulainen
1730–1746 Nils Lietzen, pitäjänapulainen
1737–1739 Elias Cajander, kirkkoherran apulainen
1740–1743 Jakob Avenius, kappalaisen apulainen
1747–1776 Johan Buscherus, pitäjänapulainen
1751– Johan Melanus, kirkkoherran apulainen
1762–1771 Karl Bergman, kirkkoherran apulainen
1780–1793 Johan Hellenius, pitäjänapulainen
1782–1796 Karl Samuel Wallenström, kappalaisen apulainen
1788–1789 Nils Henrik Crusell, kirkkoherran apulainen
1790–1796 Johan Fahlgren, kirkkoherran apulainen
1796–1799 Karl Samuel Wallenström, pitäjänapulainen
1796–1798 Johan Widberg, kirkkoherran apulainen
1799–1801 Adolf Kellander, apulaispappi
1800–1805 Henrik Tötterman, pitäjänapulainen
1801–1804 Gabriel Elmgren, kirkkoherran apulainen
1802–1806 Fredrik Nordqvist, kappalaisen apulainen
1806–1812 Johan Aurén, kirkkoherran apulainen
1806–1853 Fredrik Nordqvist, pitäjänapulainen
1812–1813 Erik Öblom, kirkkoherran apulainen
1814–1820 Mikael Björkqvist, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1815–1817 Karl Landzert, kappalaisen apulainen
1815–1817 Anders Johan Hornborg, kirkkoherranapulainen
1823–1828 Karl Henrik Ingman, kappalaisen apulainen
1825–1829 Johan Adolf Landtman, kirkkoherran apulainen
1828–1832 Johan Fredrik Tötterman, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja
1829–1835 Gustaf Henrik Hildeen, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1829–1830 Salomon Jakob Holmberg, papiston apulainen
1835–1842 Adrian Bergman, kirkkoherran apulainen, pitäjänapulaisen sijainen
1842–1843 Fredrik Joakim Ekman, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra ja välisaarnaaja
1840–1842 Karl Gustaf von Essen, kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1842–1846 Gabriel Benedikt Hildeen, pitäjänapulaisen sijainen
1843–1844 Kristian Vilhelm Vesterholm, armovuodensaarnaaja
1844–1845 Karl Gustaf von Essen, kirkkoherran apulainen, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1846–1847 Fredrik Rosenqvist, kappalaisen viran armovuodensaarnaaja
1846–1847 Gustaf Adolf Sarin, pitäjänapulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra
1847–1852 Johan Josef Fogelberg, pitäjänapulaisen sijainen, sijaiskirkkoherra
1854–1857 Karl Elis Roos
1861–1864 Salomon Hirvinen, kirkkoherran apulainen
1864–1868 Aksel August Abraham Fleege, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1870–1872 Frans Eritjof Vallenius, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja
1888 Gustaf Alfred Tanner, kirkkoherran apulainen
1888–1889 Karl Fredrik Remahl, kirkkoherran apulainen
1894 Frans Adolf Rudanko, kirkkoherran apulainen
1894–1897 Karl Anton Pomoell, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
Ylimääräiset papit
1680–1684 Sveno Martini Brennerus, sijaiskirkkoherra
1704–1708 Mikael Jakobi Sadeel, vt. kirkkoherra
1719–1722 Johan Bergbom, kirkkoherran viran hoitaja
1829–1841 Vilhelm Thurén, pitäjänapulaisen sijainen
1852–1854 Karl Elis Roos, pitäjänapulaisen sijainen, vt. pitäjänapulainen
1854–1855 Ernst Odert Reuter, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra
1858–1861 August Vilhelm Bergman, vt. pitäjänapulainen virka lakkautettu, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Espoon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1735, tilikirjat vuodesta 1687 ja historiakirjat vuodesta 1687. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Helsingissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1687–1932.
Kansallisarkisto on digitoinut Espoon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.