top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Siuntio

Päivitetty: 14. toukok.


Rajakartta: Siuntio

Perustettiin noin 1460, kun kirkko rakennettiin Siuntionjoen uomaan, ja kirkko oli Pyhän Pietarin nimikko. Kirkko paloi salaman aiheuttamasta tulesta 1526 ja toisen kerran 8.2.1891. Seurakunnan suomalainen puinen kirkko korjattiin 1824 ja purettiin 1881. Ruotsinkieliset jumalanpalvelukset ilmoitettiin pidettävän kivikirkossa ja suomenkieliset sen viereisessä puukappelissa 1688. Seurakunta muodostettiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston prebendaksi keisarillisella käskykirjeellä 25.4.1834 ja oli prebendana 1840–1875. Siuntion kunnasta liitettiin osia Lohjan maalaiskuntaan 1953 ja 1975.


Muut nimet

Sjundeå


Kylät

Aiskos, Andby, Backa, Bäcks, Bläsaby, Bocks, Böle, Bollstad, Broända, Dansbacka, Engisby, Fågelvik, Fall, Flyt, Förby, Gammelby, Gårdskulla, Gårsböle, Gåsarv, Gästans, Göks, Grisans, Grönskog, Grotbacka (Nackans), Harvs, Hästböle, Hollstens, Hummerkila, Jervans, Kalans, Kanala, Karskog, Karuby, Kela, Kockis, Kopula, Kvarnby, Kynnar, Lempans, Lieviö, Malm, Mörsbacka, Munks, Myyry, Niemenkylä, Nordanvik, Nummenkylä, Nyby, Palmgård, Pappila, Paturs, Påvals, Pikkala, Pölans, Pulkbacka, Purnus, Siggans, Sjundby, Skinnars, Störsby, Störsvik, Sunnanvik, Svartbäck, Tjusterby, Tupala, Tupala Nyby, Veijans, Vesterby, Vikars, Yövilä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Jumalanpalvelusten järjestämsiestä seurakunnassa eri kielillä kuninkaan päätös 26.11.1788. Seurakunnassa pidettiin 1890-luvulla suomenkielinen jumalanpalvelus joka kolmas pyhä ja joka juhlapyhä, jos suomenkielisiä saapui paikalle, mutta usein jumalanpalvelukset jäivät pitämättä sanankuulijoiden puutteessa. Kappalaisen virkatalon lahjoitti kirkkoherra Martinus Aeschilli 10.12.1604. Kalakymmenyksistä kihlakunnanoikeuden tuomio 12.4.1797. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1683, kunnes virka lakkautettiin keisarillisella käskykirjeellä 25.2.1869, jolloin viran palkka jaettiin kirkkoherran ja kappalaisen kesken. Pitäjänopettajan palkkaamisesta pitäjänkokouksen päätös 6.10.1816.


Kirkkoherrat

1539–1567 Petrus Erici

1568–1580 Thomas Olai

1581–1596 Andreas Iohannis

1600–1616 Martinus Eschilli Helsing

1617–1641 Johannes Martini Forsius

1642– Sigfridus Andreæ

1730–1735 Johan Fortelin

1736–1742 Israel Escholin

1743–1752 Henrik Ganander

1753–1778 Israel Hartman

1780–1793 Daniel Hirn

1795–1811 Abraham Logren

1836–1838 Axel Adolf Laurell, professori

1840–1875 Bengt Olof Lille, professori

1878–1906 Karl Peter Moberg


Kappalaiset

1593– Martinus Eschilli

1600–1602 Henricus Matthiæ

1604–1616 Johannes Martini Forsius

1625–1641 Sigfridus Andreæ

1722–1752 Jakob Limonius

1752–1765 Henrik Lemström

1766–1790 Gabriel Linsenius

1791–1795 Abraham Logren

1796–1839 Fredrik Forselius

1841–1868 Johan Wichtman

1914–1921 Gösta J. Nyman

1921–1922 Otto Weckström

1922–1923 Werner Wirén

1924–1948 Ernst Sundqvist


Pitäjänapulaiset

1723–1729 Gabriel Lagus

1733–1752 Henrik Lemström

1752–1766 Gabriel Linsenius

1767–1773 Johan Malmsten

1774–1791 Abraham Logren

1792–1800 Gustaf Tallqvist

1802–1821 Samuel Carlén

1822–1835 Karl Fredrik Canth

1837–1868 Karl Björkman, virka lakkautettiin 1869


Ylimääräiset papit

1743–1744 Henrik Indreen, kirkkoherran aviran armovuoden sarnaaja

1746–1752 Gabriel Linsenius, kappalaisen apulainen

1746– Erik Wijkström, kirkkoherran apulainen

1755– Fredrik Johan Zweigberg, kappalaisen apulainen

1788– Abraham Wessel, kirkkoherran apulainen

1796–1802 Samuel Carlén, kirkkoherran apulainen

1807–1809 Johan Ekbom, kirkkoherran apulainen

1809–1810 Johan Fredrik Borenius, kirkkoherran apulainen

1810–1813 Gustaf Adolf Lindeqvist, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1820–1822 Karl Fredrik Canth, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1825–1827 Johan Milbrandt, kappalaisen apulainen

1827–1831 Nils Elers, kappalaisen apulainen

1831–1836 Johan Gundberg, kappalaisen apulainen

1835–1836 Berndt Josef Amnell, välisaarnaaja

1835–1837 Benjamin Sulin, pitäjänapulainen, välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra

1836–1840 Erik Napoleon Bonsdorff, sijaiskirkkoherra

1837 Karl Hacklin, kappalaisen apulainen

1838 Johan Henrik Holmstén, kappalaisen apulainen

1839–1840 Edvard Gustaf Hannibal Tallgren, kappalaisen apulainen, välisaarnaaja

1840–1841 Per Edvard Åberg, vt. kappalainen

1842–1847 Johan Fredrik Cajan, kirkkoherran apulainen

1847–1853 Klas Teodor Konstantin Sumelius, kirkkoherran apulainen

1853–1854 Johan Gustaf Mannelin, kirkkoherran apulainen

1854–1855 Israel Albert Teodor Reinius, kirkkoherran apulainen

1855–1871 Fredrik Vilhelm Fredriksson, sijaiskirkkoherra

1871–1872 Emil Albert Rudelius, kirkkoherran apulainen

1872–1873 Henrik Nybergh, kirkkoherran apulainen

1873–1875 Lorenz Vilhelm Häggström, kirkkoherran apulainen

1877–1879 Johan Evert Korsström, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

1901 Juho Nimrod Johansson, kirkkoherran apulainen

1903–1905 Juho Nimrod Johansson, kirkkoherran apulainen

1905–1908 Arvid Volter Ferdinand Utter, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Siuntion seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1770, tilikirjat vuodesta 1722 ja historiakirjat vuodesta 1722. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1604–2004.


Kansallisarkisto on digitoinut Siuntion seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

11 katselukertaa

Yorumlar


Hae

bottom of page