Lohjan emäseurakunnan kappeli nimellä Metsäkansa, joka mainitaan kappelina jo 1620. Virallisesti saarnahuoneen rakentamiselle antoi luvan piispa Rothovius 25.5.1637 ja tämä seurakunnan ensimmäinen kirkko valmistui 1640, mitä ajankohtaa pidetään yleensä kappelin perustamisajankohtana. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 24.2.1862, jolloin määrättiin kirkoherran yksin hoidettavaksi, ero toteutui 1887 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1888. Seurakuntaan kuulunut Kärkölän rukoushuonekunta perustettiin 1842, jossa Lohjan ja Pusulan papisto saarnasti vuorotellen. Pusulan kunta muodostettiin Nummen kunnan kanssa Nummi-Pusulan kunnaksi 1981.
Muut nimet
Metsäkansa
Kylät
Ahonpää, Hattula, Hauhula, Herrala, Hirvijoki, Hyönölä, Hyrkköilä, Ikkala, Karjasjärvi, Kärkälä (Kärkölä), Kaukela, Koisjärvi, Mäkkylä, Marttila, Pusula, Ratus, Seppälä, Suomela, Uusikylä, Viiala, Vörlö
Naapuriseurakunnat
Papisto
Entinen kappalaisen virkatalo, kreivi Carl Mauritz Lewenhauptin 6.7.1662 lahjoittama Sakala eli Soukkala vaihdettiin Öystön virkataloon.
Kirkkoherrat
1888–1904 Karl Henrik Lindfors
1905–1925 Anton Malakias Havonen
1926 Urho Peltonen, vaali kumottiin
1927–1952 William Oskari Aarnio (Grip)
1952– Olavi Tuulio
Kappalaiset
1732–1740 Nils Stigelius
1742–1744 Matthias Linelius
1744–1764 Balthazar Wikman
1765–1791 Mikael Nobelius
1795–1828 Johan Höglund
1830–1839 Adam Lundell
1842–1850 Karl Fredrik Riedell
1852–1855 Vilhelm Ahlroth
1857–1868 Henrik Adolf Appelberg, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1763–1771 Israel Wikman, kappalaisen apulainen
1777–1782 Anders Ågren, kappalaisen apulainen
1786–1788 Anders Eklund, kappalaisen apulainen
1815–1825 Adam Lundell, kappalaisen apulainen
1826–1830 Gustaf Sjödahl, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1834–1836 Abraham Johan Axelson, kappalaisen apulainen
1839–1842 Johan Erik Ahlström, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1843 Frans Ludvig Ingerman, apupappi
1850–1852 Alexander Edvard Nygren, vt. kappalainen
1854–1857 Alexander Edvard Nygren, vt. kappalainen
1868–1870 Alexander Edvard Nygren, vt. kappalainen
1871–1874 Emil Joakim Savolin, vt. kappalainen
1874–1880 Matias Sandström, vt. kappalainen
1880–1887 Berndt Adolf Reinholm, vt. kappalainen
1887 Karl Johan Nordlund, vt. kappalainen
1888 Abel Kivioja, papiston apulainen
1901 Anders Kristofer Kuhlman, kirkkoherran apulainen
1901 Oskar Vilhelm Ekman, kirkkoherran apulainen
1902 Karl Gustaf Emanuel Mosander, vt. kirkkoherra
1904–1905 Arvid Volter Ferdinand Utter, vt. kirkkoherra
1907 Konstantin Leander Alha e Ahlman, vt. kirkkoherra
1907 David Emanuel Vesterlund, vt. kirkkoherra
Arkisto
Pusulan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1723, tilikirjat vuodesta 1677 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1600-luku–1951.
Kansallisarkisto on digitoinut Pusulan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.