Erotettiin lopullisesti Janakkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1632, jolloin sai oman kirkkoherran oltuaan Janakkalan emäseurakunnan anneksina ainakin vuodesta 1549. Loppi mainitaan omana pitäjänään 1530. Mainitaan lyhyen aikaa Vihdin emäseurakunnan kappelina 1558–1563. Seurakunnan vanhimman kirkon on arveltu rakennetun noin 1560 tai katolisen ajan viimeisinä vuosina. Uusi, puinen ristikirkko valmistui vuonna 1806. Vanha kirkko tarjottiin myytäväksi huutokaupalla, mutta koska kukaan ei sitä ostanut, jätettiin se paikoilleen. Vanha kirkko oli Sanctae Brigittae eli Pyhän Birgittan nimikko. Vuonna 1806 valmistunut ristikirkko paloi salaman iskusta 1858. Palon jälkeen senaatti määräsi rakennettavaksi tiilikirkon, mutta koska hanke tuntui tavoittamattomalta, loppilaiset saivat senaatilta luvan uuden puukirkon rakentamiseen. Uusi kirkko rakennettiin 1869–1872 ja sen palon jälkeen vuonna 1880 vanha kirkko otettiin kolmannen kerran käyttöön, kunnes uusi kivikirkko rakennettiin 1885–1888. Seurakunnasta määrättiin osia liitettäväksi Hausjärven emäseurakunnasta erotettavaan Riihimäen seurakuntaan Keisarillisen senaatin päätöksellä 9.2.1909. Seurakuntaan kuulunut Läyliäisten rukoushuonekunta perustettiin 1936, jolloin se sai oman rukoushuoneen. Lopen kunta perustettiin 1867, muodostettiin kauppalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969.
Maakirjakylät
Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Loppi, Läyliäinen, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Teväntö, Topeno, Vojakkala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta sekä karja- ja voikymmenyksistä tehtiin suostumus 23.2.1729 ja 29.5.1733. Torpparien kirkollisten maksujen maksuvelvollisuudesta maaherran päätöksessä 6.5.1816 ja Keisarillisen senaatin päätös 27.2.1818.
Kirkkoherrat
1632–1636 Abrahamus Henrici
1642–1644 Nicolaus Erici
1645–1661 Ericus Arvidi
1664–1683 Henricus Appius
1686–1691 Christiernus Matthiæ Orenius
1692–1700 Jacobus Sigfridi Kaskas
1701–1710 Ericus Gregorii Favorinus
1710–1738 Johan Schytterus
1738–1768 Isak Paccalenius
1769–1785 Matthias Längman (Laengman)
1786–1787 Johan Hansinpoika Wasander (Wasarla)
1788–1794 Anders Simonsson Cajalén
1795–1809 Jakob Alander
1811–1823 Nils Berghäll
1825–1835 Karl Henrik Strandberg
1836–1852 Fredrik Elers
1854–1867 Carl Fredrik Abelard von Qvanten
1869–1875 Henrik Erland Brander
1877–1890 August Saxelin
1919–1925 Arvid Wallenius
1927–1941 Emil Ferdinand Aarnio
1943– Aarne Auvinen
Kappalaiset
1576 Matz Ollssonn
1670–1686 Christiernus Matthiæ Orenius
1687–1718 Simon Ahonius
1722–1746 Krister Jusselius
1747–1777 Johan Jusselius
1778–1787 Karl Tecktonius
1788–1802 Anders Johan Jusselius
1805–1811 Erik Radin
1813–1827 Anders Stigell
1829–1868 Karl Vilenius
1871–1875 Lars August Palonen
1879–1884 Johannes Ilmanen
1885–1891 Johan Henrik Tuori (Foudila)
1892–1900 Johan Vladimir Alexander Kuhlberg
1901–1943 Bror Artur Rudolf Dahlgrén
1945– Kari Porra
Ylimääräiset papit
1745–1747 Johan Jusselius, kappalaisen apulainen
1753–1769 Abraham Candel, kirkoherran apulainen
1783–1788 Anders Johan Jusselius, papiston apulainen
1793–1813 Markus Tallgren, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1800–1804 Johan Brungström, vt. kappalainen
1800–1804 Johan Brungström, kappalainen apulainen, vt. kappalainen
1809–1811 Gustaf Domander, vt. kirkkoherra
1823–1825 Anders Johan Svenson, vt. kirkkoherra
1824–1828 Erik Vilhelm Rangelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1828–1829 Nils Johan Jungberg, armovuodensaarnaaja
1835–1836 Karl August Hornborg, vt. kirkkoherra
1840–1846 Tobias Petterson, kirkkoherran apulainen
1843–1855 Johan Ambrosius Hedenberg, kappalaisen apulainen
1846–1856 Johan Fredrik Mannström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1856–1857 Oskar Grönholm, kappalaisen sijainen
1857–1859 Johan Adolf Lindström, kappalaisen sijainen
1859 Karl Gustaf Grönberg, kappalaisen sijainen
1859–1863 Anton Grönholm, kappalaisen sijainen
1863–1867 Erik Rautell, kappalaisen sijainen
1867–1869 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1875–1877 Johan Gustaf Alfred Helenius, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1884 Niilo Engelbert Vainio, vt. kappalainen
1890 Karl Fredrik Eklund, armovuodensaarnaaja
1891–1892 Pekka Räsänen, välisaarnaaja
1900–1901 Johan Emanuel Tuomala, välisaarnaaja
1926 K. V. Elovaara, vt. kirkkoherra
Arkisto
Lopen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat vuodesta 1706. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnssa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1927.
Seurakunnan pappila paloi ja osa arkistosta tuhoutui 17.4.1832. Pappilan palossa tuhoutui myös kirkkoherra Strandbergin Turun hiippakunnan paimenmuiston aineistoja. Seurakunnan kirkko paloi ja osa arkistosta tuhoutui 22.7.1858. Myöhemmin kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 28.5.1880 ja 1.11.1914, mutta näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut arkistoaineistoa.
Kansallisarkisto on digitoinut Lopen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments