top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Loppi

Erotettiin lopullisesti Janakkalasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1632, jolloin sain oman kirkkoherran oltuaan Janakkalan emäseurakunnan anneksina ainakin vuodesta 1549. Loppi mainitaan omana pitäjänä 1530. Mainitaan lyhyen aikaa Vihdin emäseurakunnan kappelina 1558–1563. Seurakunnan vanhimman kirkon on arveltu rakennetun noin 1560 tai katolisen ajan viimeisinä vuosina ja uusi ristikirkko rakennettiin 1805, jolloin vanha kirkko tarjottiin myytäväksi huutokaupalla, mutta koska kukaan ei sitä ostanut, jätettiin se paikoilleen. Kirkko oli Sanctae Brigittae eli Pyhän Birgittan nimikko. Uusi kirkko rakennettiin 1869–1872 ja sen palamisen jälkeen vanha kirkko otettiin kolmannen kerran käyttöön, kunnes uusi kivikirkko rakennettiin 1885–1888. Seurakuntaan kuulunut Kytäjärven kylän Vatsian tila siirrettiin kuuluvaksi perustettuun Riihimäen kirkkoherrakuntaan 1922. Seurakuntaan kuulunut Läyliäisten rukoushuonekunta perustettiin 1936, jolloin se sai oman rukoushuoneen. Lohjan kunta perustettiin 1867 ja se muodostettiin kappalaksi 1926 ja kaupungiksi 1969.


Kylät

Hevosoja, Hirvijärvi, Hunsala, Joentaka, Kormu, Launonen, Läyliäinen, Loppi, Metsäkylä, Ourajoki, Pilpala, Räyskälä, Sajaniemi, Salo, Tevänne, Topeno, Vojakkala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta ja karja- ja voikymmenyksistä tehtiin suostumus 23.2.1729 ja 29.5.1733. Torpparien kirkollisten maksujen maksuvelvollisuudesta maaherran päätöksessä 6.5.1816 ja keisarillisen senaatin päätös 27.2.1818.


Kirkkoherrat

1632–1636 Abrahamus Henrici

1642–1644 Nicolaus Erici

1645–1661 Ericus Arvidi

1664–1683 Henricus Appius

1686–1691 Christiernus Matthiæ Orenius

1710–1738 Johan Schytterus

1738–1768 Isak Paccalenius

1795–1809 Jakob Alander

1811–1823 Nils Berghäll

1836–1852 Fredrik Elers

1877–1890 August Saxelin

1919–1925 Arvid Wallenius


Kappalaiset

1576 Matz Ollssonn

1670–1686 Christiernus Matthiæ Orenius

1687–1718 Simon Ahonius

1722–1746 Krister Jusselius

1747–1777 Johan Jusselius

1778–1787 Karl Tecktonius

1805–1811 Erik Radin

1813–1827 Anders Stigell

1829–1868 Karl Vilenius

1879–1884 Johannes Ilmanen


Ylimääräiset papit

1745–1747 Johan Jusselius, kappalaisen apulainen

1753–1769 Abraham Candel, kirkoherran apulainen

1783–1788 Anders Johan Jusselius, papiston apulainen

1793–1813 Markus Tallgren, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1800–1804 Johan Brungström, vt. kappalainen

1800–1804 Johan Brungström, kappalainen apulainen, vt. kappalainen

1809–1811 Gustaf Domander, vt. kirkkoherra

1823–1825 Anders Johan Svenson, vt. kirkkoherra

1824–1828 Erik Vilhelm Rangelius, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1828–1829 Nils Johan Jungberg, armovuodensaarnaaja

1835–1836 Karl August Hornborg, vt. kirkkoherra

1840–1846 Tobias Petterson, kirkkoherran apulainen

1843–1855 Johan Ambrosius Hedenberg, kappalaisen apulainen

1846–1856 Johan Fredrik Mannström, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1856–1857 Oskar Grönholm, kappalaisen sijainen

1857–1859 Johan Adolf Lindström, kappalaisen sijainen

1859 Karl Gustaf Grönberg, kappalaisen sijainen

1859–1863 Anton Grönholm, kappalaisen sijainen

1863–1867 Erik Rautell, kappalaisen sijainen

1867–1869 Ernst Fredrik Teodor Strandberg, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1875–1877 Johan Gustaf Alfred Helenius, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1884 Niilo Engelbert Vainio, vt. kappalainen

1890 Karl Fredrik Eklund, armovuodensaarnaaja

1891–1892 Pekka Räsänen, välisaarnaaja

1900–1901 Johan Emanuel Tuomala, välisaarnaaja

1926 K. V. Elovaara, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Lopen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1699, tilikirjat vuodesta 1669 ja historiakirjat vuodesta 1706. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnssa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1649–1927.


Seurakunan pappila palo ja osa arkistoa tuhoutui 17.4.1832. Pappilan palossa tuhoutui myös kirkkoherra Strandbergin Turun hiippakunnan paimenmuiston aineistoja. Seurakunnan kirkko paloi ja osa arkisto tuhoutui 22.7.1858. Myöhemmin kirkko paloi ukkosen aiheuttamasta tulesta 28.5.1880 ja 1.11.1914, mutta näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut arkistoaineistoa.


Linkit

Hae

bottom of page