top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Nummi

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Nummi

Mainitaan Lohjan emäseurakunnan rukoushuonekuntana 1564, jolloin kirkkorakennus ainakin jo oli olemassa. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi noin 1640 ja tunnetaan Pyhän Jaakopin kappelin nimellä 1647–166. Erotettiin Lohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 9.3.1863, jolloin määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Tätä ei kuitenkaan mainita enää Keisarillisen senaatin päätöksessä 19.4.1896. Nummen kunta perustettiin 1863, kuntaan liitettiin osa Lohjan maalaiskunnasta 1945 ja kunta liitettiin Pusulan kunnan kanssa Nummi-Pusulan kunnaksi 1981.


Muut nimet

Nummis


Maakirjakylät

Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkeanoja, Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Maskila (Willnäs), Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Mäntsälä, Nummi, Näkkilä, Oinola, Oittila, Pälölä, Raati, Remala, Retlahti, Röhkölä, Salo, Saukkola, Seräjärvi, Sierla, Sitarla, Tavola, Warttila, Wivola, Yli-Immola

Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherrat


Kappalaiset

1722–1739 Erik Pahlman

1739–1784 Johan Polviander

1785–1786 Johan Lenström

1787–1798 Georg Domander

1802–1813 Karl Gustaf Gedda

1813–1850 Justus Domander

1852–1867 Matias Enroth


Ylimäääräiset papit

1766– Johan Lenström, kappalaisen apulainen

1798 Gabriel Domander, kappalaisen apulainen

1795–1802 Justus Domander, apupappi, armovuodensaarnaaja

1827–1831 Samuel Hellgren, apupappi

1831–1834 Abraham Collin, apupappi

1834–1835 Peter Aulin, apupappi

1835–1839 Karl Samuel Forsberg, vs. kappalainen

1839–1851 Karl Erenius, vs. kappalainen, välisaarnaaja

1851–1852 Wilhelm Ahlroth, välisaarnaaja

1867–1873 Karl Erenius, vs. kappalainen, välisaarnaaja

1873–1885 Berndt Vilhelm Sjöroos, vt. kappalainen

1885–1891 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1895–1898 Juhana Oskar Levänen, vt. kirkkoherra

1898–1899 Johan Oskar Kättö, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Nummen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1680, tilikirjat vuodesta 1758 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1959.


Kansallisarkisto on digitoinut Nummen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

56 katselukertaa

コメント


Hae

bottom of page