Mainitaan Lohjan emäseurakunnan rukoushuonekuntana 1564, jolloin kirkkorakennus ainakin jo oli olemassa. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi noin 1640 ja tunnetaan Pyhän Jaakopin kappelin nimellä 1647–166. Erotettiin Lohjasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 9.3.1863, jolloin määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Tätä ei kuitenkaan mainita enää Keisarillisen senaatin päätöksessä 19.4.1896. Nummen kunta perustettiin 1863, kuntaan liitettiin osa Lohjan maalaiskunnasta 1945 ja kunta liitettiin Pusulan kunnan kanssa Nummi-Pusulan kunnaksi 1981.
Muut nimet
Nummis
Maakirjakylät
Haarla, Hakula, Heijala, Heimola, Huhti, Hyrsylä, Hyvelä, Jakova, Järvenpää, Jättölä, Korkeanoja, Kovela, Leppäkorpi, Luttula, Maikkala, Maskila (Willnäs), Mettula, Miemola, Millola, Mommola, Mäntsälä, Nummi, Näkkilä, Oinola, Oittila, Pälölä, Raati, Remala, Retlahti, Röhkölä, Salo, Saukkola, Seräjärvi, Sierla, Sitarla, Tavola, Warttila, Wivola, Yli-Immola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1891–1896 Viktor Emil Ahlstedt
1899– Gustaf Alfred Nyholm
Kappalaiset
1722–1739 Erik Pahlman
1739–1784 Johan Polviander
1785–1786 Johan Lenström
1787–1798 Georg Domander
1802–1813 Karl Gustaf Gedda
1813–1850 Justus Domander
1852–1867 Matias Enroth
Ylimäääräiset papit
1766– Johan Lenström, kappalaisen apulainen
1798 Gabriel Domander, kappalaisen apulainen
1795–1802 Justus Domander, apupappi, armovuodensaarnaaja
1827–1831 Samuel Hellgren, apupappi
1831–1834 Abraham Collin, apupappi
1834–1835 Peter Aulin, apupappi
1835–1839 Karl Samuel Forsberg, vs. kappalainen
1839–1851 Karl Erenius, vs. kappalainen, välisaarnaaja
1851–1852 Wilhelm Ahlroth, välisaarnaaja
1867–1873 Karl Erenius, vs. kappalainen, välisaarnaaja
1873–1885 Berndt Vilhelm Sjöroos, vt. kappalainen
1885–1891 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1895–1898 Juhana Oskar Levänen, vt. kirkkoherra
1898–1899 Johan Oskar Kättö, vt. kirkkoherra
Arkisto
Nummen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1680, tilikirjat vuodesta 1758 ja historiakirjat vuodesta 1677. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1668–1959.
Kansallisarkisto on digitoinut Nummen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.
Comments