top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Nurmijärvi

Päivitetty: 8. toukok.


Rajakartta: Nurmijärvi

Helsingin maaseurakunnan kappeli ainakin jo 1558. Seurakunta muodostui Helsingin pitäjä, Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon osista. Seurakunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo 1400-luvun lopulla. Erotettiin Helsingin maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1605, jolloin ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan. Seurakunnan vanha Pyhälle Martinukselle pyhitetty kirkko purettiin 1692 ja sen tilalle rakennettiin uusi. Seurakunta määrättiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston teologian professorin prebendaksi keisarillisella käskykirjeellä 30.4.1842 ja professori Axel Fredrik Granfelt luopui tästä 5.6.1890 antamallaan päätöksellä 1.5.1891 lukien.


Sipoon emäseurakuntaan kuulunut Tuusulan kappeli muodostettiin Helsingin pitäjän, Sipoon ja Nurmijärven osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakuntaan kuulunut Hyvinkää perustettiin rukoushuonekunnaksi 1896 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1909.


Muut nimet

Nurmo


Kylät

Klaukkala, Korpi, Korven asema, Kytäjärvi, Leppälammi, Lepsämä, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nurmijärvi, Palojoki, Perttula, Raala, Siippoo, Uotila, Valkjärvi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 7.6.1729, joka vahvistettiin 28.2.1732 ja 4.12.1734. Maakauppiaiden kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 17.1.1878. Koulumestarin virka asetettiin kirkonkokouksen päätöksellä 13.6.1830 ja päätös vahvistettiin 4.4.1832.


Kirkkoherrat

1605–1648 Josephus Canuti

1649–1668 Canutus Sigfridi Laevanus

1669–1670 Thomas Gestrinius

1676–1710 Samuel Erici Mechelænius

1724–1743 Thomas Kelsinius

1745–1755 Simon Majorin

1759–1778 Hans Henrik Barck

1781–1784 Adolf Erik Hedén

1786–1821 Johan Fabritius, ensin vt. kirkkoherra

1843–1846 Aron Gustaf Borg, professori

1848–1891 Axel Fredrik Granfelt, professori


Kappalaiset

1566 Sigfrid Thomæ Manck

1600 Henricus

1636 Samuel

1691–1695 Samuel Mechelaenius

1700–1724 Thomas Kelsinius

1734–1745 Simon Majorin

1768–1797 Fabian Gestrinius

1797–1803 Karl Grönholm

1804–1817 Johan Åkersten, ensin vt. kappalainen

1820–1823 August Granit

1824–1825 Fredrik Polén

1844–1846 Johan Forsberg

1849–1883 August Tolpo


Ylimääräiset papit

1801–1802 Daniel Ollberg, kirkkoherran apulainen

1803 Anders Johan Holmsten, kirkkoherran apulainen

1803–1804 Henrik Seleni, vt. kappalainen

1804 Peter Bucht, vt. kappalainen

1806 Johan Rönn, kirkkoherran apulainen

1815 Karl Isak Vallenius, vt. kirkkoherra

1815–1820 Anders Landgren, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1821–1824 Johan Gabriel Tuderus, virka– ja armovuodensaarnaaja

1823–1824 Karl Adolf Höckert, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen

1825–1827 Otto Henrik Neovius, vt. kappalainen

1831–1836 Karl Gustaf Handolin, kirkkoherran apulainen

1836–1841 Karl Gustaf Bergstadi, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1840–1841 Erik Saurén, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja

1841–1843 Karl Johan Cederblad, kappalaisen apulainen

1842 Knut Öhman, välisaarnaaja

1843–1844 Karl Cedervaller, sijaiskirkkoherra

1843–1844 Johan Forsberg, välisaarnaaja

1843–1856 Gustaf Bernhard Mortimer Forstén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1846–1849 August Tolpo, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1856–1863 Johannes Vitikka, sijaiskirkkoherra

1863–1869 Otto Magnus Cantell, sijaiskirkkoherra

1869–1874 Emanuel Seppäläinen, sijaiskirkkoherra

1874–1877 Anders Pulkkinen, sijaiskirkkoherra

1877 Elias Paajanen, sijaiskirkkoherra

1877–1885 Karl Gustaf Forsblom, sijaiskirkkoherra

1883 Gustaf Alfred Nyholm, vt. kappalainen

1883–1889 Viktor August Nyberg, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1888 Vilhelm Mårtensson, vt. kappalainen

1888–1889 Nestor Nordling, vt. kappalainen

1889–1890 Oskar Vilhelm Weisman, sijaiskirkkoherra

1890–1892 Konstantin Helén, sijaiskirkkoherra

1906 Eevertti Pärnänen, kirkkoherran apulainen

1907–1908 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran apulainen

1908 Väinö Edvard Raitala, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Nurmijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1718 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1880.


Kirkkoherra Samuel Mechelaeniuksen mainitaan vieneen kirkonkirjat Ruotsiin 1720. Isonvihan jälkeen rippikirjat puuttuvat vuosilta 1723–1744. Seurakunnan historiakirjat 1700-luvulta eivät ole säilyneet täydellisinä.


Kansallisarkisto on digitoinut Nurmijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

16 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page