Helsingin maaseurakunnan kappeli ainakin jo 1558. Seurakunta muodostui Helsingin pitäjä, Sipoon, Janakkalan, Vihdin ja Espoon osista. Seurakunnan ensimmäinen kirkko lienee rakennettu jo 1400-luvun lopulla. Erotettiin Helsingin maaseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi noin 1605, jolloin ensimmäinen kirkkoherra mainitaan virassaan. Seurakunnan vanha Pyhälle Martinukselle pyhitetty kirkko purettiin 1692 ja sen tilalle rakennettiin uusi. Seurakunta määrättiin Helsingin Aleksanterin-yliopiston teologian professorin prebendaksi keisarillisella käskykirjeellä 30.4.1842 ja professori Axel Fredrik Granfelt luopui tästä 5.6.1890 antamallaan päätöksellä 1.5.1891 lukien.
Sipoon emäseurakuntaan kuulunut Tuusulan kappeli muodostettiin Helsingin pitäjän, Sipoon ja Nurmijärven osista 1643 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi tuomiokapitulin päätöksillä 1653 ja 1668. Seurakuntaan kuulunut Hyvinkää perustettiin rukoushuonekunnaksi 1896 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1909.
Muut nimet
Nurmo
Kylät
Klaukkala, Korpi, Korven asema, Kytäjärvi, Leppälammi, Lepsämä, Nukari, Numlahti, Nummenpää, Nurmijärvi, Palojoki, Perttula, Raala, Siippoo, Uotila, Valkjärvi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherran palkasta tehtiin suostumus 7.6.1729, joka vahvistettiin 28.2.1732 ja 4.12.1734. Maakauppiaiden kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 17.1.1878. Koulumestarin virka asetettiin kirkonkokouksen päätöksellä 13.6.1830 ja päätös vahvistettiin 4.4.1832.
Kirkkoherrat
1605–1648 Josephus Canuti
1649–1668 Canutus Sigfridi Laevanus
1669–1670 Thomas Gestrinius
1676–1710 Samuel Erici Mechelænius
1724–1743 Thomas Kelsinius
1745–1755 Simon Majorin
1759–1778 Hans Henrik Barck
1781–1784 Adolf Erik Hedén
1786–1821 Johan Fabritius, ensin vt. kirkkoherra
1824–1841 Karl Isak Vallenius
1843–1846 Aron Gustaf Borg, professori
1848–1891 Axel Fredrik Granfelt, professori
1892– Karl Alfred Sadenius
Kappalaiset
1566 Sigfrid Thomæ Manck
1600 Henricus
1636 Samuel
1668–1687 Johannes Petri Frondenius
1691–1695 Samuel Mechelaenius
1700–1724 Thomas Kelsinius
1724–1733 Erik Georgii Gramerus
1734–1745 Simon Majorin
1745–1767 Simon Caroli Saxelin
1768–1797 Fabian Gestrinius
1797–1803 Karl Grönholm
1804–1817 Johan Åkersten, ensin vt. kappalainen
1820–1823 August Granit
1824–1825 Fredrik Polén
1827–1843 Johan Fredrik Bergh
1844–1846 Johan Forsberg
1849–1883 August Tolpo
1885–1888 Robert Ferdinand Bergh
1889– Henrik Johan Pastinen
Ylimääräiset papit
1801–1802 Daniel Ollberg, kirkkoherran apulainen
1803 Anders Johan Holmsten, kirkkoherran apulainen
1803–1804 Henrik Seleni, vt. kappalainen
1804 Peter Bucht, vt. kappalainen
1806 Johan Rönn, kirkkoherran apulainen
1815 Karl Isak Vallenius, vt. kirkkoherra
1815–1820 Anders Landgren, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1821–1824 Johan Gabriel Tuderus, virka– ja armovuodensaarnaaja
1823–1824 Karl Adolf Höckert, sijaiskirkkoherra ja vt. kappalainen
1825–1827 Otto Henrik Neovius, vt. kappalainen
1831–1836 Karl Gustaf Handolin, kirkkoherran apulainen
1836–1841 Karl Gustaf Bergstadi, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1840–1841 Erik Saurén, kirkkoherran apulainen, välisaarnaaja
1841–1843 Karl Johan Cederblad, kappalaisen apulainen
1842 Knut Öhman, välisaarnaaja
1843–1844 Karl Cedervaller, sijaiskirkkoherra
1843–1844 Johan Forsberg, välisaarnaaja
1843–1856 Gustaf Bernhard Mortimer Forstén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1846–1849 August Tolpo, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1856–1863 Johannes Vitikka, sijaiskirkkoherra
1863–1869 Otto Magnus Cantell, sijaiskirkkoherra
1869–1874 Emanuel Seppäläinen, sijaiskirkkoherra
1874–1877 Anders Pulkkinen, sijaiskirkkoherra
1877 Elias Paajanen, sijaiskirkkoherra
1877–1885 Karl Gustaf Forsblom, sijaiskirkkoherra
1883 Gustaf Alfred Nyholm, vt. kappalainen
1883–1889 Viktor August Nyberg, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra
1888 Vilhelm Mårtensson, vt. kappalainen
1888–1889 Nestor Nordling, vt. kappalainen
1889–1890 Oskar Vilhelm Weisman, sijaiskirkkoherra
1890–1892 Konstantin Helén, sijaiskirkkoherra
1906 Eevertti Pärnänen, kirkkoherran apulainen
1907–1908 Eino Immanuel Valanne, kirkkoherran apulainen
1908 Väinö Edvard Raitala, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Nurmijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1684, tilikirjat vuodesta 1718 ja historiakirjat vuodesta 1696. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1684–1880.
Kirkkoherra Samuel Mechelaeniuksen mainitaan vieneen kirkonkirjat Ruotsiin 1720. Isonvihan jälkeen rippikirjat puuttuvat vuosilta 1723–1744. Seurakunnan historiakirjat 1700-luvulta eivät ole säilyneet täydellisinä.
Kansallisarkisto on digitoinut Nurmijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.