Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana jo 1400-luvun alussa. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan olisi kuulunut alkuaan Vesilahden emäseurakuntaan ja Karkun pitäjään. Lempäälä mainitaan paikkakuntana jo 1439. Seurakunnan ensimmäisen puisen kirkon sanotaan rakennetun Aimalan Mikkolaan 1418. Kivinen kirkko rakennettiin vuoden 1461 jälkeen mutta kuitenkin ennen 1500-luvun alkua ja se laajennettiin sittemmin ristikirkoksi vuonna 1838. Seurakunnan Alkkulan, Taipaleen ja Tolvilan kylät liitettiin perustettuun Viialan kirkkoherrakuntaan 1926. Lempäälän kunta perustettiin 1866.
Muut nimet
Lembois
Maakirjakylät
Ahtiala, Aimala, Alkkula, Hahkala, Haurala, Hemminkilä, Herrala, Hietaniemi, Hinsala, Hulaus, Hyrkkälä, Häihenmatka, Hävältilä, Ihamaa, Innilä, Jokipohja, Jokioinen, Junnila, Kaakila, Kelho, Korkeemäki, Korpiniemi, Kuivaspää, Kulju, Kuokkala, Kurala, Kärppälä, Lahti, Lastunen (Vatsola), Laukko, Lempoinen, Lietsamo, Lippo, Lumiala, Luoto, Maakala, Masienranta, Miemola, Moisio, Nurkkila, Niemi, Niemenpää, Ojoinen, Pappila, Perälä, Peuraus, Putkisto, Pyhältö, Rikala, Ruuhola, Sakoinen, Salospohja, Sarvikas, Sotavalta, Sukkila, Suojala, Taipale, Tiurala, Tolvila, Vaihmala, Vakkala, Viik
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kuokkalan mylly kuului Lempäälän kirkkoherran virkataloon, mistä annettiin tuomio jo 1458. Korvaukseksi hävitetystä myllystä sai kirkkoherra 7 1/2 tynnyriä eli 12,09 hehtolitraa rukiita ja 5 1/8 tynnyriä eli 8,80 hehtolitraa ohraa kruununjyvistä keisarillisella käskykirjeellä 2.11.1865. Virkatalon kalastusvesien rauhoittamisesta kihlakunnanoikeuden tuomio 17.11.1747 ja maaherran päätös 9.5.1806. Pitäjänapulaisia oli seurakunnassa ainakin vuodesta 1679, kunnes virka lakkautettiin kuninkaan päätöksellä 10.2.1804. Kappalaisen palkasta Keisarillisen senaatin päätös. Kirkkoherran suostumusjyvistä Keisarillisen senaatin päätös 22.3.1877.
Kirkkoherrat
1550–1554 Mårthen
1556–1574 Olaus Martini Crock
1575–1583 Jacobus Henrici Smogrodh
1584 Nils Laurentii
1584–1609 Andreas Petri
1611–1616 Nicolaus Erici Aboensis
1618 Martinus Erici
1618–1623 Johannes Matthiæ Särki
1624–1626 Jacobus Jacobi Hiisi Lundensis
1626–1650 Michael Martini Maexmontanus
1650–1670 Martinus Jacobi Lignipaeus
1750–1779 Erik Edner
1781–1803 Lars Eckman
1806–1817 Johan Utter
1818–1840 Karl Johan Schaeffer
1843–1844 Jakob Johan Sadenius
1848–1868 Josef Sevonius
1869–1872 Gustaf Johansson
1876–1904 Karl Peter Grönros
1905– Isak Reinhold Tamminen
Kappalaiset
1591–1609 Nicolaus Erici Aboensis
1609 Simon Clementis
1615–1616 Martinus Erici
1625–1650 Martinus Jacobi Lignipaeus
1722–1724 Lars Alcenius
1725–1763 Mikael Maexmontan
1764–1774 Mikael Maexmontan
1774–1800 Anders Rabdenius
1802–1803 Abraham Mellenius
1804–1806 Abraham Liljestrand
1807–1812 Georg Voivalén
1815–1827 Gustaf Törnqvist
1830–1843 Jakob Johan Sadenius
1843–1857 Berndt Fredrik Gedda
1857–1864 Karl Peter Grönros
1866–1871 Matias Vilhelm Hannelius
1872–1875 Karl Oskar Kraft
1880–1881 John Kristian Mittler
1886–1888 Frans Josef Bergh
1891–1901 Alfred Teodor Appelberg
1901–1907 Erlanti Pispala
1907– Fabian Kalervo
Pitäjänapulaiset
1722–1725 Mikael Maexmontan
1732–1774 Simon Justander
1775–1790 Alexander Bergroth
1791–1802 Abraham Mellenius
Ylimääräiset papit
1580–1586 Bertil Pauli
1630 Ericus Johannis
1746– Mikael Maexmontan, kappalaisen apulainen
1748–1750 Erik Edner, kirkkoherran viran armovuodensaarnaaja
1772–1775 Alexander Bergroth, vt. kappalainen
1774 Anders Johan Mennander, pitäjänapulaisen viran armovuodensaarnaaja
1776– Jakob Taimeli, kirkkoherran apulainen
1781–1784 Alexander Maexmontan, kappalaisen apulainen
1791 Abraham Mellenius, kappalaisen apulainen
1792– Jonas Gustaf Spoof, kappalaisen apulainen
1793–1795 Karl Gustaf Sanmark, kirkkoherran apulainen
1794– Nils Kristian Sanmark, kappalaisen apulainen
1801–1804 Berndt Johan Gadd, armovuodensaarnaaja, välisaarnaaja ja sijaiskirkkoherra
1803–1806 Anders Kristian Kruuse, armovuodensaarnaaja
1806–1809 Benjamin Lilljestrand, kirkkoherran apulainen
1809–1812 Johan Skogström, kirkkoherran apulainen
1812–1815 Erik Johan Friberg, kirkkoherran apulainen
1812–1817 Jakob Johan Sadenius, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1817–1821 Mikael Kellman, apulainen
1821–1825 Karl Johan Schaeffer, nuorempi, kirkkoherran apulainen
1826–1827 Anders Johan Salovius, kirkkoherran apulainen
1827–1830 Johan Erik Grönlund, virka- ja armovuodensaarnaaja
1827–1833 David Nylund, kirkkoherran apulainen
1833–1834 Gustaf Elers, kirkkoherran apulainen
1834–1843 Johan Ernst Lovén, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1844 Gustaf Vilhelm Malmström, virkavuodensaarnaaja
1844–1848 Gustaf Oskar Teofil Sumelius, virka- ja armovuodensaarnaaja
1849–1866 Frans Emil Lilius, kirkkoherran apulainen, Ahlmanin koulun vt. opettaja.
1871–1872 Gustaf Johansson, nuorempi, vt. kappalainen
1872–1876 Josua Johansson, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1878 Oskar Viktor Starkman, vt. kappalainen
1880 Adam Edvard Ewendorff, vt. kappalainen
1882–1886 Emil Filemon Eränen, vt. kappalainen
1888–1891 Karl Johan Voldemar Breitholtz, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen
1901–1903 Fabian Kalervo, vt. kirkkoherra
1903–1907 Erlanti Pispala, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Lempäälän seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1730, tilikirjat vuodesta 1661 ja historiakirjat vuodesta 1661. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1624–1925.
Kansallisarkisto on digitoinut Lempäälän seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.