AlkuaanVesilahden emäseurakunnan rukoushuonekunta, jossa pidettiin ajoittain jumalanpalveluksia vuodesta 1662. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi, kun oma kappalainen asetettiin seurakuntaan 20.3.1689. Erotettiin Vesilahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1921, jolloin ero toteutui. Tottijärven kunta liitettiin Nokian kuntaan 1976.
Muut nimet
Vesikansa, Totkijärvi
Kylät
Ahtiala, Huhtaa, Joenpohja, Karukankulma, Kirkonkylä, Lammi, Metsäkulma, Myllykylä, Pajulahti, Pohjanloukko, Sorva, Tolppa, Vakkala
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakuntalaiset maksoivat kappalaiselle 10 tynnyriä viljaa ja hankkivat tälle vapaan asunnon keisarin käskykirjeen mukaan 1310.1863, ellei kappalainen tahtonut viljellä virkataloaan. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 2.6.1887.
Kirkkoherrat
1921–1940 Heikki Vuori
Kappalaiset
1730–1759 Josef Wallenius
1760–1797 Henrik Telenius
1798–1840 Immanuel Forss
1843–1862 Berndt Josef Amnell
1865–1868 Knut Adolf Bäckman
1872–1892 Johan Helenius
1894–1896 Karl Viktor Petrell
1897–1899 Aksel Severin Nurkkinen
1900–1907 Kaarlo Haavio, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1791–1798 Emanuel Forss, kappalaisen apulainen
1815–1821 Johan Henrik Forss, kappalaisen apulainen
1821–1826 Kristian Immanuel Forss, kappalaisen apulainen
1826–1828 Abraham Engblom, kappalaisen apulainen
1829–1832 Johan Peter Leander, kappalaisen apulainen
1832–1836 Kristian Immanuel Forss, kappalaisen apulainen
1836–1839 Ernst Vilhelm Tamlander, kappalaisen apulainen
1839–1841 Gustaf Polviander, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1841–1843 Berndt Josef Amnell, armovuodensaarnaaja
1862–1865 Anders Engman, vt. kappalainen
1868–1872 Vesilahden papisto hoiti kappalaisen virkaa
1892 Kaarle Konstantin Kallio, vt. kappalainen
1892–1894 Frans Hjalmar Färdit, vt. kappalainen
1894 Aksel Severin Nurkkinen, vt. kappalainen
1896–1897 Paavo Hyttinen, vt. kappalainen
1899–1900 Adam Edvard Iwendorff, vt. kappalainen
1907–1910 Hjalmar Abraham Paunu, vt. kappalainen
Arkisto
Tottijärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1706, tilikirjat vuodesta 1769 ja historiakirjat vuodesta 1692. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Hämeenlinnassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1672–1933.
Kansallisarkisto on digitoinut Tottijärven seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.