Erotettiin Lappeen emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1642. Kuningas antoi luvan kirkon rakentamiseen sopivalle paikalle maaliskuussa 1689. Seurakunta oli Viipurin ja Porvoon piispojen anneksina 1660-1735, jonka jälkeen piispanistuimen anneksiksi vaihdettiin Sipoon emäseurakunta. Venäläiset polttivat pappilan ja ryöstivät kirkon omaisuutta isonvihan aikana. Toinen kirkko, Marian nimikko, rakennettiin 1729–1731. Kirkon sisustus ja osa arkistoa hävitettiin hattujen sodassa 1742. Kirkko kellokastareineen paloi salaman aiheuttamasta tulesta 18.7.1839. Seurakunnalle myönnettiin rakennusapua valtion varoista 285 ruplaa ja kolehtivaroina 1 225 ruplaa keisarin käskykirjeellä 19.4.1840. Kolmas kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 24.9.1845. Seurakuntaan kuulunut Taavetin rukoushuone perustettiin 1923. Luumäen kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1924.
Kylät
Anjala, Antikkala, Askola, Ellola, Haimila, Heikkilä, Heimala, Hietamies, Himottula, Hirvikallio, Huomola, Huopainen, Husula, Hyyrylä, Iihola, Inkilä, Junttola, Jurvala, Juurikkala, Käkölä, Keskinen, Kiurula, Kiviniemi, Kokkola, Kolppola, Kontula, Koskela, Lakkala, Laukkala, Lensula, Luotola, Marttila, Mentula, Metsola, Multiala, Munne, Niemi, Nokkala, Nuppola, Nurmiainen, Okkola, Orkola, Parola, Pätärilä, Pitkäpää, Pukkila, Rantala, Saareks, Saarits, Saksala, Salmi, Sarkalahti, Sarvilahti, Siiropää, Sirkjärvi, Suoanttila, Suonpohja, Tapavainola, Taukaniemi, Toikkala, Venäläinen, Viuhkola
Naapuriseurakunnat
Lappee, Lappeenranta, Lemi, Miehikkälä, Savitaipale, Sippola, Säkkijärvi, Valkeala, Vehkalahti, Virolahti
Papisto
Viipurin maaherra Anders Koskull antoi 1/3 veromaata Haimelan kylästä kappalaisen virkataloksi 18.2.1658. Koskensaaren niityistä ja Mustalahden maasta kihlakunnanoikeuden päytäkirjassa 15.6.1651 ja 2.6.1662. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 9.10.1766, joka sai keisarin vahvistuksen 1769. Papiston palkasta suostumus 28.9.1851 ja vahvistus 20.12.1851. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 27.7.1840. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 6.4.1870. Koulumestarin palkka jaettiin 21 sunnuntaikoulunopettajalle 1846.
Kirkkoherrat
1650 Ericus Martini Nigraeus
1651–1660 Matthias Petri Biörn
Varakirkkoherrat
1660–1663 Benedictus Canuti Cunelilus
1664–1701 Johannes Arvid Forsander
1702–1710 Matthias Johnsonius
1710–1735 Peter Johannis Forsander
Kirkkoherrat
1725–1747 Peter Forsander
1749–1764 Jonathan Gestrin
1764 Elias Dahlgren
1765–1789 Johan Bökman
1791–1807 Karl Govinius
1809–1827 Johan Stråhlman
1829–1846 Tomas Nervin
1850–1860 Kristian Anders Hackzell
1864–1871 Karl Fredrik Stockus
1872–1882 Karl Axel Vegelius
1885–1888 Johan Lundell
1890–1900 Karl Selim Fritjof Bergroth
1902–1908 August Noponen
1909–1925 Johannes Hukkanen, nimitettiin virkaan 1906
1928–1950 Hannes Valkama
Kappalaiset
1650 Martinus Georgii
1653–1694 Johannes Jacobi Ruthenius (Ruth)
1694–1729 Matthias Johansson Ruthenius
1730 Johan Lagus
1731–1748 Jakob Polin
1750–1757 Otto Johan Wikman
1758– Elias Dahlgren
1759–1763 Henrik Laviander
1765–1771 Erik Jussenius
1773–1776 David Josafat Gestrin
1778–1798 Kristian Adolf Wahlberg
1800–1810 Adam Bökman
1812–1818 Fredrik Blomberg
1819–1833 Karl Fredrik Norring
1833–1839 Johan Emmanuel Lassenius
1841–1845 Matias Holmberg
1848–1855 Georg Magnus Järnefelt
1859 Georg Krogius
1862–1865 Henrik Renqvist
1866–1876 Karl Henrik Strandman
1878–1907 Karl von Hertzen
1911–1918 Otto Werner Päiviö (Sohlman)
1922–1929 Eemeli Fredrik Huupponen
1929–1933 Frans Vihtori Kava
Ylimääräiset papit
1793–1809 Johan Stråhlman, kirkkoherranapulainen, sijainen
1810–1812 Fredrik Blomberg, välisaarnaaja
1814–1819 Jonatan Gestrin, vt. kappalainen
1828–1829 Peter Platan, sijaiskirkkoherra
1832–1834 Karl Fredrik Barck, kirkkoherranapulainen
1839–1841 Henrik Johan Paldáni, välisaarnaaja
1843–1845 Alexander Oleander, kappalaisenapulainen, virkavuodensaarnaaja
1843–1849 Lorenz Fredrik Wessman, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra
1845–1846 Anders Johan Silvander, armovuodensaarnaaja
1846–1848 Nils Gabriel Arppe, armovuodensaarnaaja
1849–1850 Karl Reinhold Bonsdorff, vt. kirkkoherra
1855–1859 Karl Adolf Edvard Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1859–1862 Kristian Emanuel Calonius, virka– ja armovuodensaarnaaja
1860–1861 Johan Fridolf Calonius, välisaarnaaja
1861–1864 Anders Ulrik Viksten, sijaiskirkkoherra
1865–1866 Frans Fritjof Ferdinand Cavén, vt. kappalainen
1883–1884 Artur Lorenz Gulin, virka- ja armovuodensaarnaaja
1888–1889 Johan Hukkanen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1889–1890 Konstantin Helén, armovuodensaarnaaja
1900–1901 Erland Villehad Gyllenbögel, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra
1901–1902 Daniel Klami, vt. kirkkoherra
1907–1908 Robert Immonen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1908–1909 Antero Juhana Räty, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Luumäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1714–1900-luku.
Vuoden 1812 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1714 ja 1749, joista ensiksi mainittu puuttellinen. Myöhemmin historiakirjat alkavat vuodesta 1765. Luultavasti mainittu vuosi 1714 tarkoittaa säilynyttä tilikirjaa, joka alkaa mainitusta vuodesta. Seurakunnan kappalaisen pappila paloi 17.5.1890 ja uudelleen 19.7.1905, missä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut kirkonarkistoa.
Kansallisarkisto on digitoinut Luumäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.