top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Luumäki

Päivitetty: 27. elok.


Rajakartta: Luumäki

Erotettiin Lappeen emäseurakunnasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1642. Kuningas antoi luvan kirkon rakentamiseen sopivalle paikalle maaliskuussa 1689. Seurakunta oli Viipurin ja Porvoon piispojen anneksina 1660-1735, jonka jälkeen piispanistuimen anneksiksi vaihdettiin Sipoon emäseurakunta. Venäläiset polttivat pappilan ja ryöstivät kirkon omaisuutta isonvihan aikana. Toinen kirkko, Marian nimikko, rakennettiin 1729–1731. Kirkon sisustus ja osa arkistosta hävitettiin Hattujen sodassa 1742. Kirkko kellokastareineen paloi salaman aiheuttamasta tulesta 18.7.1839. Seurakunnalle myönnettiin rakennusapua valtion varoista 285 ruplaa ja kolehtivaroina 1 225 ruplaa keisarin käskykirjeellä 19.4.1840. Kolmas kirkko rakennettiin 1843–1845 ja vihittiin käyttöön 24.9.1845. Seurakuntaan kuulunut Taavetin rukoushuone perustettiin 1923. Luumäen kuntaan liitettiin osa Säkkijärven kunnasta 1924.


Maakirjakylät

Anjala, Antikkala, Askola, Ellola, Haimila, Heikkilä, Heimala, Hietamies, Himottula, Hirvikallio, Huomala, Huopainen, Husula, Hyyrylä, Ihaksela, Iihola, Inkilä, Junttola, Jurvala, Juurikkala, Keskinen, Kiurula, Kiviniemi, Kokkola, Kolppola, Kontula, Koskela, Kähölä, Lakkala, Laukkala, Lensula, Luotola (Luotois), Marttila, Mentula, Metsola (Mättölä), Multiala, Munne, Niemi, Nokkala, Nuppola, Nurmiainen, Okkola, Orkola, Parola, Pitkäpää, Pukkila, Pätärilä, Rantala, Saareks (Saarits), Saksala, Salmi, Sarkalahti, Sarvilahti, Sirkjärvi, Siiropää, Suoanttila, Suomies, Suonpohja, Tapavainola, Taukaniemi, Toikkala, Venäläisenkylä, Viuhkola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Viipurin maaherra Anders Koskull antoi 1/3 veromaata Haimelan kylästä kappalaisen virkataloksi 18.2.1658. Koskensaaren niityistä ja Mustalahden maasta kihlakunnanoikeuden päytäkirjassa 15.6.1651 ja 2.6.1662. Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 9.10.1766, joka sai keisarin vahvistuksen 1769. Papiston palkasta suostumus 28.9.1851 ja vahvistus 20.12.1851. Kappalaisen palkasta tuomiokapitulin päätös 27.7.1840. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista Keisarillisen senaatin päätös 6.4.1870. Koulumestarin palkka jaettiin 21 sunnuntaikoulunopettajalle 1846.


Kirkkoherrat

1650 Ericus Martini Nigraeus

1651–1660 Matthias Petri Biörn


Varakirkkoherrat

1664–1701 Johannes Arvid Forsander

1702–1710 Matthias Johnsonius


Kirkkoherrat

1725–1747 Peter Forsander

1749–1764 Jonathan Gestrin

1765–1789 Johan Bökman

1791–1807 Karl Govinius

1809–1827 Johan Stråhlman

1829–1846 Tomas Nervin

1872–1882 Karl Axel Vegelius

1885–1888 Johan Lundell

1902–1908 August Noponen

1909–1925 Johannes Hukkanen, nimitettiin virkaan 1906

1928–1950 Hannes Valkama


Kappalaiset

1650 Martinus Georgii

1653–1694 Johannes Jacobi Ruthenius (Ruth)

1731–1748 Jakob Polin

1750–1757 Otto Johan Wikman

1759–1763 Henrik Laviander

1765–1771 Erik Jussenius

1800–1810 Adam Bökman

1812–1818 Fredrik Blomberg

1841–1845 Matias Holmberg

1862–1865 Henrik Renqvist

1878–1907 Karl von Hertzen

1922–1929 Eemeli Fredrik Huupponen

1929–1933 Frans Vihtori Kava

1933–1966 Kaarle Ensio Porio (Linnola, Borg)


Ylimääräiset papit

1793–1809 Johan Stråhlman, kirkkoherranapulainen, sijainen

1810–1812 Fredrik Blomberg, välisaarnaaja

1814–1819 Jonatan Gestrin, vt. kappalainen

1828–1829 Peter Platan, sijaiskirkkoherra

1832–1834 Karl Fredrik Barck, kirkkoherranapulainen

1839–1841 Henrik Johan Paldáni, välisaarnaaja

1843–1845 Alexander Oleander, kappalaisenapulainen, virkavuodensaarnaaja

1843–1849 Lorenz Fredrik Wessman, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra

1845–1846 Anders Johan Silvander, armovuodensaarnaaja

1846–1848 Nils Gabriel Arppe, armovuodensaarnaaja

1849–1850 Karl Reinhold Bonsdorff, vt. kirkkoherra

1855–1859 Karl Adolf Edvard Vinter, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja

1859–1862 Kristian Emanuel Calonius, virka– ja armovuodensaarnaaja

1860–1861 Johan Fridolf Calonius, välisaarnaaja

1861–1864 Anders Ulrik Viksten, sijaiskirkkoherra

1865–1866 Frans Fritjof Ferdinand Cavén, vt. kappalainen

1883–1884 Artur Lorenz Gulin, virka- ja armovuodensaarnaaja

1888–1889 Johan Hukkanen, virka- ja armovuodensaarnaaja

1889–1890 Konstantin Helén, armovuodensaarnaaja

1900–1901 Erland Villehad Gyllenbögel, armovuodensaarnaaja, vt. kirkkoherra

1901–1902 Daniel Klami, vt. kirkkoherra

1907–1908 Robert Immonen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1908–1909 Antero Juhana Räty, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja, vt. kappalainen,

armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Luumäen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1737, tilikirjat vuodesta 1714 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1714–1900-luku.


Vuoden 1812 tarkastuksessa oli historiakirjoja vuodesta 1714 ja 1749, joista ensiksi mainittu oli puuttellinen. Myöhemmät historiakirjat alkavat vuodesta 1765. Luultavasti historiakirjojen yhteydessä mainittu vuosi 1714 tarkoittaa säilynyttä tilikirjaa, joka alkaa vuodesta 1714. Seurakunnan kappalaisen pappila paloi 17.5.1890 ja uudelleen 19.7.1905. Näissä paloissa ei tiettävästi tuhoutunut kirkonarkistoa.


Kansallisarkisto on digitoinut Luumäen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

79 katselukertaa

Hae

bottom of page