top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Anjala

Päivitetty: 23. toukok.


Rajakartta: Anjala

Alkuaan Elimäen anneksiseurakuntaan kuulunut rukoushuonekunta. Muutamat Anjalan kartanon alustalaiset saivat kuninkaan luvalla 15.5.1692 rakentaa oman kirkon, jossa Elimäen papisto toimitti jumalanpalveluksia joka kolmantena sunnuntaina. Mainitaan paikkakuntana jo 1477. Kuningas Kaarle XI lahjoitti kiitollisuudesta liivinmaalaisen aatelismiehen Henrik Wreden leskelle Gertrud von Ungern-Sternbergille Anjalan kartanon Elimäen neljänneksessä 17.9.1605. Uusi kirkko rakennettiin 1748 ja venäläiset ryöstivät sitä Kustaan sodan aikana 1789–1790. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1789, jolloin myös ensimmäinen kappalainen astui virkaansa. Venäläiset särkivät kirkon ikkunat Suomen sodan aikana 1808. Erotettiin Elimäestä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 13.4.1863 ja määrättiin kirkkoherran yksin hoidettavaksi. Kirkkoherra oli kuitenkin velvollinen palkkaamaan itselleen virallinen apulainen, mikäli tuomiokapituli katsoi asian tarpeelliseksi. Anjalan kunta perustettiin 1865. Anjalan ja Sippolan kunnat liitettiin Anjalankosken kunnaksi 1975 ja Anjalankosken kunta liitettiin Kouvolan kaupunkiin 2009.


Muut nimet

Aniala


Maakirjakylät

Ahvio, Anjala, Muhniemi, Ummeljoki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen virkatalon lahjoitti vapaaherra Wrede Anjalan säterikartanon maista 1788. Kappalaisen palkasta tehtiin suostumukset Anjalan kartanossa 19.3.1788 ja 17.7.1791, joista ensiksi mainittu vahvistettiin 8.6.1788. Kirkkoherran virka määrättiin asetettavaksi samalla tavalla kuin Loviisassa keisarillisessa käskykirjeessä 13.5.1863. Kirkkoherran valtakirjasta keisarillinen käskykirje 23.5.1864.


Vapaaherra Otto Wreden leski Charlotta Regina Duffus lahjoitti testamentissaan seurakunnalle 500 riikintaalaria. Näillä varoilla ostettiin Kaarnatan tila ja tilan tuotolla palkattiin Regina-koulun opettaja, josta tuomiokapitulin pöytäkirjassa 25.7.1804. Koulu perustettiin 1803 ja sen yhteyteen perustettiin Suomen ensimmäinen kansankirjasto. Koulu toimi kiertokouluna, kunnes varsinainen koulutalo rakennettiin Anjalan kirkonkylään 1843. Koulun toiminta päättyi kansakoululaitoksen vakiintumisen myötä 1931.


Kirkkoherrat

1880–1896 William Veckman

1924–1929 Juho Arvi Metsovaara

1929–1950 Väinö Rautiainen


Kappalaiset

1789–1793 Alexander Ruuth

1807–1820 Karl Otto Bökman

1836–1837 Adolf Lyra

1846–1855 Karl Johan Antell

1856–1865 Gustaf Leonhard af Enehjelm, virka lakkautettiin


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1828–1829 Erik Johan Roschier, kappalaisen apulainen

1832–1833 Johan Adolf Järnefelt, armovuodensaarnaaja

1833–1834 Anders Gustaf Eklund, armovuodensaarnaaja

1836 Olof Nevander, armovuodensaarnaaja

1837 Johan Fredrik Kjellstrand, armovuodensaarnaaja

1837–1838 Karl Fredrik Kockström, armovuodensaarnaaja

1845–1847 Kristian Fredrik Gestrin, armovuodensaarnaaja


Ylimääräiset papit

1820–1822 Karl Fredrik Relander, vt. kappalainen

1824–1825 Gustaf Adolf Hoffrén, välisaarnaaja

1827–1828 Johan Björkström, välisaarnaaja

1831–1832 Herman Olivier Roschier, virkavuoden saarnaaja

1874–1875 William Veckman, vt. kirkkoherra

1879–1880 William Veckman, vt. kirkkoherra

1891 Erik Vilhelm Hagfors, vt. kirkkoherra, kirkkoherran apulainen

1895 Juho Hotinen, vt. kirkkoherra

1896–1897 Kaarlo Magnus Olander, vt. kirkkoherra

1903– August Valfrid Leikkonen e Vesterling, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1904–1905 Edvin Alfons Holmström, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Anjalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1791, tilikirjat vuodesta 1769 ja historiakirjat vuodesta 1789. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1755–1956.


Venäläisten mainitaan vieneen seurakunnan rippikirjat Kustaan sodan aikana toukokuussa 1790, jolloin myös kirkkoa ryöstettiin ja sen kellotapuli poltettiin.


Kansallisarkisto on digitoinut Anjalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1900-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.

Linkit

60 katselukertaa

Hae

bottom of page