Perustettiin Lohtajan emäseurakunnan kappeliksi nimellä Ylikannus 1692 ja Lohtajan toinen kappalainen siirrettiin asumaan seurakuntaan 1694. Isonvihan aikana kirkko vahingoittui pahasti. Vuonna 1761 rakennettu kirkko ja kellotapuli paloivat ukkosen tulesta 31.7.1813, samana päivänä, jolloin kappalaisen karl Borgin kuolinkelloja soitettiin. Erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.5.1859 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1886. Kannuksen kunta perustettiin 1859 ja muodostettiin kaupungiksi 1986.
Muut nimet
Ylikannus
Kylät
Hanhineva, Mutkalampi, Välikannus, Ylikannus, Yliviirre
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta kuninkaan päätös 18.8.1775 ja palkan tasoittamisesta tehtiin sopimus 11.9.1814. Kappalaisen virkatalon nimi Parsiala muutettiin seurakunnan kappalaisen mukaan Carlborgiksi 1830-luvulla. Seurakuntalaiset vapautettiin velvollisuudesta maksaa heiniä Lohtajan kirkkoherralle keisarillisen senaatin päätöksellä 18.4.1861. Kirkkoherran virktalosta keisarin käskykirje 16.12.1890. Vuoden 1898 uudella palkkausjärjestyksellä kirkkoherran velvollisuus palkata itselleen virallinen apulainen lakkautettiin.
Kirkkoherrat
1886–1895 Kristian Sjöblom
1896–1910 Isak August Björklund
1911–1951 Juhani Eetu Vuorinen
Kappalaiset
1694–1702 Johannes Matthiæ Mathesius
1703–1720 Gustavus Gustavi Cajanus
1721–1723 Johannes Johannis Argillander
1725–1750 Karl Forsman
1752–1782 Georg Forsman
1782–1813 Karl Borg
1816–1839 Karl Gustaf Borg
1843–1845 Johan Perander
1846–1861 Alexander Jakob Gummerus, virka lakkautettiin 1885
Ylimääräiset papit
1725–1725 Johan Cajanus, armovuodensaarnaaja
1751–1752 Jakob Flander, armovuodensaarnaaja
1805–1808 Karl Gustaf Borg, kappalaisen apulainen
1811–1815 Daniel Uhlbom, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1832–1839 Karl August Odenvall, kappalaisen apulainen, virkavuoden saarnaaja
1839–1840 Johan Fredrik Silvius, armovuodensaarnaaja
1843–1846 Isak Otto Appelberg, kappalaisen apulainen, armovuodensaarnaaja
1861–1862 Elias Fredrik Alcenius, välisaarnaaja
1862–1863 Jakob Schroderus, välisaarnaaja
1863–1876 Johan Ferninand Ignatius, vt. kappalainen
1876–1886 Kristian Sjöblom, vt. kappalainen
Arkisto
Kannuksen seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1721, tilikirjat vuodesta 1676 ja historiakirjat vuodesta 1698. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1675–1899.
Kansallisarkisto on digitoinut Kannuksen seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.