Perustettiin Kalajoen emäseurakuntaan kuuluneen Sievin alueelle rukoushuonekunnaksi, kun sen asukkaat saivat kuninkaalta luvan rakentaa kirkon itselle 20.10.1796. Ensimmäinen puinen kirkko rakennettiin 1800. Sai oman papin tuomiokapitulin päätöksellä 12.5.1804 ja papille oli rakennettava virkatalo tuomiokapitulin 21.12.1803 antaman päätöksen mukaan, jonka ohessa myös Sievin kappalaisella oli edelleen oikeus kantaa saatavansa Raution saarnahuonekunnan alueelta. Muodostettiin Kalajoen kappeliseurakunnaksi keisarillisella käskykirjeellä 11.11.1826 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1912, mutta ero toteutui vasta 1921. Raution kunta liitettiin Kalajokeen 1973 ja seurakunnat yhdistyivät yhteistaloudeksi 1976.
Kylät
Alapäänkylä, Kärkisenkylä, Rautionkylä, Typpönkylä, Ylipäänkylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Seurakuntalaiset vapautettiin velvollisuudesta maksaa heiniä papille keisarillisella käskykirjeellä 10.6.1859, mutta koska virkatalon niittyä ei ollut vielä tuolloin raivattu seurakuntalaisten toimesta, maksettiin heiniä yhä.
Kirkkoherrat
1921–1925 Mauri Juhana Kokko
Kappalaiset
1829–1839 Karl Abraham Keckman
1839–1848 Esaias Castrén
1851–1858 Johan Gabriel Lagus
1858–1863 Johan Henrik Ervast
1867–1872 Karl Emil Aejmelæus
1874–1880 Adolf Castrén
1886–1893 Oskar Vilhelm Snellman
1894–1900 Niilo Iisakki Simelius
1900–1917 Jaakko Kajanen
Saarnaajat
1806–1815 Simon Björklöf
1817–1820 Nils Simelius
1820–1826 Fredrik Carolii Meurling, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1802–1806 Henrik Videll, vt. saarnaaja
1814–1815 Johan Erik Bergstedt, apupappi, armovuodensaarnaaja
1840–1841 Berndt Enok Ingman, vs. kappalainen
1848 Karl Filip Tillman, armovuodensaarnaaja
1848–1851 Gustaf August Montin, virka– ja armovuodensaarnaaja
1880–1882 Viktor Alfred Virkkula, vt. kappalainen
1881–1882 Niilo Karlsberg, vt. kappalainen
1884–1886 Oskar Vilhelm Snellman, vt. kappalainen
1893–1894 Niilo Iisakki Simelius, vt. kappalainen
1917–1921 Lauri Hakalahti, vt. kappalainen
1921 Juhani Ahola, vt. kirkkoherra
1921 Oskari H. Torvela, vt. kirkkoherra
1926–1927 V. H. Kivioja, vt. kirkkoherra
1928 Einar Borg, vt. kirkkoherra
1928 Väinö Havas, vt. kirkkoherra
1930 Einari Hohti, vt. kirkkoherra
Arkisto
Raution seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1803, tilikirjat vuodesta 1806 ja historiakirjat vuodesta 1807. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Oulussa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1796–1939.
Kansallisarkisto on digitoinut Raution seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.