Perustettiin Lohtajan emäseurakunnan saarnahuonekunnaksi 1665. Seurakunta sai ensimmäisen oman saarnaajan 1755. Muodostettiin kappeliksi 1775 ja ensimmäinen kappalainen astui virkaansa 1783. Uusi kirkko rakennettiiin Kettukankaalle 1861. Erotettiin Lohtajasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 9.5.1859, jolloin Lestijärvi liitettiin kappelina seurakuntaan kuuluvaksi. Lestijärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1906. Seurakuntaan kuulunut Kotilan rukoushuonekunta perustettiin 1915. Toholammin kunta perustettiin 1865.
Muut nimet
Lampi
Kylät
Alakylä, Kirkonkylä, Toholampi, Vanhankirkonkylä, Ylikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta tehtiin sopimus kirkonkokouksessa 15.1.1775 ja sopimus sai kuninkaan vahvistuksen 18.8.1775. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 22.9.1837. Seurakuntalaiset vapautettiin heinämaksuvelvollisuudesta Lohtajan kirkkoherralle 18.1.1861. Kirkkoherran virkatalosta keisarillisen senaatin päätös 10.2.1891. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjestyksessä ei mainita kirkkoherran aiempaa velvollisuutta palkata itselleen virallinen apulainen.
Mainitussa uudessa palkkausjärjestyksessä määrättiin esimerkiksi, että "Kruunun verotorpat, metsätorpat ja metsävahdit, joille seurakuntien valitsema takseerauslautakunta heinäkuun 12. päivänä 1888 on ehdottanut ääniä pantavaksi yhteensä Toholammin alueessa 46, mitkä vastaavat 46/96 manttaalia, suorittavat manttaalimaksuja tämän perustuksen mukaan eli kutakin ääntä kohden sen verran viljaa ja voita kuin 1/96 manttaalia niin, että esimerkiksi senlainen torppa, jolle on pantu 6 ääntä, maksaa niinkuin 1/16 manttaalin tila. Henkilömaksunsa puolesta nämä torpat luetaan tilallisten luokkaan."
Kirkkoherrat
1885–1893 Johan Schönberg
1894–1913 David Anton Aimonen
1914–1922 Kaarlo Edvard Forss
1922–1944 Adolf Fredrik Kyrö
Kappalaiset
1783–1798 Petter Zimmerman
1799–1818 Johan Erenius
1820–1835 Anders Gustav Törnudd
1839–1846 Johan Jakob Ingman
1848–1852 Nils Forsterus
1854–1855 Karl August Odenvall
1859–1868 Viktor Fredrik Lilius, virka lakkautettiin
Saarnaajat
1755–1756 Gustaf Johan Pehrson Cajanus
Ylimääräiset papit
1794–1800 Henrik Orlander, kappalaisen apulainen
1802–1820 Gustaf Thorén, kappalaisen apulainen
1835–1839 Kristian Vilhelm Lizell, virka- ja armovuodensaarnaaja
1846–1848 Gustaf Zakris Ramstadius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen
1853–1854 Viktor Vilhelm Krank, välisaarnaaja
1855 Karl Fabian Springert, vt. kappalainen
1856–1859 Anders Oskar Törnudd, armovuodensaarnaaja
1868–1872 Gustaf Gideon Forsman, vt. kappalainen
1872–1875 Karl Johan Idman, vt. kappalainen
1875–1877 Jakob Joel Vegelius, vt. kappalainen
1878–1885 Jakob Joel Vegelius, vt. kappalainen
1877 Anders Gustaf Heikkilä, vt. kappalainen
1893–1894 Isak Elenius, vt. kirkkoherra
Arkisto
Toholammin seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1710, tilikirjat vuodesta 1676 ja historiakirjat vuodesta 1710. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa.
Seurakunnan pappila paloi 6.6.1886, mutta koko arkisto näyttää säilyneen tuhoutumattomana. Kirjallisuudessa esitettyjen tietojen mukaan tilikirjat alkaisivat jo vuodesta 1673.
Kansallisarkisto on digitoinut Toholammin seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.