Luterilainen seurakunta muodostettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen Kurkijoen ortodoksiseen emäseurakuntaan kuuluneiden Sammatlammen ja Tyrjän kappeleiden alueesta. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin 1632 ja kappalainen 1642. Seurakuntaa kutsuttiin alkuaan Joukioksi ainakin vielä 1780, Koitsanlahdeksi 1745 ja Parikkalaksi ainakin 1743.
Seurakunnan kirkko mainitaan poltetun 1705. Uusi kirkko rakennettiin 1771 ja vihittiin Pyhän Annan nimikoksi 30.11.1774. Kolmas kirkko rakennettiin 1813–1817 mutta vihittiin vasta 1840. Kirkko laajennettiin kaksinkertaiseksi ristikirkoksi 1858–1859. Kirkon kerrotaan rakennetun Parikka-nimisen isännän maalle, minkä seurauksena pitäjää alettiin kutsumaan Parikkalaksi. Seurakunnan pappila paloi poroksi 1818. Seurakunnasta erotettiin Simpele ja Saari itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1920. Parikkalan kunta perustettiin 1875.
Muut nimet
Joukio, Jouhia, Jougio, Koitsanlahti
Maakirjakylät
Innasennurkka, Joensuu, Joukio, Järvenpää, Kaukola, Kaljunen, Kangaskylä, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Kivijärvi, Koitsanlahti, Lamminkylä, Melkoniemi, Mäntylahti, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Savikumpu, Tiviä, Tyrjä
Naapuriseurakunnat
Hiitola, Jaakkima, Kerimäki, Kesälahti, Kurkijoki, Punkaharju, Rautjärvi, Ruokolahti, Saari, Simpele, Sääminki, Uukuniemi
Papisto
Papiston palkan määrästä tehtiin suostumus, jonka Keisarillinen alimaaoikeus Sortavalassa vahvisti 13.12.1788. Papiston palkasta Keisarillisen senaatin päätös 10.10.1857. Kirkkoherran virkataloon kuului Poutalan ulkopalsta 16 kilometrin päässä virkatalosta. Virkatalo sai vuonna 1892 vapaavuosien päätyttyä 115 tynnyrinalan ja 25 kapanalan kokoisen viljellyn suon. Virkataloon kuului myös Mehtosuon kappale. Kappalaisen virkatalo oli ensin Huotikkalassa mutta se vaihdettiin tilaan Oravaniemen kylässä noin 1709. Kappalaisen virkatalon rakentamisesta Keisarillisen senaatin päätös 24.7.1867.
Kirkkoherrat
(1632)–1646 Klement Laurentii
1650 Henricus Petri Hoffman
1658–1680 Mathias Mathiae Lasonius
1685–1688 Samuel Nicolai Nycopensis
1690–1707 Reinhold von Holl
1712 Magnus Auricola
1724–1736 Kristian Cajander
1737–1742 Kristian Cajander nuorempi
1743–1749 Johan Hoffrén
1750–1777 Mathias Reinhold Europaeus
1779–1793 Karl Johan Melartopaeus
1794–1817 Henrik Fenander
1819–1862 Anton Ulrik Rönnholm
1863–1901 Klas Collan
1902–1919 Julius Immanuel Gummerus
1924–1929 Odert Julius Ingman
1929–1931 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa
1931–1951 Artturi Akseli Albin Ahonen
Kappalaiset
1641 Henricus
1662–1663 Paulus Johannes
1682–1693 Matthias Mathiae Haukilainen
1693–1709 Jakob Europaeus
1724–1736 Mathias Europaeus
1746–1749 Mathias Reinhold Europaeus
1750–1754 Fredrik Johan Pomoell
1755 Johan Steenhardt
1755–1766 Thomas Hulkovius
1767–1778 Peter Gustaf Stråhlman
1780–1790 Paul Reinhold Europaeus
1793–1796 Erik Johan Lindblad
1797–1840 Isaak Emanuel Europaeus
1841–1865 Gustaf Fredrik Melart
1866–1871 Johan Hymander
1873–1886 Per Mauritz Forsblom
1889–1896 Karl August Mellberg
1896–1911 Erik Snellman
1914–1924 Odert Julius Ingman
1925–1929 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa
1932–1965 Oskari Vilhelm (Ossi) Hulkkonen
Apupapit
1688 Jacob Europaeus
1788–1794 Isaak Emanuel Europaeus
Ylimääräiset papit
1809 Georg Alexander Örn, vt. kirkkoherran apulainen
1809 Isaak Emanuel Europaeus, vt. kirkkoherra
1812–1818 Isaak Emanuel Europaeus, vt. kirkkoherra
1812–1815 Karl Josef Europaeus, välisaarnaaja
1815–1819 Johan Henrik Zweygberg, välisaarnaaja
1817–1821 Johan Emanuel Lassenius, kappalaisen apulainen
1821–1826 Axel Abraham Johnsson, papin apulainen
1823–1838 Fredrik Vilhelm Europaeus, kappalaisen apulainen
1829–1833 Henrik Sonné, kirkkoherran apulainen
1833–1839 Karl Fredrik Strandman, kirkkoherran apulainen
1838–1843 Jonas Justén, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen
1839–1841 Henrik Jonatan Melartin, kirkkoherran apulainen
1841–1847 Karl Johan Antell, kirkkoherran apulainen
1845–1846 Henrik Renqvist, kappalaisen apulainen
1846 Karl Mauritz Lagerstam, kappalaisen apulainen
1846–1864 Matias Ferdinand Stenbäck, kappalaisen apulainen
1847–1848 Gustaf Bäckström, kirkkoherran apulainen
1848–1850 Karl Fredrik Stegman, kirkkoherran apulainen
1850–1854 Effendi Elfvengren, kirkkoherran apulainen
1854–1867 Karl Filip Rönnholm, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1864–1865 Vilhelm Sjöström, kappalaisen apulainen
1871 Karl Anton Emerik Antell, kappalaisen apulainen
1871–1873 Otto Vilhelm Rokkanen, vt. kappalainen
1874 Karl Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen
1875–1877 Frans Oskari Kekoni, kirkkoherran apulainen
1877–1878 Oskar Annala, kirkkoherran apulainen
1878–1880 Johan Vilhelm Ahlstedt, kirkkoherran apulainen
1880–1882 Antti Hälvä, kirkkoherran apulainen
1882–1885 Knut Axel Palmroth, kirkkoherran apulainen
1884 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen
1885 Johan Alexander Collan, vt. kappalainen
1885–1888 Gustaf Pettersson, kirkkoherran apulainen
1886–1889 Erik Johan Karanen, armovuoden saarnaaja, vt. kappalainen
1888–1890 Viktor Järvinen, kirkkoherran apulainen
1891–1894 Frans Henrik Snellman, kirkkoherran apulainen
1892–1895 Karl Mikael Mellberg, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1895 Matias Vilhelm Vikström, kirkkoherran apulainen
1895–1896 Otto Hjalmar Pakarainen, kirkkoherran apulainen
1896 Paavo Pakkanen, kirkkoherran apulainen
1896–1898 Elis Richard Ståhlhammar, kirkkoherran apulainen
1898–1899 Kustaa Bernhard Hytönen, kirkkoherran apulainen
1899–1900 Heikki Hukkanen, kirkkoherran apulainen
1900–1902 Viktor Immanuel Jakobson, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1902–1908 Daniel Klami, vt. kirkkoherra
1908–1911 Juhana Kustaa Sakkinen, vt. kirkkoherra
1911–1914 Tuomas Tuovinen, väliaikainen kappalainen
1911–1915 Leo Gummerus, kirkkoherran apulainen
1915 Jaakko Tiainen, kirkkoherran apulainen
1915–1918 Lauri Rautjärvi, kirkkoherran apulainen
1928–1929 Gunnar Olander, vs. kirkkoherra
Arkisto
Parikkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat vuodesta 1744 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1916.
Kirkko tuhoutui ukkosen tulesta 1808, jolloin osa arkistosta tuhoutui.
Kansallisarkisto on digitoinut Parikkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.