top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Parikkala

Päivitetty: 10. toukok.


Rajakartta: Parikkala

Luterilainen seurakunta muodostettiin Stolbovan vuoden 1617 rauhan jälkeen Kurkijoen ortodoksiseen emäseurakuntaan kuuluneiden Sammatlammen ja Tyrjän kappeleiden alueesta. Seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin 1632 ja kappalainen 1642. Seurakuntaan kutsuttiin alkuaan Joukioksi vielä 1780, Koitsanlahdeksi 1745 ja Parikkalaksi ainakin 1743. Seurakunnan kirkko mainitaan poltetun 1705. Kirkko rakennettiin 1771 ja vihittiin Pyhän Annan nimikoksi 30.11.1774. Uusi kirkko rakennettiin 1813–1817, mutta vihittiin vasta 1840, ja se laajennettiin kansinkertaiseksi ristikirkoksi 1858–1859. Kirkon sanotaan rakennetin Parikka-nimisen isännän maalle, minkä seurauksena pitäjää alettiin kutsumaan Parikkalaksi. Seurakunnan pappila paloi poroksi 1818. Seurakunnasta erotettiin Simpele ja Saari itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi 1920.


Muut nimet

Joukio, Jouhia, Jougio, Koitsanlahti


Kylät

Honkakylä, Innasennurkka, Järvenpää, Joensuu, Joukio, Kaljusenkylä, Kangaskylä, Kaukola, Kesusmaa, Kinnarniemi, Kirjavala, Koitsanlahti, Lamminkylä, Maironiemi, Mäntylahti, Melkoniemi, Mikkolanniemi, Oravaniemi, Poutala, Rasvaniemi, Rautalahti, Saarenkylä, Savikumpu, Tarnala, Tiviä, Tyrjä


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkan määrästä tehtiin suostumus, jonka keisarillinen alimaaoikeus Sortavalassa vahvisti 13.12.1788. Papiston palkasta keisarillisen senaatin päätös 10.10.1857. Kirkkoherran virkataloon kuului Poutalan ulkopalsta, 16 kilometrin päässä virkatalosta, mikä virkatalo sai vapaavuosien loputtua viljellyn suon 1892, jonka suuruus oli 115 tynnyrinalaa ja 25 kapanalaa. Virkataloon kuului myös Mehtosuon kappale. Kappalaisen virkatalo oli ensin Huotikkalassa, mutta vaihdettiin tilaan Oravaniemen kylässä noin 1709. Kappalaisen virkatalon rakentamisesta keisarillisen senaatin päätös 24.7.1867.


Kirkkoherrat

(1632)–1646 Klement Laurentii

1650 Henricus Petri Hoffman

1658–1680 Mathias Mathiae Lasonius

1690–1707 Reinhold von Holl

1724–1736 Kristian Cajander

1737–1742 Kristian Cajander nuorempi

1743–1749 Johan Hoffrén

1794–1817 Henrik Fenander

1863–1901 Klas Collan

1929–1931 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa


Kappalaiset

1641 Henricus

1662–1663 Paulus Johannes

1682–1693 Matthias Mathiae Haukilainen

1693–1709 Jakob Europaeus

1724–1736 Mathias Europaeus

1750–1754 Fredrik Johan Pomoell

1755–1766 Thomas Hulkovius

1866–1871 Johan Hymander

1896–1911 Erik Snellman

1925–1929 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa


Apupapit

1688 Jacob Europaeus


Ylimääräiset papit

1809 Georg Alexander Örn, vt. kirkkoherran apulainen

1809 Isaak Emanuel Europaeus, vt. kirkkoherra

1812–1818 Isaak Emanuel Europaeus, vt. kirkkoherra

1812–1815 Karl Josef Europaeus, välisaarnaaja

1815–1819 Johan Henrik Zweygberg, välisaarnaaja

1817–1821 Johan Emanuel Lassenius, kappalaisen apulainen

1821–1826 Axel Abraham Johnsson, papin apulainen

1823–1838 Fredrik Vilhelm Europaeus, kappalaisen apulainen

1829–1833 Henrik Sonné, kirkkoherran apulainen

1833–1839 Karl Fredrik Strandman, kirkkoherran apulainen

1838–1843 Jonas Justén, kappalaisen sijainen, vt. kappalainen

1839–1841 Henrik Jonatan Melartin, kirkkoherran apulainen

1841–1847 Karl Johan Antell, kirkkoherran apulainen

1845–1846 Henrik Renqvist, kappalaisen apulainen

1846 Karl Mauritz Lagerstam, kappalaisen apulainen

1846–1864 Matias Ferdinand Stenbäck, kappalaisen apulainen

1847–1848 Gustaf Bäckström, kirkkoherran apulainen

1848–1850 Karl Fredrik Stegman, kirkkoherran apulainen

1850–1854 Effendi Elfvengren, kirkkoherran apulainen

1854–1867 Karl Filip Rönnholm, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1864–1865 Vilhelm Sjöström, kappalaisen apulainen

1871 Karl Anton Emerik Antell, kappalaisen apulainen

1871–1873 Otto Vilhelm Rokkanen, vt. kappalainen

1874 Karl Gustaf Forsblom, kirkkoherran apulainen

1875–1877 Frans Oskari Kekoni, kirkkoherran apulainen

1877–1878 Oskar Annala, kirkkoherran apulainen

1878–1880 Johan Vilhelm Ahlstedt, kirkkoherran apulainen

1880–1882 Antti Hälvä, kirkkoherran apulainen

1882–1885 Knut Axel Palmroth, kirkkoherran apulainen

1884 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen

1885 Johan Alexander Collan, vt. kappalainen

1885–1888 Gustaf Pettersson, kirkkoherran apulainen

1886–1889 Erik Johan Karanen, armovuoden saarnaaja, vt. kappalainen

1888–1890 Viktor Järvinen, kirkkoherran apulainen

1891–1894 Frans Henrik Snellman, kirkkoherran apulainen

1892–1895 Karl Mikael Mellberg, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1895 Matias Vilhelm Vikström, kirkkoherran apulainen

1895–1896 Otto Hjalmar Pakarainen, kirkkoherran apulainen

1896 Paavo Pakkanen, kirkkoherran apulainen

1896–1898 Elis Richard Ståhlhammar, kirkkoherran apulainen

1898–1899 Kustaa Bernhard Hytönen, kirkkoherran apulainen

1899–1900 Heikki Hukkanen, kirkkoherran apulainen

1900–1902 Viktor Immanuel Jakobson, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1902–1908 Daniel Klami, vt. kirkkoherra

1908–1911 Juhana Kustaa Sakkinen, vt. kirkkoherra

1911–1914 Tuomas Tuovinen, väliaikainen kappalainen

1911–1915 Leo Gummerus, kirkkoherran apulainen

1915 Jaakko Tiainen, kirkkoherran apulainen

1915–1918 Lauri Rautjärvi, kirkkoherran apulainen

1928–1929 Gunnar Olander, vs. kirkkoherra

 

Arkisto


Parikkalan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1780, tilikirjat vuodesta 1744 ja historiakirjat vuodesta 1765. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1744–1916.


Kirkko tuhoutui ukkosen tulesta 1808, jolloin osa arkistoa tuhoutui.


Kansallisarkisto on digitoinut Parikkalan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

51 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page