top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Jääski

Päivitetty: 30. heinäk.


Rajakartta: Jääski

Jääsken kihlakunta mainitaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Seurakunta lienee perustettu 1300-luvulla ja oma kirkkoherra mainitaan 1415. Kirkkoherra vietiin vankeuteen 1592 sen jälkeen, kun venäläiset olivat pahoin ryöstäneet pitäjää. Seurakunnan Pyhän Pietarin nimikkokirkko sijaitsi aluksi Vuoksen läntisellä rannalla pari kilometriä ylempänä myöhempää paikkaa, jonne kirkko siirrettiin 1612. Seurakunta oli Viipurin kymnaasin teologian lehtorin anneksina 1668–1672. Uusi kirkko rakennettiin 1693, jolloin sen kerrotaan olleen järjestyksessään seurakunnan neljäs kirkko. Uudenkaupungin rauhassa 1723 pitäjän pohjoinen puoli ja kirkko jäivät Ruotsin puolelle, ja seurakunta kuului Haminan konsistoriin vuodesta 1743. Kirkkoa ryöstettiin ja pappila poltettiin 1.3.1742. Uusi kirkko rakennettiin 1844 ja kirkko vihittiin käyttöön 1846. Jääsken kunta perustettiin 1869.


Seurakunnasta on aikoinaan erotettu itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi Antrea, Ruokolahti ja Rautjärvi. Joutsenon uuteen emäseurakuntaan liitettiin osia Ruokolahdesta 1639. Seurakuntaan kuulunut Kirvun kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan kirkkoherrakuntaan 1903.


Osa Jääsken kunnasta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput alueet liitettiin Imatran, Joutsenon ja Ruokolahden kuntiin 1946. Jääsken seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Jääsken luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Anjalaan, Kuusankoskelle ja Elimäelle.


Muut nimet

Haikola, Jääskis, Pyhän Pietarin kirkko, St: Peters kyrka, S:t Petri


Maakirjakylät

Ahola, Ahtiala, Ahvola, Eevala, Einola, Haikola, Hallikkala, Hirlammi, Hyppölä, Hämälä, Ihalempiälä, Jakola, Jakovalta, Järvenkylä, Kamajauhola, Kaplahala, Kasila, Kemppilä, Kiljolanmaa, Kirkonkylä, Kiurula, Kokkola, Kostiala, Kuurmanpohja, Kyyrölä, Kärniemi, Kärkkälä, Kärättilä, Laitila, Laukkala, Littula, Lokkarila (Klockarila), Lottola, Myllylä, Niemi, Näträmälä, Oravala, Pajarila, Patjaala, Pelkola, Penttilä (Bengtilä), Pieppola, Puujalkala, Päähkälälä, Ranssila (Franzila), Riikola, Rikkola, Rossila, Rouhiala, Räikkölä, Seppälä, Soperonmaa, Suikkala, Sunila, Teppanala, Tollola, Velkula, Vetelälä, Virola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Sunilan tila annettiin kirkkoherran virkatalon prebendaksi 19.7.1620. Pappila sai 1/2 jo aiemmin pappilaan kuulunutta veromaata Haikolan kylästä kuninkaan kirjeellä 12.4.1627. Kirkon siirryttyä kahdeksan virstaa alemmaksi pappilan paikkaa, Kostialan säterinomistaja antoi kirkolle maakaistaleen, jossa sittemmin kirkko, hautausmaa ja pappila sijaitsivat. Pappilan päärakennuksen kerrotaan olleen aikoinaan yksi Suomen komeimmista pappilarakennuksista.


Kappalainen sai verovapauden eräälle lähellä kirkkoa sijainneelle tilalle 24.7.1651. Kappalainen oli jo 15 vuotta aiemmin ottanut saman, silloin autiona olleen tilan viljelykseen. Suikkalan virkataloon kuului 1/2 Salakan autiomaata.


Kirkkoherran palkasta sääti kuninkaan käskykirje 12.7.1569, että se oli oleva 30 markkaa, yksi lästi rukiita ja yksi lästi maltaita. Vuonna 1572 palkka oli 119 markkaa, kaksi lästiä rukiita ja kaksi lästiä maltaita. Seuraavana vuonna palkka jaettiin siten, että Ruokolahden kirkkoherra sai siitä puolet. Papiston palkasta varhaisempina aikoina on merkitty, että se maksettiin vanhan tavan mukaan ja hallitseva senaatti vahvisti käytännön 25.9.1769. Papiston palkasta annettiin päätöksiä 22.7.1870 ja 8.9.1871. Papinvirkojen avoinaiseksi julkistamisesta ehdollisesti keisarillinen käskykirje 26.11.1866.


Kirkkoherrat

1415 Jonis

–1511 Peder

1538– Knut

–1550 Thomas

1551–1561 Martinus Henrici

1562–1568 Nicolaus Petri Posse

1569–1597 Andreas Andreae Korhonius

1598–1602 Matthias Petri

1602–1611 Canutus Nicolai

1612–1634 Bartholdus Andreae Kettunius

1634–1650 Johannes Thomae Lacmannus

1652–1667 Kristiern Olai Winter

1672–1673 Andreas Henrici Heinricus

1705–1712 Ernst Gestrinius

1714–1723 Gustaf Orraeus

1725–1742 Thomas Punderus

1745–1753 Peter Warell

1763–1787 Esaias Polack

1803–1840 Fabian Bergstein

1909–1940 Antti Lappalainen

1941–1943 Mauno Ilmari Kuusi, vt.

1943–1948 Juho Silvennoinen


Kappalaiset

1560 Nils

Andrea Thomae Kettunius

–1612 Bartholdus Andreae Kettunis

1613–1614 Petrus Nicolai

1624–1634 Johannes Thomae

1635–1666 Magnus Bartholdi Kettunis

1667–1692 Magnus Alopaeus

1693–1694 Erik Kekonius

1694–1710 Gustaf Orraeus

1722–1743 Johan Ahlqvist

1746–1790 Matthias Ahlqvist

1798–1803 Karl Rein

1805–1825 Mikael Vilhelm Lilius

1844–1853 Johan Adolf Aurén

1866–1886 David Sirelius

1889–1890 Paavo Poutiainen

1891–1902 Sakari Kontio

1905–1921 Juho Koskinen

1922–1940 Antti Jalmari Pulkkinen


Apupapit

–1744 C. J. Winter, ylimääräinen apulaispappi

1744–1746 Matthias Ahlqvist, virka- ja armovuoden saarnaaja

1753–1759 H. Laviander, kirkkoherran apulainen

1761 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen

1772–1773 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen

1770–1780 Johan Ahlqvist, kappalaisen apulainen

1781–1791 Karl Fredrik Kuhlhelm, kappalaisen apulainen

1782–1789 S. G. (S. W.) Löfberg, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja

1800–1805 Mikael Vilhelm Lilius, kirkkoheran apulainen, armovuoden saarnaaja

1803–1809 Gustaf Lilius, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen

1809–1821 Anders Gjös, kirkkoherran apulainen

1824–1825 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen

1825 Fredrik Vilhelm Europaeus, virkavuoden saarnaaja

1825 Axel Abraham Johnsson, virkavuoden saarnaaja

1825–1828 Gabriel Österberg, virkavuoden saarnaaja

1826–1829 Johan Adolf Aurén, kirkkoherran apulainen

1829 Petter Johan Fredrik Brofeldt, kirkkoherran apulainen

1829–1834 Berndt Magnus Ziliacus, kirkkoherran apulainen

1834 Karl Alfred Nystén, kirkkoherran apulainen

1834–1837 Karl Fredrik Kockström, kirkkoherran apulainen

1837–1840 Albert Sarén, kirkkoherran apulainen

1840 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen

1840–1844 Anders Vinter, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1843–1846 Vilhelm Ludvig Lundán, kirkkoherran apulainen

1846–1848 Gregorius Monell, kirkkoherran apulainen

1848–1863 Alexander Fernberg, kirkkoherran apulainen

1853–1855 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter, virka- ja armovuoden saarnaaja

1855–1856 Anders Rosberg, armovuoden saarnaaja

1863–1866 Ulrik Siegberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1879 Jaakko Haniel Päivärinta, kappalaisen apulainen

1881–1885 Johan Auvinen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1882–1883 Frans Viktor Hollming, kirkkoherran apulainen

1883–1885 Gustaf Elis Bergroth, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1885–1886 Adolf Hakkarainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1885 Johannes Smolander, vt. kappalainen

1885–1886 Herman Miettinen, vt. kappalainen

1886–1887 Johan Friman, vt. kappalainen

1887–1889 Oskar Herman Bergström, vt. kappalainen

1890 Paavo Pitkänen, vt. kappalainen

1890–1891 Ernst Gustaf Sundén, vt. kappalainen

1892 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen

1893–1894 Niilo Vitikainen, kirkkoherran apulainen

1895–1897 Taavi Inkeroinen, kirkkoherran apulainen

1897 Karl Mikael Mellberg, kirkkoherran apulainen

1897–1899 Johan Hotinen, kirkkoherran apulainen

1900–1901 Erlan Pispala, kirkkoherran apulainen

1901 Kaarlo Teodor Nikolai Hulkkonen, papiston apulainen

1901–1905 Paavo Iikka Paunu, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra

1902–1905 Emil Nyholm, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1906–1909 Yrjö Juhani Hofström, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1923–1926 Yrjö Hirvonen

1933–1936 Jaakko Keppo

1936–1938 Veli Heimonen

1938–1940 Ilmar Kettunen

 

Arkisto


Jääsken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1692, tilikirjat vuodesta 1728 ja historiakirjat vuodesta 1682. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1986.


Seurakunnan rippikirjoja tutkiessa on hyvä huomata, että 1800-luvun puolivälistä lähtien kirjoissa oli käytäntönä jaotella Jääsken kylät kahteen ryhmään sen mukaan, sijaitsiko kylä seurakuntaa halkonen Vuoksen itä- vai länsipuolella. Kirkkoherra Ernst Gestrinin mainitaan vieneen isonvihan aikana kirkonkirjat Ruotsiin.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Kansallisarkisto on digitoinut Jääsken seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.


Linkit

290 katselukertaa

Hae

bottom of page