Jääsken kihlakunta mainitaan Pähkinäsaaren rauhassa 1323. Seurakunta lienee perustettu 1300-luvulla ja oma kirkkoherra mainitaan 1415. Kirkkoherra vietiin vankeuteen 1592 sen jälkeen, kun venäläiset olivat pahoin ryöstäneet pitäjää. Seurakunnan Pyhän Pietarin nimikkokirkko sijaitsi aluksi Vuoksen läntisellä rannalla pari kilometriä ylempänä myöhempää paikkaa, jonne kirkko siirrettiin 1612. Seurakunta oli Viipurin kymnaasin teologian lehtorin anneksina 1668–1672. Uusi kirkko rakennettiin 1693, jolloin sen kerrotaan olleen järjestyksessään seurakunnan neljäs kirkko. Uudenkaupungin rauhassa 1723 pitäjän pohjoinen puoli ja kirkko jäivät Ruotsin puolelle, ja seurakunta kuului Haminan konsistoriin vuodesta 1743. Kirkkoa ryöstettiin ja pappila poltettiin 1.3.1742. Uusi kirkko rakennettiin 1844 ja kirkko vihittiin käyttöön 1846. Jääsken kunta perustettiin 1869.
Seurakunnasta on aikoinaan erotettu itsenäisiksi kirkkoherrakunniksi Antrea, Ruokolahti ja Rautjärvi. Joutsenon uuteen emäseurakuntaan liitettiin osia Ruokolahdesta 1639. Seurakuntaan kuulunut Kirvun kappeli erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858. Seurakunnasta liitettiin osia perustettuun Nuijamaan kirkkoherrakuntaan 1903.
Osa Jääsken kunnasta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja loput alueet liitettiin Imatran, Joutsenon ja Ruokolahden kuntiin 1946. Jääsken seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Jääsken luovutettujen kylien asukkaat sijoitettiin Anjalaan, Kuusankoskelle ja Elimäelle.
Muut nimet
Haikola, Jääskis, Pyhän Pietarin kirkko, St: Peters kyrka, S:t Petri
Maakirjakylät
Ahola, Ahtiala, Ahvola, Eevala, Einola, Haikola, Hallikkala, Hirlammi, Hyppölä, Hämälä, Ihalempiälä, Jakola, Jakovalta, Järvenkylä, Kamajauhola, Kaplahala, Kasila, Kemppilä, Kiljolanmaa, Kirkonkylä, Kiurula, Kokkola, Kostiala, Kuurmanpohja, Kyyrölä, Kärniemi, Kärkkälä, Kärättilä, Laitila, Laukkala, Littula, Lokkarila (Klockarila), Lottola, Myllylä, Niemi, Näträmälä, Oravala, Pajarila, Patjaala, Pelkola, Penttilä (Bengtilä), Pieppola, Puujalkala, Päähkälälä, Ranssila (Franzila), Riikola, Rikkola, Rossila, Rouhiala, Räikkölä, Seppälä, Soperonmaa, Suikkala, Sunila, Teppanala, Tollola, Velkula, Vetelälä, Virola
Naapuriseurakunnat
Papisto
Sunilan tila annettiin kirkkoherran virkatalon prebendaksi 19.7.1620. Pappila sai 1/2 jo aiemmin pappilaan kuulunutta veromaata Haikolan kylästä kuninkaan kirjeellä 12.4.1627. Kirkon siirryttyä kahdeksan virstaa alemmaksi pappilan paikkaa, Kostialan säterinomistaja antoi kirkolle maakaistaleen, jossa sittemmin kirkko, hautausmaa ja pappila sijaitsivat. Pappilan päärakennuksen kerrotaan olleen aikoinaan yksi Suomen komeimmista pappilarakennuksista.
Kappalainen sai verovapauden eräälle lähellä kirkkoa sijainneelle tilalle 24.7.1651. Kappalainen oli jo 15 vuotta aiemmin ottanut saman, silloin autiona olleen tilan viljelykseen. Suikkalan virkataloon kuului 1/2 Salakan autiomaata.
Kirkkoherran palkasta sääti kuninkaan käskykirje 12.7.1569, että se oli oleva 30 markkaa, yksi lästi rukiita ja yksi lästi maltaita. Vuonna 1572 palkka oli 119 markkaa, kaksi lästiä rukiita ja kaksi lästiä maltaita. Seuraavana vuonna palkka jaettiin siten, että Ruokolahden kirkkoherra sai siitä puolet. Papiston palkasta varhaisempina aikoina on merkitty, että se maksettiin vanhan tavan mukaan ja hallitseva senaatti vahvisti käytännön 25.9.1769. Papiston palkasta annettiin päätöksiä 22.7.1870 ja 8.9.1871. Papinvirkojen avoinaiseksi julkistamisesta ehdollisesti keisarillinen käskykirje 26.11.1866.
Kirkkoherrat
1415 Jonis
–1511 Peder
1538– Knut
–1550 Thomas
1551–1561 Martinus Henrici
1562–1568 Nicolaus Petri Posse
1569–1597 Andreas Andreae Korhonius
1598–1602 Matthias Petri
1602–1611 Canutus Nicolai
1612–1634 Bartholdus Andreae Kettunius
1634–1650 Johannes Thomae Lacmannus
1652–1667 Kristiern Olai Winter
1672–1673 Andreas Henrici Heinricus
1675–1678 Marcus Georgii Helsingius
1680–1705 Paulus Matthiae Heintzius
1705–1712 Ernst Gestrinius
1714–1723 Gustaf Orraeus
1725–1742 Thomas Punderus
1745–1753 Peter Warell
1755–1762 Michael Gustavi Lilius
1763–1787 Esaias Polack
1788–1802 Gustaf Michaelis Lilius
1803–1840 Fabian Bergstein
1842–1865 Alexander Joakim Tesche
1866–1881 Karl Gustaf Dahlgren
1882–1883 Karl Gustaf Vivolin
1886–1903 Gustaf Adolf Holmström
1905–1906 Gustaf Elis Bergroth
1909–1940 Antti Lappalainen
1941–1943 Mauno Ilmari Kuusi, vt.
1943–1948 Juho Silvennoinen
Kappalaiset
1560 Nils
Andrea Thomae Kettunius
–1612 Bartholdus Andreae Kettunis
1613–1614 Petrus Nicolai
1624–1634 Johannes Thomae
1635–1666 Magnus Bartholdi Kettunis
1667–1692 Magnus Alopaeus
1693–1694 Erik Kekonius
1694–1710 Gustaf Orraeus
1722–1743 Johan Ahlqvist
1746–1790 Matthias Ahlqvist
1791–1797 Karl Fredrik Kuhlhelm
1798–1803 Karl Rein
1805–1825 Mikael Vilhelm Lilius
1828–1843 Gustaf Fredrik Melart
1844–1853 Johan Adolf Aurén
1856–1865 Klas Gustaf Beyrath
1866–1886 David Sirelius
1889–1890 Paavo Poutiainen
1891–1902 Sakari Kontio
1905–1921 Juho Koskinen
1922–1940 Antti Jalmari Pulkkinen
Apupapit
–1744 C. J. Winter, ylimääräinen apulaispappi
1744–1746 Matthias Ahlqvist, virka- ja armovuoden saarnaaja
1753–1759 H. Laviander, kirkkoherran apulainen
1761 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen
1772–1773 A. J. Ithimaeus, kirkkoherran apulainen
1770–1780 Johan Ahlqvist, kappalaisen apulainen
1781–1791 Karl Fredrik Kuhlhelm, kappalaisen apulainen
1782–1789 S. G. (S. W.) Löfberg, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja
1800–1805 Mikael Vilhelm Lilius, kirkkoheran apulainen, armovuoden saarnaaja
1803–1809 Gustaf Lilius, kappalaisen apulainen, kirkkoherran apulainen
1809–1821 Anders Gjös, kirkkoherran apulainen
1824–1825 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen
1825 Fredrik Vilhelm Europaeus, virkavuoden saarnaaja
1825 Axel Abraham Johnsson, virkavuoden saarnaaja
1825–1828 Gabriel Österberg, virkavuoden saarnaaja
1826–1829 Johan Adolf Aurén, kirkkoherran apulainen
1829 Petter Johan Fredrik Brofeldt, kirkkoherran apulainen
1829–1834 Berndt Magnus Ziliacus, kirkkoherran apulainen
1834 Karl Alfred Nystén, kirkkoherran apulainen
1834–1837 Karl Fredrik Kockström, kirkkoherran apulainen
1837–1840 Albert Sarén, kirkkoherran apulainen
1840 Karl Johan Cederblad, kirkkoherran apulainen
1840–1844 Anders Vinter, välisaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1843–1846 Vilhelm Ludvig Lundán, kirkkoherran apulainen
1846–1848 Gregorius Monell, kirkkoherran apulainen
1848–1863 Alexander Fernberg, kirkkoherran apulainen
1853–1855 Frans Karl Otto Vilhelm Vinter, virka- ja armovuoden saarnaaja
1855–1856 Anders Rosberg, armovuoden saarnaaja
1863–1866 Ulrik Siegberg, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra
1879 Jaakko Haniel Päivärinta, kappalaisen apulainen
1881–1885 Johan Auvinen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1882–1883 Frans Viktor Hollming, kirkkoherran apulainen
1883–1885 Gustaf Elis Bergroth, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1885–1886 Adolf Hakkarainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1885 Johannes Smolander, vt. kappalainen
1885–1886 Herman Miettinen, vt. kappalainen
1886–1887 Johan Friman, vt. kappalainen
1887–1889 Oskar Herman Bergström, vt. kappalainen
1890 Paavo Pitkänen, vt. kappalainen
1890–1891 Ernst Gustaf Sundén, vt. kappalainen
1892 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen
1893–1894 Niilo Vitikainen, kirkkoherran apulainen
1895–1897 Taavi Inkeroinen, kirkkoherran apulainen
1897 Karl Mikael Mellberg, kirkkoherran apulainen
1897–1899 Johan Hotinen, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Erlan Pispala, kirkkoherran apulainen
1901 Kaarlo Teodor Nikolai Hulkkonen, papiston apulainen
1901–1905 Paavo Iikka Paunu, kirkkoherran apulainen, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1902–1905 Emil Nyholm, vs. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1906–1909 Yrjö Juhani Hofström, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1923–1926 Yrjö Hirvonen
1933–1936 Jaakko Keppo
1936–1938 Veli Heimonen
1938–1940 Ilmar Kettunen
Arkisto
Jääsken seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1692, tilikirjat vuodesta 1728 ja historiakirjat vuodesta 1682. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1681–1986.
Seurakunnan rippikirjoja tutkiessa on hyvä huomata, että 1800-luvun puolivälistä lähtien kirjoissa oli käytäntönä jaotella Jääsken kylät kahteen ryhmään sen mukaan, sijaitsiko kylä seurakuntaa halkonen Vuoksen itä- vai länsipuolella. Kirkkoherra Ernst Gestrinin mainitaan vieneen isonvihan aikana kirkonkirjat Ruotsiin.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Jääsken seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.
Comments