top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Rautjärvi

Seurakuntaan kuuluneet Purnujärvi ja Torsanjärvi mainitaan Pähkinäsaaren rajapaikkoina rajakirjassa 1323, ja Rautjärven sanotaan sijainneen Venäjän rajalla 1500. Perustettiin Ruokolahden kappeliksi noin 1693, jolloin seurakunnalla ei ollut vielä omaa pappia. Ruokolahden toisen kappalaisen virkatalon hankkimisen jälkeen Viipurin tuomiokapituli päätti 27.8.1700, että tämä kappalainen muuttaisi Rautjärvelle. Uutta kirkkoa varten mainitaan kannetun kolehtia 1732 ja sen myötä rakennetun kirkon polttivat venäläiset sodassa 1741. Väliaikainen kirkko rakennettiin 1744 ja kolmas kirkko 1776, joka paloi ilmeisessä murhapoltossa 7.7.1872. Vuonna 1813 rakennetun kellokastarin poltti ukkosen tuli 25.6.1847. Hakemukseen päästä omaksi kirkkoherrakunnaksi annettiin kieltävä päätös 13.4.1835. Erotettiin Ruokolahdesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 31.10.1859, jolloin se määrättiin kirkkoherran ja tämän palkkaaman apulaisen hoidettavaksi. Seurakuntaan liitettiin Hiitolan emäseurakuntaan kuulunut Ilmeen rukoshuonekunta ja Kirvun Lankilan kylä keisarillisen senaatin päätöksellä 16.6.1897, jolloin sen manttaaliluku tuli olemaan 32,45.


Kylät

Haakanala, Hallilanmäki, Hiivaniemi, Hinkkala, Hynnilä, Ilmee, Jurvala, Kalpiala, Kekäleniemi, Kokkola, Kopsala, Korjola, Korpijärvi, Lankila, Latvajärvi, Miettilä, Niskapietilä, Partila, Pirhola, Purnujärvi, Rautjärvi, Siisiälä, Torsansalo, Uimola, Untamo, Vähikkälä, Viimola


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 1.12.1838.


Kirkkoherrat

1861–1871 Johannes Hertz

1871–1885 Otto Gustaf Blomgren, ensin vt. kirkkoherra

1891–1901 Herman Vauhkonen


Kappalaiset

1698–1712 Simon Kexlerus

1716–1741 Johan E. Hammerman

1768–1777 Karl Johan Langell

1791–1800 Peter Ursin

1801–1836 Karl Tapenius

1856–1861 Johannes Hertz, virka lakkautettiin


Ylimääräiset papit

1800–1801 Karl Tapenius, armovuodensaarnaaja

1830–1833 Peter David Stark, apulainen

1834 Berndt Magnus Zilliacus, apulainen

1836 Adolf Lyra, välisaarnaaja

1836–1839 Karl Magnus Alopæus, välisaarnaaja

1855–1856 Gustaf Robert Böök, virkavuodensaarnaaja

1856 Anders Rosberg, armovuodensaarnaaja

1850–1864 Otto Gustaf Blomgren, vt. kappalainen, apulainen

1878 Johan Vilhelm Ahlstedt, kirkkoherranapulainen

1880 Peter Härkönen, kirkkoherranapulainen

1882 Anders Hälvä, virallinen apulainen

1883–1888 Karl Robert Tavast, vt. kirkkoherra

1886–1888 Karl Robert Tavast, vt. kirkkoherra

1886 Paavo Pitkänen, virallinen apulainen

1888–1891 Oskar Herman Bergström, virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1890 Gustaf Henrik Kauppila, virallinen apulainen

1891 Nestor Nordling, virallinen apulainen

1892–1895 Viktor Pusa, virallinen apulainen

1898–1901 Niilo Pispala, virallinen apulainen

1901 Juhana Kustaa Sakkinen, virallinen apulainen

1901–1905 Kaarle Teodor Nikolai Hulkkonen, virallinen apulainen, vt. kirkkoherra

1905–1909 Antti Hälvä, kirkkoherranapulainen, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Rautjärven seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1858, tilikirjat vuodesta 1745 ja historiakirjat vuodesta 1746. Seurakunnan arkistosta on vain osa säilytyksessä mikrokuvatussa muodossa Kansallisarkisto Mikkelissä ja alkuperäisiä kirkonkirjoja ei ole luovutettu arkistoon.


Suurin osa seurakunnan kirkonarkistoa tuhoutui pappilan palossa 31.7.1856. Alkuaan luultiin koko arkiston tuhoutuneen, mutta pappilan palossa säilyi syntyneiden luettelot vuosilta 1746–1776, vihittyjen luettelot vuosilta 1756–1789 ja kuolleitten luettelot vuosilta 1746–1783 sekä kirkon tilit 1746–1752, kaikki samana yhtenä siteenä.


Linkit

12 katselukertaa

Hae

bottom of page