Jääsken pitäjään kuuluneeseen Ala-Vuoksen seutuun anottiin rakennettavaksi oma kirkko, jota varten mainitaan vedetyn tukkeja Hatulankylän Lusikkasaareen 1688. Anomukseen ei kuitenkaan suostuttu. Vuoden 1722 rajakäynnin jälkeen lohkaistiin Jääsken eli Pietarin kirkon pitäjästä eteläpuolisko, noin 150 tilaa, Venäjälle kuuluvaksi. Pyhä hallitseva synodi Pietarissa suostui anomukseen kirkon rakentamisesta 21.10.1724. Kirkko rakennettiin Hatulan kylään 1725 ja se vihittiin käyttöön 13.2.1726. Se nimettiin Pyhän Andrean kirkoksi Jääsken emäseurakunnan Pyhän Pietarin veljen mukaan. Kirkko mainitaan rappeutuneena 1767. Koska matka useasta kylästä oli lyhyempi Kirvun ja Jääsken kirkoille kuin seurakunnan omalle kirkolle, annettiin konsistoriaalitarkastuksessa 9.3.1768 lupa, että edellä mainittujen pitäjien papisto saisi olla näille kyläläisille avuksi taksan mukaan. Nämä oikeudet poistettiin, kun Kirvu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858, ja sanotut kylät liitettiin Kirvun ja Jääsken pitäjiin. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi keisarillisella käskykirjeellä 6.10.1838 ja anneluonto lakkautettiin 10.1.1865. Anomukseen rukoushuoneen rakentamisesta Koskiselän kylään antoi keisari kieltävän päätöksen 7.2.1868. Seurakunnan osista muodostettiin Vuoksenrannan itsenäinen kirkkoherrakunta 1913.
Antrean kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan ja kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Antrean seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949, jonka jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Antrean asukkaat sijoitettiin Riihimäelle, Hausjärvelle, Vanajalle, Lopelle ja Janakkalaan.
Muut nimet
S:t Andreae
Maakirjakylät
Antreala, Hannila, Hatula, Henttola, Häklilä, Hännikkälänniemi, Iivola, Ikävalko, Ilmatoivola, Jaakonsaari, Kaltovedenmaa, Kaukola, Kavantjärvi, Kekinniemi, Kilpiälä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari, Kuukauppi, Liikola, Mansikkala, Meskala, Mälkiälä, Noskua, Olkinuora, Ollikkala, Paakkarila (Paukkarila), Partala, Patalahti, Pullila, Pöystilä, Rahikkala, Rantapaajala (Paajala), Räikkölä, Saviniemi, Seitsola, Sokkala, Sokuranmaa, Syvälahti, Talikkala, Taurukoljola, Variksela, Vihiniemi
Naapuriseurakunnat
Papisto
Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 13.10.1766 ja se vahvistettiin 25.9.1769. Uudet suostumukset vahvistettiin 5.6.1847 ja 15.10.1868. Papinpaikkojen avonaiseksi julistamisesta keisarillisen senaatin päätös 26.11.1866. Osa kirkon vanhaa kalustoa annettiin tuomiokapitulin luvalla Viipurin museolle 1895.
Kirkkoherrat
1726–1745 Samuel Alopaeus, nimitettiin virkaan 1724
1746–1757 Johan Schwindt
1757–1763 Johan Lindström
1764–1780 Johan Laurenius
1780–1791 Lars Schwindt
1794–1803 David Starck
1838–1846 August Lorenz Vendell
1846–1863 Gustaf Adolf Cajander
1863–1867 Kristian Emanuel Calonius
1867–1878 Henrik Konstantin Corander
1881–1882 Anders Gustaf Hahl
1886–1900 Karl Robert Malmström
1902–1917 Petter Alfred Eriksson
1918 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra
1919–1931 Frans Edvard Salokas
1932–1943 Johannes Samuel Herbert Pihlamaa
1944–1948 Bruuno Kunnala
1949 Viljo–Kustaa Kuuliala, vt. kirkkoherra
Kappalaiset
1732–1739 Peter Urenius
1739–1759 Kristofer Hoppius
1760–1780 Lars Schwindt
1781–1813 Anders Saelan
1815–1833 Daniel Saelan
1835–1858 Johan Reinhold Winter
1861–1879 David Toikka
1883–1905 Karl Johan Gyllenbögel
1908–1912 Daniel Klami
1913 Frans Arvi Wasama, vt. kappalainen
1914–1921 Wilhelm Ferdinand Korvenheimo
1922–1924 Tuure Valdemar Toivio
1925–1931 Vihtori Heinikainen
1932–1933 Armas Veikko Österberg
1934 Jalmar Ignatius Aarnio
1935–1949 Veikko Leonard Kari
Apupapit ja armovuodensaarnaajat
1742–1743 H. J. Moberg, kirkkoherran apulainen
1743–1745 S. H. Passelberg
1745–1746 J. Schwindt, kirkkoherran sijainen
1757–1760 L. Schwindt, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen
1760–1762 J. A. Krook, kirkkoherran apulainen
1764 E. Gummeer, virallinen apulainen
1772–1774 F. G. Palmaeus, kirkkoherran apulainen
1778–1781 H. G. (H. W.) Wolter, virallinen apulainen
1788–1794 G. C. Schwindt, kirkkoherran apulainen, armonvuoden saarnaaja
1795–1799 F. E. Strandman, kirkkoherran apulainen
1799–1801 Joël Stubbe, kirkkoherran apulainen
1803 Johan Wirén, kirkkoherran apulainen
1803–1804 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen
1806–1813 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen
1815 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen
1831–1838 Alexander Benedikt Zilliacus, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja
1858–1860 Gustaf Bäckström, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja
1860–1861 Albert Boman, armovuoden saarnaaja, kappalaisen sijainen
1883–1884 Otto Magnus Hahl, virka- ja armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen
1884–1886 Otto Vilhelm Olander, armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen
Ylimääräiset papit
1803–1804 Fredrik Emanuel Strandman, kirkkoherran sijainen
1825–1827 David Alexander Metén, kirkkoherran apulainen
1827–1830 Ulrik Vilhelm Charenius, kirkkoherran apulainen
1838 Berndt Magnus Zilliacus, välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen
1870–1872 Frans Ludvig Bengelsdorff, kirkkoherran apulainen ja sijainen
1872–1875 Karl Vilhelm Silfvenius, kirkkoherran sijainen
1874–1877 Karl Fredrik Toikka, kappalaisen apulainen
1875–1877 William Veckman, kirkkoherran sijainen
1877–1883 Karl Fredrik Toikka, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1879–1880 Johan Emil Lindegren, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen
1887–1888 Vilhelm Mårtensson, kirkkoherran apulainen
1888–1889 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen
1889 Gustaf Alfred Tanner, kirkkoherran apulainen
1889–1891 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen
1891–1892 Anders Hälvä, kirkkoherran apulainen
1892 Anders Kristofer Kuhlman, kirkkoherran apulainen
1892 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen
1892–1894 Otto Magnus Hahl, kirkkoherran apulainen
1892–1893 Erland Villehad Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen
1894–1895 Taavi Inkeroinen, kirkkoherran apulainen
1895–1898 Vilhelm Ferdinand Fagerlund, kirkkoherran apulainen
1898–1899 Frans Hjalmar Prins, kirkkoherran apulainen
1899–1900 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja
1900–1901 Bror Eemeli Fagerlund, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen
1901 Paavo Pakkanen, vt. kirkkoherra
1901–1902 Niilo Vitikainen, vt. kirkkoherra
1901–1904 Erland Villehad Gyllenbögel, kappalaisen apulainen
1904 Johan Teodor Bäckman, kappalaisen apulainen
1905–1907 Paavo Iikka Paunu, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja
1908 Anshelm Pärnänen, kappalaisen apulainen, virallinen armovuodensaarnaaja
Arkisto
Antrean seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1724–1900-luku. Kirjallisuudessa esiintynyt tieto, että seurakunnan kirkonkirjat alkaisivat vuodesta 1747, on virheellinen.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Antrean seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.