top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Antrea

Jääsken pitäjään kuluneesee niin kutsuttuun Ala-Vuoksen seutuun anottiin rakennettavaksi oma kirkko, jota varten mainitaan vedetyn tukkeja Hatulankylän Lusikkasaareen 1688, mutta anomukseen ei suostuttu. Vuoden 1722 rajakäynnin jälkeen lohkaisiin Jääsken eli Pietarin kirkon pitäjästä etäpuolisko, noin 150 tilaa, Venäjälle kuuluvaksi. Pyhä hallitseva synodi Pietarissa suostui anomukseen kirkon rakentamisesta 21.10.1724, se rakennettiin Hatulan kylään 1725 ja vihittiin käyttöön 13.2.1726, jolloin siitä tuli Pyhän Andrean nimikko, Jääsen emäseurakunnan Pyhän Pietarin veljen nimi. Kirkko mainitaan rappeutuneena 1767. Koska matka useasta kylästä oli lyhyempi Kirvun ja Jääsken kirkoille kuin seurakunnan omalle kirkolle, annettiin kosistoriaalitarkastuksessa 9.3.1768 lupa, että edellä mainittujen pitäjien papisto saisi olla näille kyläläisille avuksi taksan mukaan. Nämä oikeudet poistettiin sitten, kun Kirvu erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1858, ja sanotut kylät liitettiin Kirvun ja Jääsken pitäjiin. Seurakunta asetettiin Porvoon piispan anneksiksi keisarillisella käskykirjeellä 6.10.1838 ja anneluonto lakkautettiin 10.1.1865. Anomukseen rukoushuoneen rakentamisesta Koskiselän kylään antoi keisari kieltävän päätöksen 7.2.1868. Seurakunanan osista muodostettiin Vuoksenrannan itseäninen kirkkoherrakunta 1913. Seurakunta lakkautettiin Janakkalassa 1949.


Muut nimet

S:t Andreae


Kylät

Antreala, Häklilä, Hännikkälänniemi, Hannila, Hatula (Kirkonkylä), Henttola, Iivola, Ikävalkola, Ilmatoivola, Jaakonsaari, Kaltovedenmaa, Kaukola, Kekkilä, Kilpiälä, Koljola, Kukkola, Kuparsaari, Kuukauppi, Liikola, Mälkiälä, Mansikkala, Meskala (Rupola), Noskua, Olkinuora, Ollikkala, Paajala, Paakkarila, Partala, Patalahti, Pöystilä, Pullila, Rahikkala, Räikkölä, Salo-Hatula, Salo-Olkinuora, Saviniemi, Seitsola, Sokkala, Sokuranmaa, Syvälahti, Talikkala, Tauru, Variksela, Vihinniemi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta tutkimus kihlakunnanoikeudessa 13.10.1766 ja se vahvistettiin 25.9.1769. Uudet suostumukset vahvistettiin 5.6.1847 ja 15.10.1868. Papinpaikkojen avonaiseksi julistamisesta keisarillisen senaatin päätös 26.11.1866. Osa kirkon vanhaa kalustoa annettiin tuomiokapitulin luvalla Viipurin museolle 1895.


Kirkkoherrat

1726–1745 Samuel Alopaeus, nimitettiin virkaan 1724

1746–1757 Johan Schwindt

1757–1763 Johan Lindström

1764–1780 Johan Laurenius

1780–1791 Lars Schwindt

1794–1803 David Starck

1881–1882 Anders Gustaf Hahl

1918 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra


Kappalaiset

1732–1739 Peter Urenius

1739–1759 Kristofer Hoppius

1760–1780 Lars Schwindt

1781–1813 Anders Saelan

1815–1833 Daniel Saelan

1861–1879 David Toikka

1908–1912 Daniel Klami

1913 Frans Arvi Wasama, vt. kappalainen


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1742–1743 H. J. Moberg, kirkkoherran apulainen

1743–1745 S. H. Passelberg

1745–1746 J. Schwindt, kirkkoherran sijainen

1757–1760 L. Schwindt, armovuodensaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1760–1762 J. A. Krook, kirkkoherran apulainen

1764 E. Gummeer, virallinen apulainen

1772–1774 F. G. Palmaeus, kirkkoherran apulainen

1778–1781 H. G. (H. W.) Wolter, virallinen apulainen

1788–1794 G. C. Schwindt, kirkkoherran apulainen, armonvuoden saarnaaja

1795–1799 F. E. Strandman, kirkkoherran apulainen

1799–1801 Joël Stubbe, kirkkoherran apulainen

1803 Johan Wirén, kirkkoherran apulainen

1803–1804 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen

1806–1813 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen

1815 Daniel Saelan, kirkkoherran apulainen

1831–1838 Alexander Benedikt Zilliacus, kirkkoherran apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja

1858–1860 Gustaf Bäckström, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuoden saarnaaja

1860–1861 Albert Boman, armovuoden saarnaaja, kappalaisen sijainen

1883–1884 Otto Magnus Hahl, virka- ja armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen

1884–1886 Otto Vilhelm Olander, armovuoden saarnaaja, kirkkoherran sijainen


Ylimääräiset papit

1803–1804 Fredrik Emanuel Strandman, kirkkoherran sijainen

1825–1827 David Alexander Metén, kirkkoherran apulainen

1827–1830 Ulrik Vilhelm Charenius, kirkkoherran apulainen

1838 Berndt Magnus Zilliacus, välisaarnaaja, kirkkoherran sijainen

1870–1872 Frans Ludvig Bengelsdorff, kirkkoherran apulainen ja sijainen

1872–1875 Karl Vilhelm Silfvenius, kirkkoherran sijainen

1874–1877 Karl Fredrik Toikka, kappalaisen apulainen

1875–1877 William Veckman, kirkkoherran sijainen

1877–1883 Karl Fredrik Toikka, kappalaisen apulainen, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1879–1880 Johan Emil Lindegren, vt. kirkkoherra, vt. kappalainen

1887–1888 Vilhelm Mårtensson, kirkkoherran apulainen

1888–1889 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen

1889 Gustaf Alfred Tanner, kirkkoherran apulainen

1889–1891 Paavo Pitkänen, kirkkoherran apulainen

1891–1892 Anders Hälvä, kirkkoherran apulainen

1892 Anders Kristofer Kuhlman, kirkkoherran apulainen

1892 Knut Fabian Holmberg, kirkkoherran apulainen

1892–1894 Otto Magnus Hahl, kirkkoherran apulainen

1892–1893 Erland Villehad Gyllenbögel, kirkkoherran apulainen

1894–1895 Taavi Inkeroinen, kirkkoherran apulainen

1895–1898 Vilhelm Ferdinand Fagerlund, kirkkoherran apulainen

1898–1899 Frans Hjalmar Prins, kirkkoherran apulainen

1899–1900 Henrik Johan Helin, kirkkoherran apulainen, virkavuodensaarnaaja

1900–1901 Bror Eemeli Fagerlund, vt. kirkkoherra, kappalaisen apulainen

1901 Paavo Pakkanen, vt. kirkkoherra

1901–1902 Niilo Vitikainen, vt. kirkkoherra

1901–1904 Erland Villehad Gyllenbögel, kappalaisen apulainen

1904 Johan Teodor Bäckman, kappalaisen apulainen

1905–1907 Paavo Iikka Paunu, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, armovuodensaarnaaja

1908 Anshelm Pärnänen, kappalaisen virallinen armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Antrean seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1727, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1724. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1724–1900-luku. Kirjallisuudessa esiintynyt tieto, että seurakunnan kirkonkirjat alkaisivat vuodesta 1747, on virheellinen.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990 LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Hae

bottom of page