top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Uusikirkko (Viipurin lääni)

Mainitaan itsenäisenä kirkkoherrakuntana ja omana pitäjänä ainakin jo 1445, mitä ennen kuului samaan regaaliseen eli kuninkaallisen seurakuntaan Muolaan ja Kivennavan kanssa. Seurakuntaan kuulunut Juvankosken tehdasseurakunta lakkasi olemasta venäläisten tuhottua ruukin isonvihana ikana 1704 ja Kaukjärven eli Talpolan rukoushuonekunta lakkautettiin 1781. Seurakuntaan kuulunut Kuolemajärvi erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1863. Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1894. Uudenkirkon Harjun, Hämeen, Hötsölän, Jokelan, Kanneljärven, Kuuterselän, Liikolan ja Sykiälän kylät mudostettiin itsenäiseksi Kanneljärven kirkkoherrakunnaksi 1921 ja Tyrisevänkylä liitettiin Terijokeen 1923. Uudenkirkon kunta lakkautettiin 1948 ja seurakunta 1949.


Muut nimet

Nykyrka


Kylät

Airikkala, Anterola, Anttonala, Elinälä, Haapala, Halila, Hälkölä, Halola, Häme, Hännilä, Hänniloja, Harju, Himottula, Hötsölä, Hyttilä, Iivattala, Inonkylä, Jaakkovala, Jäppilä, Järmilä, Jokela (Lohela), Jorola, Kaipiala (Lampaala), Kalliola, Kanneljärvi, Kauppola, Kelola, Keppola, Kirjavala, Kirkkojärvi, Kirstinälä, Kiskola, Kitula, Kokkola, Kunttila, Kuujärvi, Kuuterselkä, Lahdenperä, Leistilä, Leistola, Lempiälä, Liikola, Mäkienmäki, Makula, Mesterjärvi, Metsäkylä, Myttyniemi, Neuvola, Päätilä, Peippola, Putrola, Ritarila, Rumpula (Piispala), Sinkkola, Sortavala, Sykiälä, Taamala, Talpola, Tarkkala, Tirttula, Toivola, Tommila, Tyrisevä, Uimola, Uiskola, Uskila, Vahnola, Vihmala, Villikkala, Vitikkala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Papiston palkasta kihlakunnanoikeuden pöytäkirjassa 28.8.1766, hallitsevan senaatin vahvistukset 25.9.1769 ja 1804, suostumus 20.11.1842 sekä vahvistukset 22.6.1843 ja 29.5.1862. Ortodoksien tilojen maksujen vastikkeesta keisarillisen senaatin päätökset 10.12.1853 ja 19.4.1871. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 8.12.1870. Sykiälän tila rekisterinumerolla 2 oli kruununpuistona vapautettu kirkollisista maksuista.


Kirkkoherrat

1539 Thomas Bartolli

1554–1561 Michaelis

1560–1577 Laurentius Andreae Bjur

1578–1604 Sigfridus Thomae

1605–1608 Klemens Georgii

1610–1634 Gregorius Matthiae

1634–1658 Johannes Bartholdi

1660–1669 Johannes Pauli

1686–1690 Jonas Thorinus

1691–1704 Olaus Quast

1705 Kristofer Hoppius, vanhempi

1726 Johan Sevonius

1731–1749 Gustaf Bäck

1759–1764 Kristofer Hoppius, nuorempi

1766–1781 Henrik Borenius, vanhempi

1783–1789 Bogislaus Hornborg

1827–1835 Samuel Nordström

1913–1922 Henrik Piipponen

1925–1941 Eevertti Pärnänen


Kappalaiset

1560 Petrus Henrici

1593–1601 Klemens Georgii

1640–1660 Paulus Olai

1665–1669 Petrus Pauli

1675–1677 Petrus Olai

1678–1705 Jakobus Osolanus

1706–1724 Henrik Osolanus

1729–1742 Johan Salmenius

1751–1766 Henrik Borenius, vanhempi

1767–1791 Kristofer Hoppius

1791–1808 Henrik Borenius, nuorempi

1887–1895 Kristian Kekoni

1913–1934 Juho Waronen


Ylimääräiset papit

1686 Juhana Qvast

1756–1758 Carl Henrik Merlin

1760 Ernest Klööf, armovuodensaarnaaja

1761–1763 Erik Laxman

1764–1767 Mathias Sylviander

1745–1751 Henrik Borenuus, apulaispappi

1787–1791 Anders Bogislus Hornborg, armovuodensaarnaaja

1796 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen

1798 Abraham Lojander

1802–1803 Gustaf Adolf Hornborg, kirkkoherran apulainen

1804–1806 Johan Vilhelm Stråhlman, kirkkoherran apulainen

1807–1812 Georg Daniel Salomon Lundberg, kirkkoherran apulainen

1814–1816 Georg Alexander Örn, kirkkoherran apulainen

1817 Peter David Starck, kirkkoherran apulainen

1822–1835 Anders Henrik Hornborg, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1832–1833 David Alexander Metén, kappalaisen apulainen

1834–1838 Samuel Henrik Nordström, kappalaisen apulainen, sijaiskirkkoherra

1839–1846 Gustaf Abraham Ancherus, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1840–1843 Berndt Magnus Zilliacus, kappalaisen apulainen

1843–1844 Magnus Ingman, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1845–1855 Fredrik Vilhelm Brander, kirkkoherran apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1855 Per August Cygnæus, kirkkoherran apulainen

1855–1859 Herman Vahlman, kappalaisen apulainen, virka– ja armovuodensaarnaaja

1855–1856 Abdon Alfred Fredrik Lindberg, kirkkoherran apulainen

1857–1862 Alexis Kniper, kirkkoherran apulainen

1862–1864 Felix Fritjof Relander, kirkkoherran apulainen, armovuodensaarnaaja

1875–1881 Gustaf Edvard Richter, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra

1881–1884 Gustaf Petterson, papin apulainen, vt. kirkkoherra

1883–1886 Karl Emil Schogster, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen

1884–1896 Rafael Ferdinand Sarlin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra

1887 Konstantin Kalke, vt. kappalainen

1895–1896 Efraim Johan Penttinen, vt. kappalainen

1897 Heikki Hukkanen, vt. kirkkoherra

1897–1900 Frans Henrik Snellman, vt. kirkkoherra

1900–1901 Jaakko Ripatti, vt. kirkkoherra

1907 Pietari Jonas Immanuel Kurvinen, vt. kirkkoherra

1909 Hille Elias Sipilä, vt. kappalainen ja virkavuodensaarnaaja

1909 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen, apupappi

1911–1913 Lauri Johannes Laitinen, vt. kirkkoherra

1914–1915 Toivo Immanuel Pakarinen, vt. kappalainen, apupappi

1920 Juho Kauko Kalervo Valve, kirkkoherran apulainen

1921–1923 Martti Malakias Kantele, vt. kirkkoherra

 

Arkisto


Uudenkirkon seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1751, tilikirjat vuodesta 1734 ja historiakirjat vuodesta 1725. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1725–1984.


Seurakunnan pappilan paloi 21.5.1877, jolloin tuhoutui yksi lastenkirja sekä pappilaa koskevia asiakirjoja. Aiemmin venäläiset olivat ryöstäneet pappilaa isonvihan aikana tammikuussa 1704.


Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.


Linkit

Comments


Hae

bottom of page