Perustettiin Uudenkirkon emäseurakunnan kylistä itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1921. Päätös kirkon rakentamisesta tehtiin 1925, mutta kirkko rakennettiin kaksien eri piirustusten laatimisen jälkeen arkkitehti Uni Ullbergin suunnitelmien mukaan vasta 1932–1934. Kirkko vihittiin käytöön 8.7.1934. Kanneljärven kunta perustettiin 1921.
Kanneljärven kunta luovutettiin kokonaisuudessaan Neuvostoliitolle 19.9.1944 solmitun välirauhansopimuksen mukaan. Kunnan toiminta loppui vuoden 1948 kuluessa Suomen eduskunnan säätämän lain mukaisesti (Suomen asetuskokoelma 486/1948). Kanneljärven seurakunta lakkautettiin ja kaikkien luovutettujen alueiden seurakuntien toiminta päättyi 31.12.1949. Tämän jälkeen näiden siirtoseurakuntien luterilaiset jäsenet kirjattiin asuinpaikkakuntansa seurakunnan kirkonkirjoihin. Vuoden 1945 maanhankintalain mukaisen sijoitussuunnitelman mukaan Kanneljärven asukkaat sijoitettiin Muurlaan, Kiikkaan, Pertteliin, Uskelaan, Kuusjoelle, Suomusjärvelle, Kiskoon ja Salon kauppalaan.
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kirkkoherrat
1923–1925 Arvo Salminen, vt. kirkkoherra
1925–1930 Antti Oskar Pulkkinen
1930–1931 Kaarlo Hyrske
1932–1949 Viktor Muukkonen
Arkisto
Kanneljärven seurakunnan rippi- ja historiakirjat alkavat vuodesta 1923. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1898–1968.
Kirkonkylän kansakoulu, jossa sijaitsivat seurakunnan kirkkoherranvirasto ja kirkkoherran asunto, paloi poroksi 23.1.1944. Kaikki kirkonkirjat saatiin pelastetuksi, mutta muuta kirkonarkistoa tuhoutui kuitenkin huomattavasti.
Seurakunnan lakkauttamisen jälkeen sen arkisto siirrettiin evankelis-luterilaisen kirkon keskushallinnon alaiseen Lakkautettujen seurakuntien keskusarkistoon (LSKA), jossa asiakirjoihin tehtiin merkintöjä vuoteen 1990. LSKA liitettiin Mikkelin maakunta-arkistoon 1990.
Kansallisarkisto on digitoinut Kanneljärven seurakunnan kaikki kirkonkirjat. Yli 100 vuotta vanha aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. 100 vuotta nuoremmat aineistot ovat käytettävissä kaikissa Kansallisarkiston tutkijasaleissa ja niiden käyttäminen edellyttää käyttöluvan hakemista.