top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Virolahti

Päivitetty: 27. toukok.


Rajakartta: Virolahti

Mainitaan kauppapaikkana jo 1336 ja itsenäisenä kirkkoherrakuntana ainakin 1370. Uudenkaupungin rauhassa seurakunnan kaakkoisosa liitettiin Venäjän keisarikuntaan. Raja määrättiin kulkemaan pappilan maiden läpi siten, että kirkko ja pappila jäivät 1/8 peninkulman päähän rajasta Ruotsin puolelle. Seurakunta siirrettiin kuuluvaksi Venäjän keisarikuntaan Turun rauhassa 1742. 1500-luvun alkuvuosikymmeninä rakennetun kivisakastin kupeessa on jo varhaisista ajoista ollut ainakin 3 puukirkkoa. Nykyistä kirkkoa edeltävä oli 1620-luvulla jo niin huonossa kunnossa, että käräjillä suunniteltiin uuden kirkon rakentamista. Uusi kirkko valmistui kuitenkin vasta 1766. Vanha kirkko ei kuitenkaan jäänyt käyttämättömäksi. Kun ruumiiden hautaaminen kirkkoon kiellettiin, ei kieltoa tarvinnut soveltaa vanhaan kirkkoon, joka näin pysyi hautauskappelina vielä useita vuosia. Vasta vuonna 1847 kirkko purettiin.


Seurakuntaan perustettiin kansanopisto 1895. Seurakunnan pohjoisosista muodostettiin Miehikkälän itsenäinen kirkkoherrakunta 1863. Ero toteutui 1887 ja perustettuun seurakuntaan liitettiin kuuluvaksi vielä kaksi pienempää kylää 1900.


Muut nimet

Vederlax, Wederlax, Werlax, Wirilax


Maakirjakylät

Alapihlaja, Alaurpala, Eerikkälä, Hailila, Heikkilä, Hellänkylä (Helingby), Hämeenkylä, Häppilä, Järvelä, Järvenkylä, Kattilainen (Kattilais), Kiiskilahti, Koivuniemi, Koskela, Kotola, Kurkela, Länsikylä (Flankarböle), Martinsaari, Mattila, Mustamaa, Orslahti, Paatio (Båtö), Pajulahti, Pajusaari, Pappila, Pitkäpaasi, Pyterlahti, Ravijoki, Ravijärvi, Reinikkala, Rännälä (Grennäs), Sydänkylä (Kallfjärd), Säkäjärvi, Tiilikkala, Vaalimaa (Vadermaa), Vilkkilä (Kyrkoböhle), Virojoki, Yläpihlaja, Yläurpala


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Suostumus papiston palkasta tutkittiin kihlakunnaoikeudessa 1766 ja sen vahvisti hallitseva senaatti 1769. Uusi suostumus palkasta tehtiin 23.1.1848 ja vahvistettiin 18.3.1848. Kirkkoherran kalakymmenyksistä keisarillisen senaatin päätös 12.10.1865. Maakauppiaitten kirkollisista maksuista keisarillisen senaatin päätös 9.8.1871 ja teollisuuslaitosten maksuista 10.4.1878 ja 17.12.1895. Pitäjän koulumestarin palkasta keisarin kirje 25.4.1857.


Kirkkoherrat

1540 Bartholdus

1545–1571 Johannes Matthiae

1571–1573 Matthias Henrici

1574–1593 Georgius Francisci

1593–1613 Martinus Martini

1614–1654 Ericus Jacobi

1656–1665 Martinus Henrici Fatebur

1665–1695 Henrik Hoppius

1695–1712 Henricus Henrici Hoppius

1719–1739 Karl Fornaeus

1744–1748 Arvid Löflund

1751–1763 Gustav Lilius

1765–1780 David Gestrin

1782–1805 Peter Gestrin

1840–1877 Henrik Masalin

1884–1901 Matias Helenius

1935–1941 Onni Oskar Hämäläinen

1942–1948 Kalle Tanska


Kappalaiset

1582–1616 Paulus Andreae Capnionensis

1623–1647 Sigfridus Martini

1649–1665 Henricus Hoppius, vanhempi

1665–1675 Gabriel Bartholdi Ithimaeus

1675–1678 Henricus Romanus

1678–1697 Henricus Hoppius, nuorempi

1697–1705 Kristofer Hoppius

1706–1710 Henrik Hoppius

1723–1742 Matthias Löflund

1745–1756 Andreas Haeggroth

1757–1773 Peter Hordiander

1776–1779 Karl Brandstaka

1782–1786 Johan Westrin

1789–1820 Israel Oleander

1848–1869 Alexander Gulin

1876–1885 Konstantin Lindh

1924–1931 Frans Arvo Ilmari Pohjannoro

1932–1933 Atte Vehanen

1933–1941 Kalle Tanska

1941–1944 Artturi Viljam Tuomisalo

1944–1950 Lauri Olavi Leikkonen


Apupapit ja armovuodensaarnaajat

1791–1807 Adolf Stenberg, kirkkoherran apulainen, papiston apulainen

1809–1814 Jonatan Gestrin, kirkkoherran apulainen

1817–1819 Kristian Joakim Åkerman, kappalaisen apulainen

1819–1820 Gustaf Vilhelm Virenius, papiston apulainen

1821 Vilhelm Löfberg, virkavuosisaarnaaja

1821–1822 Anders Gjös, armovuosisaarnaaja

1822–1823 Karl Johan Hollender, armovuosisaarnaaja

1832–1833 Daniel Iiristian Hirn, kirkkoherran apulainen

1833–1839 Johan Henril Gestrin, armovuosisaarnaaja

1838–1839 Zacharias Adolf Kroijerus, kappalaisen apulainen

1839–1842 Gregorius Monell, kappalaisen apulainen

1842 Erik Reinhold Sylvin, kappalaisen apulainen

1842–1847 Odert Teodov Illberg, armovuosisaarnaaja, kirkkoherran apulainen

1857–1876 Ferdinand Johan Masalin, kirkkoherran apulainen, sijaiskirkkoherra, vt. kappalainen

1863–1864 Karl Clayhills, kappalaisen apulainen

1883 Gustaf Adolf Vikman, välisaarnaaja

1883 Nikolai Lundahl, välisaarnaaja

1883–1884 Johan Oskar Grönblad, välisaarnaaja

1907–1908 Emil Bernhard Holmstén, kirkkoherran apulainen


Ylimääräiset papit

1666–1667 Henrik Pistor, väliaikainen pappi

1870–1873 Gustaf Mauritz Lundeqvist, vt. kappalainen

1873 Anders Teodor Vinter, vt. kappalainen

1874 Ernst Robert Harlin, vt. kappalainen

1874–1879 Karl Henrik Huhtinen, vt. kappalainen, sijaiskirkkoherra

1900–1901 Matti Tienari, vt. kirkkoherra, välisaarnaaja

1901–1904 Erik Villehard Hynninen, vt. kirkkoherra, virkavuosisaarnaaja

1931–1933 Toivo Immonen, vt. kappalainen

 

Arkisto


Virolahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1726, tilikirjat vuodesta 1667 ja historiakirjat vuodesta 1656. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1656–1980.


Kansallisarkisto on digitoinut Virolahden seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1870-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

56 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page