Vehkalahti mainitaan kauppapaikkana jo 1336. Kirkko mainitaan vuonna 1396 ja seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo vuonna 1427. Venäläiset polttivat kirkon 1581. Vehkalahdesta muodostettiin kaupunki 1653. Seurakunta toimi Vehkalahden ja Haminan jakamattomana seurakuntana vuoteen 1727. Kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi kolehti 3.9.1688, johon oli annettu asianomainen lupa 1660 ja 1683. Kyse lienee ollut kaupungin ensimmäisen kirkon rakentamisesta. Ruutikellarin räjähdyksessä kirkko kärsi osittaisia varioita 1755 ja kirkossa ei katsottu voitavan pitää jumalanpalveluksia ennen korjauksia. Kaupungin ruotsinkielisellä osalla oli oma kirkkoherra 1728–1742 ja samoin saksalaisella seurakunnalla 1772–1778. Kirkko vahingoittui pahoin tulipalossa 1821, mutta se korjattiin ja sitä laajennettiin 1828. Kirkkoa varten annettiin valtionapua 6 000 ruplaa 27.2.1825. Kirkkoa korjattiin vuosina 1871 ja 1882.
Seurakuntaan kuulunut Sippola mainitaan saarnahuonekuntana 1693, muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1823 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Lavansaari siirrettiin Kakin eli Johanneksen kappalaisen hoidettavaksi 1763 ja liitettiin Viipurin maaseurakuntaan 1810. Hamina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905.
Muut nimet
Veckelax
Maakirjakylät
Hietakylä (Sandby), Hillo (Hillnäs), Husula, Husupyöli (Husuböhle), Ihamaa, Kannusjärvi, Kitula, Kolsila (Routsby), Kuorsalo, Lankila, Metsäkylä (Skogby), Myllykylä (Kvarnby), Mäntlahti (Mentlaks), Neuvoton (Vähäneuvoton, Lillneuitto), Onkamaa, Paijärvi, Pampyöli (Bamböhle), Pappila, Poitsila (Norsby), Pyhältö, Pyöli (Böhle), Pyötsaari (Båtö), Rakila (Braxby), Reitkalli (Bredskall), Saaramaa, Salmenkylä (Strömsby), Salmi (Sallmis), Sivatinkylä (Sigvartsby), Summa, Tammio (Stamö), Turkia, Töytäri (Stensböhle), Vehkajärvi, Vilniemi (Villnäs)
Naapuriseurakunnat
Papisto
Keisarin kirjeen 17.4.1817 mukaan kirkkoherran virkatalon maata otettiin linnoitusta ja kaupungin esplanaadia varten. Tästä maasta kirkkoherra sai vastikkeena kruunulta 85 ruplaa 71 3/7 kopeekkaa sekä vähäisen niitty- ja suomaan. Virkataloon ei kuulunut peltoa 1890-luvulla, vaan ainoastaan perunamaata ja puutarha. Niityistä 26 tynnyrinalaa oli kahdella saarella lähellä virkataloa, loput niityistä sekä metsä olivat kahdeksan kilometrin päässä virkatalosta. Kappalaisen virkatalo lahjoitettiin kaupungillle keisarillisella ukaasilla 9.12.1748. Maaseurakunta osti virkatalon kaupungilta 13.3.1752 ja kauppa sai vahvistuksen keisarin kirjeellä 17.4.1817. Papiston palkkasuhteita tarkastettiin kihlakunnanoikeudessa 1766 ja hallitseva senaatti vahvisti ne 25.9.1769.
Kirkkoherrat
1427–1446 Arvidus
1555–1560 Matthias Stigonis
1561–1584 Johannes Wilcken
1587–1613 Jacobus Laurentii
1614–1623 Bartholdus Bartholdi Sæmingius
1628–1669 Matthias Jacobi
1670–1676 Ericus Matthiœ Hermigier
1677–1681 Matthias Matthiœ Hermigier
1682–1708 Nicolaus Nicolai Barck
1709–1713 Erik Dahlman
1716–1739 Arvid Candelin
1741–1790 Fabian Niklas Gudseus, tuomiorovasti
1787–1792 A. Lavonius
1792–1816 Emanuel Indrenius, tuomiorovasti
1819–1831 Johan Henrik Gustavson
1835–1853 Karl Johan Qvist
1856–1883 Karl Vilhelm Enckell
1886–1895 Johan Evert Korsström
1897–1907 Erik Gustaf Julius Roschier
1910–1918 Gustaf Adolf Taube, Haminan kirkkoherra
1921–1935 Hannu Haahti
Vehkalahden kaupunkisaarnaajat
1665–1669 Ericus Matthiæ Hermiger
1676 Henricus
Kappalaiset
1610–1614 Bartholdus Bartholdi Sæmingius
1615 Matthias Jacobi
1633–1659 Henricus Petri
1665–1676 Matthias Matthiœ Hermigier
1678–1693 Jacob Pajalinus
1697–1706 Jeremias Argillander
1707–1724 Johan G. Hermigier
1724–1728 Nicolaus Barck
1729–1737 Joel Petrœus
1737–1738 Gabriel Torrlund
1738–1743 Erik Anders Thun
1743–1751 Gustaf Lilius
1751–1774 Fredrik Langell
1776–1790 Johan Wilhelm Solitander
1791–1799 Anders Rågback
1800–1805 Karl Appelroth
1807–1827 Olof Pesonius
1827–1831 Johan Reinhold Vinter
1831–1854 Johan Tengén
1857–1875 Anton Tilly
1877–1882 Anders Ulrik Vikstén
1883–1893 Adam Järveläinen
1893–1910 Gustaf Adolf Taube
1910–1918 Adolf Manninen
Ylimääräiset papit
1907–1908 Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja
1908–1910 Gustaf Adolf Taube, vt. kirkkoherra, kappalainen
1908–1910 Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja
1909–1910 Karl Erik Lindström, armovuodensaarnaaja
Arkisto
Vehkalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1933.