top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vehkalahti

Vehkalahti mainitaan kauppapaikkana jo 1336, kirkko mainitaan 1396 ja seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin 1427. Venäläiset polttivat kirkon 1581. Vehkalahti muodostettiin kaupunki 1653 ja seurakunta toimi Vehkalahden ja Haminan jakamattomana seurakuntana vuoteen 1727. Kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi kolehti 3.9.1688, johon oli annettu asianomainen lupa 1660 ja 1683, joskin lienee ollut kyse kaupungin ensimmäisen kirkon rakentamisesta. Ruutikellarin räjähdyksessä kirkko kärsi osittaisia varioita 1755 ja kirkossa ei katsottu voitavan pitää jumalanpalveluksia ilman sen korjaamista. Kaupungin ruotsinkielisellä osalla oli oma kirkkoherra 1728–1742 ja saksalaisella seurakunnalla 1772–1778. Kirkko vahingoittui pahoin tulipalossa 1821, mutta korjattiin ja laajennettiin 1828, ja kirkkoa varten annettiin valtionapua 6 000 ruplaa 27.2.1825. Kirkkoa korjattiin 1871 ja 18882.


Seurakuntaan kuulunut Sippola mainitaan saarnahuonekuntana 1693, muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1823 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Lavansaari siirrettiin Kakin eli Johanneksen kappalaisen hoidettavaksi 1763 ja liitettiin Viipurin maaseurakuntaan 1810. Hamina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905.


Muut nimet

Veckelax


Kylät

Brakila, Hietakylä, Husula, Husupyöli, Ihamaa, Kannusjärvi, Kitula, Kolsila, Kuorsalo, Lankila, Mäntlahti, Metsäkylä, Myllykylä, Neuvoton, Onkamaa, Paijärvi, Pampyöli, Poitsila, Pyhältö, Pyöli, Pyötsaari, Reitkalli, Salmenkylä, Salmi, Sivatti, Summa, Tammio, Töytäri, Turkia, Vehkajärvi, Vilniemi


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Keisarin kirjeen 17.4.1817 mukaan otettiin kirkkoherran virkatalon maata linnoitusta ja kaupungin esplanaadia varten, ja tästä maasta kirkkoherra sai vastikkeena kruunulta 85 ruplaa 71 3/7 kopeekkaa sekä vähäisen niitty- ja suomaan. Virkataloon ei kuulunut peltoa 1890-luvulla, ainoastaan perunamaata ja puutarha, ja niityistä 26 tynnyrinalaa oli kahdekka saarella lähellä virkataloa ja loput sekä metsä kahdeksan kilometrin päässä virkatalosta. Kappalaisen virkatalo lahjoitettiin kaupungillle keisarillisella ukaasilla 9.12.1748. Maaseurakunta osti virkatalon kaupungilta 13.3.1752 ja tämä sai vahvistuksen keisarin kirjeellä 17.4.1817. Papiston palkkasuhteita tarkastettiin kihlakunnanoikeudessa 1766 ja hallitseva senaatti vahvisti ne 25.9.1769.


Kirkkoherrat

1910–1918 Gustaf Adolf Taube, Haminan kirkkoherra

1921–1935 Hannu Haahti


Kappalaiset

1893–1910 Gustaf Adolf Taube


Ylimääräiset papit

1907–1908 Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1908–1910 Gustaf Adolf Taube, vt. kirkkoherra, kappalainen

1908–1910 Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja

1909–1910 Karl Erik Lindström, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Vehkalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1933.


Linkit

2 katselukertaa

Hae

bottom of page