top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Vehkalahti

Päivitetty: 31. toukok.


Vehkalahti mainitaan kauppapaikkana jo 1336. Kirkko mainitaan vuonna 1396 ja seurakunnalla oli oma kirkkoherra ainakin jo vuonna 1427. Venäläiset polttivat kirkon 1581. Vehkalahdesta muodostettiin kaupunki 1653. Seurakunta toimi Vehkalahden ja Haminan jakamattomana seurakuntana vuoteen 1727. Kirkkoa varten määrättiin kannettavaksi kolehti 3.9.1688, johon oli annettu asianomainen lupa 1660 ja 1683. Kyse lienee ollut kaupungin ensimmäisen kirkon rakentamisesta. Ruutikellarin räjähdyksessä kirkko kärsi osittaisia varioita 1755 ja kirkossa ei katsottu voitavan pitää jumalanpalveluksia ennen korjauksia. Kaupungin ruotsinkielisellä osalla oli oma kirkkoherra 1728–1742 ja samoin saksalaisella seurakunnalla 1772–1778. Kirkko vahingoittui pahoin tulipalossa 1821, mutta se korjattiin ja sitä laajennettiin 1828. Kirkkoa varten annettiin valtionapua 6 000 ruplaa 27.2.1825. Kirkkoa korjattiin vuosina 1871 ja 1882.


Seurakuntaan kuulunut Sippola mainitaan saarnahuonekuntana 1693, muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1823 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1861. Lavansaari siirrettiin Kakin eli Johanneksen kappalaisen hoidettavaksi 1763 ja liitettiin Viipurin maaseurakuntaan 1810. Hamina erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1905.


Muut nimet

Veckelax


Maakirjakylät

Hietakylä (Sandby), Hillo (Hillnäs), Husula, Husupyöli (Husuböhle), Ihamaa, Kannusjärvi, Kitula, Kolsila (Routsby), Kuorsalo, Lankila, Metsäkylä (Skogby), Myllykylä (Kvarnby), Mäntlahti (Mentlaks), Neuvoton (Vähäneuvoton, Lillneuitto), Onkamaa, Paijärvi, Pampyöli (Bamböhle), Pappila, Poitsila (Norsby), Pyhältö, Pyöli (Böhle), Pyötsaari (Båtö), Rakila (Braxby), Reitkalli (Bredskall), Saaramaa, Salmenkylä (Strömsby), Salmi (Sallmis), Sivatinkylä (Sigvartsby), Summa, Tammio (Stamö), Turkia, Töytäri (Stensböhle), Vehkajärvi, Vilniemi (Villnäs)


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Keisarin kirjeen 17.4.1817 mukaan kirkkoherran virkatalon maata otettiin linnoitusta ja kaupungin esplanaadia varten. Tästä maasta kirkkoherra sai vastikkeena kruunulta 85 ruplaa 71 3/7 kopeekkaa sekä vähäisen niitty- ja suomaan. Virkataloon ei kuulunut peltoa 1890-luvulla, vaan ainoastaan perunamaata ja puutarha. Niityistä 26 tynnyrinalaa oli kahdella saarella lähellä virkataloa, loput niityistä sekä metsä olivat kahdeksan kilometrin päässä virkatalosta. Kappalaisen virkatalo lahjoitettiin kaupungillle keisarillisella ukaasilla 9.12.1748. Maaseurakunta osti virkatalon kaupungilta 13.3.1752 ja kauppa sai vahvistuksen keisarin kirjeellä 17.4.1817. Papiston palkkasuhteita tarkastettiin kihlakunnanoikeudessa 1766 ja hallitseva senaatti vahvisti ne 25.9.1769.


Kirkkoherrat

1427–1446 Arvidus

1555–1560 Matthias Stigonis

1561–1584 Johannes Wilcken

1587–1613 Jacobus Laurentii

1614–1623 Bartholdus Bartholdi Sæmingius

1628–1669 Matthias Jacobi

1670–1676 Ericus Matthiœ Hermigier

1677–1681 Matthias Matthiœ Hermigier

1709–1713 Erik Dahlman

1716–1739 Arvid Candelin

1741–1790 Fabian Niklas Gudseus, tuomiorovasti

1787–1792 A. Lavonius

1792–1816 Emanuel Indrenius, tuomiorovasti

1835–1853 Karl Johan Qvist

1910–1918 Gustaf Adolf Taube, Haminan kirkkoherra

1921–1935 Hannu Haahti


Vehkalahden kaupunkisaarnaajat

1665–1669 Ericus Matthiæ Hermiger

1676 Henricus


Kappalaiset

1610–1614 Bartholdus Bartholdi Sæmingius

1615 Matthias Jacobi

1633–1659 Henricus Petri

1665–1676 Matthias Matthiœ Hermigier

1678–1693 Jacob Pajalinus

1707–1724 Johan G. Hermigier

1724–1728 Nicolaus Barck

1729–1737 Joel Petrœus

1737–1738 Gabriel Torrlund

1738–1743 Erik Anders Thun

1743–1751 Gustaf Lilius

1751–1774 Fredrik Langell

1791–1799 Anders Rågback

1800–1805 Karl Appelroth

1807–1827 Olof Pesonius

1831–1854 Johan Tengén

1857–1875 Anton Tilly

1883–1893 Adam Järveläinen

1893–1910 Gustaf Adolf Taube

1910–1918 Adolf Manninen


Ylimääräiset papit

1907–1908 Lauri Johannes Roschier, vt. kirkkoherra, armovuodensaarnaaja

1908–1910 Gustaf Adolf Taube, vt. kirkkoherra, kappalainen

1908–1910 Kalle Mäkinen, armovuodensaarnaaja

1909–1910 Karl Erik Lindström, armovuodensaarnaaja

 

Arkisto


Vehkalahden seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1744, tilikirjat vuodesta 1726 ja historiakirjat vuodesta 1737. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Mikkelissä ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1697–1933.


Linkit

46 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page