Lapuan seudun asukkaat kuuluivat alkuaan Isonkyrön emäseurakuntaan, jonne kuljettiin erityistä kirkkotietä pitkin. Muodostettiin kappeliksi Pietarsaaren ja Isonkyrön emäseurakuntien osista, kun kuningas Kustaa Vaasa nimitti valtakirjalla seurakunnan ensimmäisen kappalaisen 1555. Seurakunnalla oli oma kirkko ainakin jo 1574. Seurakunta sai ensimmäisen vakinaisesti paikan päällä asuneen papin 1576. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi seudun asukkaiden omasta anomuksesta ja kuninkaan määräyksellä 1581. Seurakunnan asukkaat valittivat Kaarle-herttualle 1.3.1595 ankaran tuulen ja myrskyn Pyhän Tapanin yönä siirtäneen kirkon sijoiltaa yli kirkkomaan sekä hajoittaneen ja rikkoneen sen niin, ettei yhtään kappaletta ollut enää yhdessä. Kirkko kärsi pahoi isonvihan aikana, jolloin myös osa arkistoa hävisi.
Seurakuntaan kuuluneista Kuortane perustettiin kappeliksi 1645 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1798. Kauhava perustettiin kappeliksi 1643 ja erotettiin 1859. Alahärmä perustettiin kappeliksi 1676 ja erotettiin yhdessä vuonna 1786 rukoushuonekunnaksi perustetun ja vuonna 1814 kappeliksi muodostetun Ylihärmän kanssa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Nurmo perustettiin rukoushuonekunnaksi 1765, muodostettiin kappeliksi 1816 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Seurakuntaan kuulunut Tiistenjoen rukoushuonekunta perustettiin 1913.
Lapuan ulkometsä sijaitsi Nurmon ja Alavuden rajalla ja täällä asuneet torppari kirjattiin Nurmon kirkonkirjoihin. Kun torpparit ostivat torppansa tiloiksi, siirtyivät he maksamaan papinveronsa Nurmon kirkkoherralle ja tämän myötä alkuaan Lapuaan kuulunut 2 1/2 manttaalia siirtyi kirkollisesti osaksi Nurmon seurakuntaa.
Muut nimet
Lappo
Kylät
Alanurmo, Haapakoski, Kirkonkylä, Liuhtari, Ruha, Tiistenjoki
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 17.1.1845. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjstyksessä määrättiin seurakunnan tilat kolmeen luokkaan, jonka mukaan talolliset maksoivat papinveronsa. Henkilmaksuna suoritti jokainen 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen, virkamiehet ja heidän vertaisensa sekä näiden vaimot kirkkoherralle kaksi 2 markkaa ja kappalaiselle 1 markan, tilojen isännät ja emännät kirkkoherralle 1 markan 20 penniä ja kappalaiselle 60 penniä, torpparit, maakauppiaat ja käsityöläiset vaimoineen kirkkoherralle 1 markkaa 40 penniä ja kappalaiselle 70 penniä sekä kaikki muut kirkkoherralle 1 markan ja kappalaiselle 50 penniä.
Kirkkoherrat
1582–n.1583 Henricus Petri Inde
1585–1593 Bernhardus Petri
1593–1622 Martinus Henrici Bovilanus
1623–1629 Georgius Matthiae Markarus (Crapp)
1630–1652 Christopher Johannis Gronovius
1654–1661 Gregorius Bartholdi Raumannus
1662–1690 Carolus Petri Prochman
1691–1695 Martinus Prochman
1696–1697 Marcus Gronovius
1698–1709 Jacobus Haustramnius
1710–1714 Martinus Jacobi Haustramnius
1717–1739 Michael Samuelis Lithovius
1740–1756 Johannes Georgii Asproth
1757–1788 Isaacus Michaelis Lithovius
1790–1791 Christian Salmenius
1791–1812 Johan Gummerus
1814–1835 Gabriel Jonae Lagus
1837–1849 Johan Daniel Alcenius
1852–1865 Peter Christian Chydenius
1867–1881 Otto Mauritz Hohenthal
1888–1893 Anders Oskar Törnudd
Kappalaiset
1555– Mikael Andreae
1579–1582 Henricus Petri Inde
1593–1611 Matthias Thomae
–1600 Johannes Gronovius
1612–1622 Georgius Matthiae Markarus
1622–1630 Cristopher Johannis Gronovius
–1639 Eskil Mattiaanpoika Stuut
1660–1695 Gabriel Christofori Gronovius
1695–1696 Elias Rislachius
1697–1708 Gustaf Olai Bäck
1709–1721 Johannes Prochman
1722–1734 Johan Isaaci Bäckman
1735–1757 Isaac Lithovius
1757–1804 Anders Wargelin
1805–1811 Jonas Gustaf Spoof
1813 M. Isaac Wargelin
1814–1827 Johan Nygren
1831–1844 Bror Constantin Hilden
1846–1850 Lars Reinhold Malmsten
1852–1883 Kristian Vilhelm Litzell
1885–1888 Jakob Joel Vegelius
1889–1900 Juho Rudolf Forsman
Pitäjänapulaiset
1646–1660 Gabriel Christofori Gronovius
1680–1684 Johan Prochman
1685–1691 Martinus Prochman
1692–1697 Gustav Olai Bäck
1710–1721 Johan Isaaci Bäckman
1723–1734 Gabriel Rislachius
1735 Isaac Lithovius
1736–1755 Gustaf Michaelis Lithovius
1760–1779 Israel Holstius
1782–1798 Samuel Lithovius
Kappalaisen apulaiset
1747–1753 Mathias Leschelius, kappalaisen apulainen
–1757 Anders Wargelin, kappalaisen apulainen
1769–1781 Samuel Lithovius, kirkkoherran apulainen
1781–1790 Isak Wargelin, kappalaisen apulainen
1793–1796 Anders Gummerus, kappalaisen apulainen
1797–1803 Jakob Stenman, kappalaisen apulainen
–1805 Johan Gummerus, kirkkoherran apulainen
–1833 Karl Feodor Hildén
1836–1837 Lars Josef Achren
1837–1838 Berndt Enok Ingman
1838–1858 Nils Gustav Malmberg, samalla henkilökohtainen pitäjänapulainen
1842–1843 Jakob Efraim Hagelberg
1843–1846 Otto Mauritz Hohenthal, samalla virka- ja armovuodensaarnaaja
1878–1880 Vilhelm Ingman
1880–1881 Fredrik Nordgren
Ylimääräiset papit
1804–1807 Kristian Gummerus, kirkkoherran apulainen
1807–1808 Johan Gustaf Andrell, kirkkoherran apulainen
1810–1814 Johan Nygren, kirkkoherran apulainen
1812 Jakob Ekberg, sijaiskirkkoherra
? Johan Canstren, kirkkoherran apulainen
1814–1825 Alrik Gustaf Castren, kirkkoherran apulainen
1825–1832 Henrik Vilhelm Vegelius, kirkkoherran apulainen
1827–1831 Anders Henrik Gummerus, virka- ja armovuoden saarnaaja
1832–1837 Erik Gustaf Reutervall, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja
1837–1844 Karl Josef Häggström, kirkkoherran apulainen
1845–1847 Elias Fredrik Alcenius, kirkkoherran apulainen
1852–1854 Jakob Aulin, kirkkoherran apulainen
1854–1859 Frans Jakob Chydenius, kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen
1859–1862 Anders Oskar Törnudd, kirkkoherran apulainen
1862–1866 Frans Jakob Chydenius, kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen
1866–1867 Albert Emil Tallroth, välisaarnaaja
1881–1882 Johannes Granö, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1882–1883 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1883–1885 Mauritz Elenius, vt. kappalainen
1888–1889 Johan Oskar Grönblad, vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra
1889 Lahja Hyvä Durchman, kirkkoherran apulainen
1896–1898 August Alfred Oravala, kirkkoherran apulainen
1898–1900 Juhani Hannuksela, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen
1900–1901 Aali Riihimäki, vt. kappalainen
1901–1902 Aukusti Alfred Oravala, kirkkoherran apulainen
1907–1908 Osmo Aimo Salminen, kirkkoherran apulainen
1909 Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Lapuan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1680, tilikirjat vuodesta 1815 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1947.
Kansallisarkisto on digitoinut Lapuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.