top of page
Seurakuntatietokanta_edited_edited.jpg

Lapua

Päivitetty: 7. toukok.


Rajakartta: Lapua

Lapuan seudun asukkaat kuuluivat alkuaan Isonkyrön emäseurakuntaan, jonne kuljettiin erityistä kirkkotietä pitkin. Muodostettiin kappeliksi Pietarsaaren ja Isonkyrön emäseurakuntien osista, kun kuningas Kustaa Vaasa nimitti valtakirjalla seurakunnan ensimmäisen kappalaisen 1555. Seurakunnalla oli oma kirkko ainakin jo 1574. Seurakunta sai ensimmäisen vakinaisesti paikan päällä asuneen papin 1576. Erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi seudun asukkaiden omasta anomuksesta ja kuninkaan määräyksellä 1581. Seurakunnan asukkaat valittivat Kaarle-herttualle 1.3.1595 ankaran tuulen ja myrskyn Pyhän Tapanin yönä siirtäneen kirkon sijoiltaa yli kirkkomaan sekä hajoittaneen ja rikkoneen sen niin, ettei yhtään kappaletta ollut enää yhdessä. Kirkko kärsi pahoi isonvihan aikana, jolloin myös osa arkistoa hävisi.


Seurakuntaan kuuluneista Kuortane perustettiin kappeliksi 1645 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1798. Kauhava perustettiin kappeliksi 1643 ja erotettiin 1859. Alahärmä perustettiin kappeliksi 1676 ja erotettiin yhdessä vuonna 1786 rukoushuonekunnaksi perustetun ja vuonna 1814 kappeliksi muodostetun Ylihärmän kanssa itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1859. Nurmo perustettiin rukoushuonekunnaksi 1765, muodostettiin kappeliksi 1816 ja erotettiin itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi 1879. Seurakuntaan kuulunut Tiistenjoen rukoushuonekunta perustettiin 1913.


Lapuan ulkometsä sijaitsi Nurmon ja Alavuden rajalla ja täällä asuneet torppari kirjattiin Nurmon kirkonkirjoihin. Kun torpparit ostivat torppansa tiloiksi, siirtyivät he maksamaan papinveronsa Nurmon kirkkoherralle ja tämän myötä alkuaan Lapuaan kuulunut 2 1/2 manttaalia siirtyi kirkollisesti osaksi Nurmon seurakuntaa.


Muut nimet

Lappo


Kylät

Alanurmo, Haapakoski, Kirkonkylä, Liuhtari, Ruha, Tiistenjoki


Naapuriseurakunnat

 

Papisto


Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätös 17.1.1845. Vuoden 1898 uudessa palkkausjärjstyksessä määrättiin seurakunnan tilat kolmeen luokkaan, jonka mukaan talolliset maksoivat papinveronsa. Henkilmaksuna suoritti jokainen 16 vuotta täyttänyt seurakunnan jäsen, virkamiehet ja heidän vertaisensa sekä näiden vaimot kirkkoherralle kaksi 2 markkaa ja kappalaiselle 1 markan, tilojen isännät ja emännät kirkkoherralle 1 markan 20 penniä ja kappalaiselle 60 penniä, torpparit, maakauppiaat ja käsityöläiset vaimoineen kirkkoherralle 1 markkaa 40 penniä ja kappalaiselle 70 penniä sekä kaikki muut kirkkoherralle 1 markan ja kappalaiselle 50 penniä.


Kirkkoherrat

1582–n.1583 Henricus Petri Inde

1585–1593 Bernhardus Petri

1593–1622 Martinus Henrici Bovilanus

1623–1629 Georgius Matthiae Markarus (Crapp)

1630–1652 Christopher Johannis Gronovius

1654–1661 Gregorius Bartholdi Raumannus

1691–1695 Martinus Prochman

1696–1697 Marcus Gronovius

1791–1812 Johan Gummerus


Kappalaiset

1555– Mikael Andreae

1579–1582 Henricus Petri Inde

1593–1611 Matthias Thomae

–1600 Johannes Gronovius

1612–1622 Georgius Matthiae Markarus

1622–1630 Cristopher Johannis Gronovius

–1639 Eskil Mattiaanpoika Stuut

1695–1696 Elias Rislachius

1697–1708 Gustaf Olai Bäck

1709–1721 Johannes Prochman

1735–1757 Isaac Lithovius

1757–1804 Anders Wargelin

1805–1811 Jonas Gustaf Spoof

1814–1827 Johan Nygren


Pitäjänapulaiset

1680–1684 Johan Prochman

1685–1691 Martinus Prochman

1692–1697 Gustav Olai Bäck

1723–1734 Gabriel Rislachius

1760–1779 Israel Holstius

1782–1798 Samuel Lithovius


Kappalaisen apulaiset

1747–1753 Mathias Leschelius, kappalaisen apulainen

–1757 Anders Wargelin, kappalaisen apulainen

1769–1781 Samuel Lithovius, kirkkoherran apulainen

1781–1790 Isak Wargelin, kappalaisen apulainen

1793–1796 Anders Gummerus, kappalaisen apulainen

1797–1803 Jakob Stenman, kappalaisen apulainen

–1805 Johan Gummerus, kirkkoherran apulainen

1836–1837 Lars Josef Achren

1837–1838 Berndt Enok Ingman

1838–1858 Nils Gustav Malmberg, samalla henkilökohtainen pitäjänapulainen

1843–1846 Otto Mauritz Hohenthal, samalla virka- ja armovuodensaarnaaja

1878–1880 Vilhelm Ingman

1880–1881 Fredrik Nordgren


Ylimääräiset papit

1804–1807 Kristian Gummerus, kirkkoherran apulainen

1807–1808 Johan Gustaf Andrell, kirkkoherran apulainen

1810–1814 Johan Nygren, kirkkoherran apulainen

1812 Jakob Ekberg, sijaiskirkkoherra

? Johan Canstren, kirkkoherran apulainen

1814–1825 Alrik Gustaf Castren, kirkkoherran apulainen

1825–1832 Henrik Vilhelm Vegelius, kirkkoherran apulainen

1827–1831 Anders Henrik Gummerus, virka- ja armovuoden saarnaaja

1832–1837 Erik Gustaf Reutervall, kirkkoherran apulainen, armovuoden saarnaaja

1837–1844 Karl Josef Häggström, kirkkoherran apulainen

1845–1847 Elias Fredrik Alcenius, kirkkoherran apulainen

1852–1854 Jakob Aulin, kirkkoherran apulainen

1854–1859 Frans Jakob Chydenius, kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen

1859–1862 Anders Oskar Törnudd, kirkkoherran apulainen

1862–1866 Frans Jakob Chydenius, kirkkoherran apulainen, virkavapaa sijainen

1866–1867 Albert Emil Tallroth, välisaarnaaja

1881–1882 Johannes Granö, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1882–1883 Viktor Emil Ahlstedt, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1883–1885 Mauritz Elenius, vt. kappalainen

1888–1889 Johan Oskar Grönblad, vt. kappalainen ja vt. kirkkoherra

1889 Lahja Hyvä Durchman, kirkkoherran apulainen

1896–1898 August Alfred Oravala, kirkkoherran apulainen

1898–1900 Juhani Hannuksela, vt. kirkkoherra ja vt. kappalainen

1900–1901 Aali Riihimäki, vt. kappalainen

1901–1902 Aukusti Alfred Oravala, kirkkoherran apulainen

1907–1908 Osmo Aimo Salminen, kirkkoherran apulainen

1909 Toivo Aaroni Koskela, kirkkoherran apulainen

 

Arkisto


Lapuan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1680, tilikirjat vuodesta 1815 ja historiakirjat vuodesta 1653. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1628–1947.


Kansallisarkisto on digitoinut Lapuan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.


Linkit

34 katselukertaa

Comments


Hae

bottom of page