Perustettiin Lapuan kappeliksi mahdollisesti jo 1630-luvulla, mutta viimeistään 1643. Sai oman kappalaisen noin 1650. Seurakunnan kirkkoa ryöstettiin isonvihan aikana. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 16.5.1859 ja ero toteutui, kun ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa vasta 1870. Seurakunnan kirkko tuhoutui täysin palossa joulupäivänä 25.12.1921, jolloin tuhoutui vain kaksi painotuotetta. Kauhavan kunta perustettiin 1867 ja muodostettiin kaupungiksi 1986.
Muut nimet
Kauhajoki
Kylät
Alakylä, Hirvijoki, Kauhava, Ylikylä
Naapuriseurakunnat
Papisto
Kappalaisen virkatalo Skuggila sai myöhemmin nimen Varjola. Virkatalosta keisarin käskykirje 22.7.1872. Uusi palkkausjärjestys 18.3.1892 muutettiin 21.9.1893, jolloin määrättiin, että kappalaisen virka oli asetettava seurakuntaan, kun kappalaisen virkatalo oli ensin hankittu.
Kirkkoherrat
1870–1892 Fredrik Napoleon Ottelin
1894–1920 Edvard Fritjof Bergroth
1936–1938 Eero Vähäpassi, ensin vt. kirkkoherra
1921–1934 Antti Kangas
Kappalaiset
1650–1660 Johannes Wallenius, välillä erotettuna
1657 Gabriel Kristofferinpoika Gronovius, vt. kappalainen
1660 Gabriel Kristofferinpoika Gronovius, vt. kappalainen
1661–1686 Sakari Jaakonpoika Julenius
1687–1729 Martti Matinpoika Mullander
1729–1770 Johannes Johannis Enckell, vanhempi
1750–1802 Johannes Enckell, nuorempi, kappalaisen apulainen, kappalainen
1787–1808 Samuel Fredrik Birling, kappalaisen apulainen ja armovuodensaarnaaja
1810–1828 Jacob Åhlgren
1817–1823 Peter Christian Chydenius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, kappalainen
1831–1841 Peter Christian Chydenius, kappalaisen apulainen, vt. kappalainen, kappalainen
1841–1842 Gustaf Henrik Ingman
1842–1843 Zakris Ulrik Gallenius, vt. kappalainen
1846–1867 Johan Henrik Keckman
1919–1935 Martti Juhana Rantanen, vt. kirkkoherra, kappalainen
Ylimääräiset papit
1804–1805 Jonas Reinhold Granlund, kappalaisen apulainen
1806–1810 Johan Sonck, kappalaisen apulainen
1825–1831 Erik Gustaf Reutervall, kappalaisen apulainen, virka- ja armovuodensaarnaaja
1843 Otto Mauritz Hohenthal, armovuodensaarnaaja
1843–1846 Wilhelm Ingman, armovuodensaarnaaja
1849 Anders Abraham Favorin, kappalaisen apulainen
1867–1870 Joel Lindholm, vt. kappalainen, vt. kirkkoherra
1879–1881 Johannes Granö, kirkkoherran apulainen
1881–1890 Erkki Pesonen, kirkkoherran apulainen
1890 Matti Haataja, kirkkoherran apulainen
1890–1894 Akseli Severi Nurkkinen, kirkkoherran apulainen, vt. kirkkoherra
1892–1895 Simo Oskari Korpela, kirkkoherran apulainen
1899 Aleksander Kulla, kirkkoherran apulainen
1899–1900 Isak Elenius, kirkkoherran apulainen
1900 Johan Engelbert Kallio, kirkkoherran apulainen
1900–1901 Aukusti Alfred Oravala, kirkkoherran apulainen
1908–1915 Juho Vihtori Korpi, vt. kirkkoherra
1916–1919 Sulo Armas Rantanen, kirkkoherran apulainen
Arkisto
Kauhavan seurakunnan rippikirjat alkavat vuodesta 1667, tilikirjat vuodesta 1697 ja historiakirjat vuodesta 1697. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1943.
Kansallisarkisto on digitoinut Kauhavan seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1860-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.