Lapuan Yli-Nurmon kylän ja Ilmajoen Ala-Seinäjoen kylien asukkaat päättivät rakentaa yhteisen kirkkotuvan 1737, mutta heidän anomukseen saada oma kappalainen antoi kuningas kieltävän vastauksen 12.9.1747. Perustettiin Lapuan kappeliksi kuninkaan suostuttua anomukseen papin palkkaussopimuksen tekemisen jälkeen 14.8.1765. Muodostettiin kappeliseurakunnaksi 1816. Erotettiin Lapuasta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi keisarin käskykirjeellä 15.2.1879 ja ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 1884. Nurmon kunta perustettiin 1868 ja liitettiin Seinäjoen kaupunkiin 2009.
Muut nimet
Nurmo, Yli-Nurmo, Över Nurmo
Kylät
Alanurmo, Nurmo, Ruha
Naapuriseurakunnat
Papisto
Sopimus papin palkkauksesta tehtiin 25.6.1765. Nurmolaisten velvollisuudesta ottaa osaa Lapuan kappalaisen palkkaamiseen maaherran päätös 17.2.1769 ja kuninkaan päätös 21.9.1774. Ojelmiston virkatalo lohkaistiin seurakunnan yhteisestä maasta. Kappalaisen palkasta keisarillisen senaatin päätökset 17.1.1845 ja 27.4.1871.
Kirkkoherrat
1884–1890 Albert Emil Tallroth
1893–1898 Berndt Israel Söderman
1899–1908 Johannes Zakarias Hartman
1910– Isak Lot Roos
Kappalaiset
1817–1832 Erik Henrik Holm
1834–1848 Johan Tamlander
1848–1870 Henrik Linderoos
1872–1884 Albert Emil Tallroth, virka lakkautettiin
Saarnaajat
1766–1806 David Arelius
1808–1816 Jakob Cajanus, virka lakkautettiin
Ylimääräiset papit
1803–1804 Kristian Gummerus, apupappi
1806–1808 Karl Gustaf Borenius, armovuodensaarnaaja
1815–1816 Jonas Gabriel Taxell, apupappi
1816–1817 Erik Henrik Holm, välisaarnaaja
1832–1834 Johan Tamlander, välisaarnaaja
1870–1871 Vilhelm Lindstedt, vt. kappalainen, Seinäjoen kappalainen
1871–1872 Klas Emil Hohenthal, vt. kappalainen
1891–1893 Eevertti Kustaa Forsman, vt. kirkkoherra
1898–1899 Aukusti Alfred Oravala, vt. kirkkoherra
1908 Eevertti Kustaa Koskimies, vt. kirkkoherra, Seinäjoen kirkkoherra
1908–1909 Bror Daniel Eklund, vt. kirkkoherra
1909– Juho Kustaa Saarento, vt. kirkkoherra
Arkisto
Nurmon seurakunnan rippi-, tili- ja historiakirjat alkavat kaikki vuodesta 1766. Seurakunnan vanhinta arkistoa säilytetään Kansallisarkisto Vaasassa ja aineistokokonaisuus kattaa vuodet 1564–1912.
Kansallisarkisto on digitoinut Nurmon seurakunnan vanhimmat kirkonkirjat noin 1890-luvulle saakka ja aineisto on vapaasti tutkittavissa Astia-palvelussa. Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys (SSHY) on digitoinut seurakunnan nuorempia kirkonkirjoja. Alle 125 vuotta vanhojen aineistojen tutkiminen vaatii kirjautumisen yhdistyksen jäsensivuille.